- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
31-32

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Riisi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

31

Riita— Rikard

32

mursi R:n vesi lisäksi toisen laskutien kapean
kannaksen poikki pohjoista kohti Pielaveteen (ja
sitä tietä Kallaveden vesiin). — Riistaveden
seutujen muodostamisesta eri seurakunnaksi on
tehty aloite 1914. L. 11-nen.

Riita (saks. Keclitsstreit), lakit.,
oikeudenkäynti yksityisoikeudenluontoisissa asioissa 1.
riita-asiainoikeudenkäynti. Vastakohta
rikos-asiainoikeudenkäynti. ks. O i k e u d e n k ä y n t i
ja 0 i k e u d e n k ä y n t i 1 a i t o k s e n
uudistus. ’ El, K.

Riitamaa (..Rithama"), useampia kyliä
käsit-tävä alue Kivennavan pitäjässä Rajajoen ja
Sade-joen yläjuoksujen länsipuolella; venäläiset,
väittäen erästä Rajajokeen lännestä tulevaa
sivujokea joen yläjuoksuksi, vaativat 1500-luvun
keskivaiheilla sitä itselleen. Mainittu sivujoki
lienee Ronnunjoki, joka on Siesjärven kautta
yhteydessä Rajajoen kanssa. R. oli aiheena
useampiin molemminpuolisiin ryöstöretkiin, jotka
johtivat vuosien 1555-57 sotaan. [Edgar Sillman,
,,Mikä oli Riitamaa" (Suomen Museo 1914).]

Riitasointu ks. Dissonanssi.

Riitasävel, mu,?., dissoneeraava 1.
riitasointua aiheuttava sävel.

Riittävän pei"usteen laki ks. Perusteen
laki.

Riivattu, perkeleen tai yleensä jonkun pahan
hengen vaivaama. Myöhemmän juutalaisen ja
alkukristillisen katsantokannan mukaan
riivau-tuminen esiintyy varsinkin mielipuolisuutena
(vrt. Joh. 10o0), mutta myös sokeutena ja
mykkyytenä (vrt. Matt. 1222), kaatuvana tautina
(vrt. Luuk. 939), kaikenlaisina kouristuksina
y. m. ruumiin ja sielun häiriöinä. R:ja
koetettiin parantaa loitsuilla ja manauksilla (vrt.
Ap. t. 19i3 seur.), mutta Jeesus ajoi ulos sairaista
riivaajaiset ,,Jumalan Hengellä’’ (Matt. 1228).

A. F. P-o.

Riivinrauta, raastin, läkkipellistä tehty
talouskalu, johon kärkipäisellä teräspuikolla on
lyöty piikki reunaisia reikiä; käytetään
juurimukuloiden. hedelmien, juuston, leivän y. m.
raa-vintaan. Riivinkoneessa on levystä tehty, samoin
piikkireunaisilla reijillä varustettu pyörivä rumpu.

P-o P-o.

Rijswijk fraisvaikj, kauppala Alankomaissa
Etelä-Hollannin maakunnassa, Haagin ja Delftin
välissä, tunnettu siitä, että siellä 1697 Ruotsin
välityksellä tehtiin rauha toiselta puolen
Ranskan, toiselta puolen Englannin, Alankomaiden
tasavallan ja Espanjan välillä. Ludvik XIV
luopui valloituksistaan Kataloniassa ja Espanjan
Alankomaissa ja anastuksistaan Saksassa
(Strass-burgia lukuunottamatta). J. F.

Rijswijk [raisvaikj, Jan Theodor van
(1811-49), flaam. runoilija, joka julkaisi sekä
uskonnollisia että valtiollisia runoja.
Suosituimmat ovat hänen ,,Volksliedjes" (1846). H.Kr-n.

Rikala, kylä Halikon pitäjässä Halikon joen
rannalla kirkon alapuolella. Muinainen
kauppa-ja markkinapaikka pakanuuden ajan lopulta
alkaen. Muinaislöytöjä myöhäisemmältä
rautakaudelta. Lähellä kylää on R:n Linnavuori.
[Juhani Rinne, ,,Halikon lahden seudun
muinaisesta kaupasta" (Hist. aikak. 1906. siv. 54-72).]

Rikard (1209-72). Cornwallin ja Poitou’n
kreivi, saks.-room. kuningas, Englannin
kuninkaan Juhana Maattoman poika, lähti 1240 risti-

retkelle, josta hän kuitenkin pian palasi.
Tavoitti Hollannin Vilhelmin kuoltua Saksan
kruunua, ja 1257 hänet Kölnin arkkipiispa y. m.
lahjotut ruhtinaat valitsivat kuninkaaksi. Hän
kävi neljä kertaa Saksassa, mutta hänen valtansa
ei koskaan ollut suuri tässä maassa. V. 1264 hän
Lewesin tappelussa joutui Simon de Montfortin
vangiksi mutta vapautettiin seur. v. Oli
Cornwallin lyijy- ja tinakaivosten omistajana aikansa
rikkain ruhtinas.

Rikard, Englannin kuninkaita. 1. R. I
Leijonamieli (1157-99), hali. v:sta 1189,
Henrik II :n poika, seurasi isäänsä, jota vastaan
hän usein oli kapinoinut. V. 1190 hän yhdessä
Ranskan Filip II :n kanssa lähti kolmannelle
ristiretkelle. Jo Sisiliassa R. joutui riitaan
Filipin kanssa, valloitti Kyproksen ja saapui
Ak-konin edustalle, joka valloitettiin 1191. Uusien
riitojen jälkeen Filip palasi kotiin, mutta R.
jäi Palestiinaan jatkamaan taistelua Saladinia
vastaan; uhkarohkeasta urhoollisuudestaan
huolimatta hän ei kuitenkaan kyennyt
valloittamaan takaisin Jerusalemia. Tehtyään
kolmivuotisen aselevon Saladinin kanssa R. 1192 palasi
Eurooppaan. Myrsky ajoi hänet Adrianmeren
rannikolle, ja kun hän valepuvussa jatkoi maitse
matkaansa, joutui hän vihollisensa. Itävallan
herttuan Leopoldin käsiin, jota hän oli Akkonin
valloituksessa loukannut. Leopold jätti hänet toiselle
R:n viholliselle, keisari Henrik VI :lle, joka piti
häntä vangittuna eräässä linnassa; vasta
tunnus-lettuaan keisarin ylilääniherrunden sekä
suoritettuaan lunnaat R. 1194 pääsi vapaaksi ja
palasi Englantiin. Täällä hänen veljensä Juhana
Maaton, ollen liitossa Ranskan Filipin kanssa,
oli aikonut anastaa kruunun, mutta R. pakotti
veljensä alistumaan; sota Filipiä vastaan
jatkui v:een 1199. Sam. v. R. kuoli Ranskassa
haavasta, jonka hän oli saanut piirittäessään
erään vasallinsa linnaa. R. tuli
urhoollisuudestaan trubaduurien lempisankariksi, mutta
häneltä puuttui hallitsijan ominaisuuksia ja lisäksi
hän oli väkivaltainen ja saaliinhimoinen.
Englannille hänen hallituksensa oli onneton. — 2. R. II
(1367-1400), hali. 1377-99; Edvard III:n pojan
Edvardin, n. s. Mustan prinssin poika, seurasi
isoisäänsä valtaistuimella. Oli ensin setiensä
Yorkin, Gloucesterin ja Lancasterin herttuain
johdon alaisena. Verorasituksen johdosta syttyi
1381 Wat Tylerin johdolla kapina, joka saatiin
kukistetuksi. R. oli muuten kykenemätön
hallitsemaan sekä tuhlaava ja kävi menestyksettä
sotaa Ranskaa ja Skotlantia vastaan.
Tyytymättömät ylimykset ja parlamentti asettivat
hallitus-neuvoston hänen valtaansa rajoittamaan 1386-89.
V. 1397 R. kukisti ylimykset, joiden johta ja
Gloucesterin herttua murhattiin. Parlamentti
alistui ja asetti valiokunnan, jonka tarkoituksena
oli toimittaa R:lle miltei rajaton valta. Mutta
1399 Herefordin maanpakoon karkoitettu
herttua, Lancasterin herttuan poika, nosti kapinan
ja vangitsi R:n. Tämä luopui kruunusta, ja
Herefordin herttua nousi valtaistuimelle Henrik IV: n
nimellä. R. kuoli vankeudessa. — 3. R. III
(1452-85), hali. v:sta 1483, Rikardin, Yorkin
herttuan poika, sai veljeltään Edvard IV:ltä, joka oli
anastanut kruunun, Gloucesterin herttuan arvon.
R.. jonka ruumis oli ruma ja viallinen, osoitti
taistelussa Lancaster-sukua vastaan urlioolli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0028.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free