- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
33-34

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Riki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

33

Riki —

Rikki

34

suutta ja taitoa, mutta myös julmuutta; liän
lienee m. m. ollut osallisena Henrik VI :n murhaan
1471. Edvardin kuoltua R. otti alaikäisen
vel-jenpoikansa Edvard V:n puolesta hallinnon
ohjat valtakunnan protektoriua, mutta ollen hyvin
kunnianhimoinen R. pian anasti käsiinsä nuoren
kuninkaan *ekä hänen veljensä, Yorkin herttuan
ja julistutti parlamentilla itsensä kuninkaaksi
1483. Vähän senjälkeen veljekset murhattiin
To-werissa; vaaralliset ylimykset R. niinikään
raivasi tieltä. R. hoiti hallitusta taidolla. Hänen
vihollisensa kuitenkin sillävälin puuhasivat
hänen kukistamistaan, ja Henrik Tudor,
Richmon-din kreivi, joka äitinsä puolelta polveutui
Lau-caster-suvusta ja oli elänyt maanpakolaisena
Ranskassa, astui 1485 maihin Englannissa ja
voitti Bosworthin tappelussa R:n, joka kaatui.
Häneen sammui Plantagenet-suku, ja Ruusujen
sota päättyi tähän. R. on päähenkilönä
Shakespearen murhenäytelmässä R. III. G. K.

Riki (engl. rig), takila, yleismerkityksessä
kaikki, mitä aluksen takilaan kuuluu, kuten
mastot ja muut pyöröpuut, kettingit, köysistöt,
väkipyörät y. m.; erikoismerkityksessä r:iin ei
kuitenkaan lueta mastoja ja muita pyöröpuita.

F. TV. L.

Rikimer (k. 472), Länsi-Rooman
sotajoukkojen päällikkö, sveeviläistä kuningassukua, oli
voitollisesti taistellut vandaaleja vastaan. V :sta 45(5
alkaen hän oli valtakunnan oikea valtias, joka
keisari-istuimelle nosti toisen toisensa jälkeen
mieleisiänsä miehiä. K. G.

Rikkapuut 1. rikkaparret, riihessä
lähinnä ovea olevat parret.

Rikkaruohot, kaikki sellaiset kasvit, jotka
vasten ihmisen tahtoa, taloudellista vahinkoa
t. muuta haittaa tuottaen kasvavat viljellyillä
t. yleensä erityisen hoidon alaisina olevilla
maa-aloilla, pelloilla, nurmilla, puutarhoissa, kaduilla
y. m., myös hoidetuissa metsissä (m e t s
ä-rikkaruohot, ks. t.). Ensi sijassa
tarkoitetaan r:lla aina pelloilla ja puutarhoissa
kasvavia. R. tuottavat vahinkoa käyttäessään
maaperän ravintoaineita, vettä, valoa, osaksi
myös lämpöä, jotka ovat aiotut hoidettaville
kasveille, samaten lisätessään
maanmuokkaus-kustannuksia, määrälleen vähentäessään ja
laadulleen huonontaessaan ;atoa, pilaamalla
myrkyllisyydellään rehua t. myrkyllisillä
siemenillään (aurankukka, Bromus secalinus, y. m.)
viljaa, toimimalla viljelyskasvien tuhosienten
isäntäkasveina j. n. e. R:n suuri leveneminen
ja valta riippuu niiden yleensä vähäisistä
vaatimuksista maaperään, lämpötilaan y. m.
olosuhteisiin nähden, nopeasta kehityksestä, usein
tavattoman runsaasta siemenmäärästä, siementen
pitkästä itämiskyvystä y. m. Monet niistä, oltuaan
aluksi osaksi hyvinkin harvinaisia, ovat
levinneet viljelyksen mukana ympäri maapallon ja
ilmestyvät usein hyvinkin nopeaan
uudisviljelyksille. Osa meikäläisistä r :sta on alkuperäisiä,
etenkin kallioisten rinteiden ja rantojen kasveja,
suuri osa 011 etelämpää tullut. Lisääntymistavan
mukaan erotetaan siemen- ja j u u r i-r. Eri
lajien esiintyminen riippuu suuresti maaperästä,
viljelyskasvien laadusta ja siitä riippuvista
maan-muokkaustavoista. Kevätviljapellossa viihtyvät
varsinkin 1-vuotiset r., syysviljan seassa
etupäässä ne, jotka talvehtivat taimina; toiset
ra-2. VIII. Painettu *>/u 15.

kastavat kosteaa maata, toiset viihtyvät
puutarhoissa paraiten j. n. e. Tavallisimmat
meikäläiset peltojen siemen-r. ovat: peltoluoho (Apera
spica ventij, lutukka, ruiskaunokki, jauhosavikka,
peltoukonnauris, pillikelajit, linnunkaali,
pelto-lemmikki, kierto- ja ukontatar, peltoretikka,
pelto-hatikka, pihatähtimö, yleinen taskuheinä ja
keto-orvokki ; yleisimmät ja haitallisimmat juuri-r.:
pelto-olulake, peltokorte, vaivattilajit, juolavehnä
ja leskenlehti. Lueteltujen lisäksi on vielä
suuri joukko tavallisia ja vielä enemmän
harvinaisia, varsinkin satunnaisia, joita etenkin
vuosina, jolloin ulkolaisen siemenviljan käyttö 011
erikoisen suuri, ilmestyy pelloillemme ja jotka
onneksi yleensä vähitellen, osa piankin,
häviävät. Useat Keski-Euroopassa suurta tuhoa
aiheuttaneet lajit, kuten Clirysanthemum segetum y. m.,
eivät ole meillä kyenneet laajemmalta leviämään.
Järkiperäinen maanviljelys pyrkii kaikkialla
pontevasti taistelemaan r:ja vastaan.
Vastustuskei-noista on tärkein r:n siemenistä vapaan
kylvösiemenen (siemenentarkastus ja viijanpuhdistus)
ja mikäli mahdollista r:n siemenistä vapaan
lannan (karjalle älköön syötettäkö
puhdistamatonta viljaa jauhamattomana t. keittämättömänä,
t. olkoon lanta hyvin palanutta) käyttö.
Hävitys-keinoja ovat tarkoituksenmukainen
maanmuokkaus, sopiva kasvijärjestys (nurmenapito
määräaikoina), ahkera kyntäminen ja haraaminen
ke-santovuonna, nuoren oraan pintaäestys,
juuri-kasviviljelys (sen aikana ahkera pellon
puhdistus r :sta) ja suoranainen kitkeminen, myös eräät
kemialliset keinot (ruiskutus 10-15%
rautaviht-rilliliuoksella, kainiitin y. m. käyttö), r:n
niittäminen ennen niiden siemennystä ojien ja
teiden varsilta, seinvieriltä, rikka- ja lantaläjiltä
j. n. e., eräissä tapauksissa sopiva ojitus
(veti-svyden ja happamuuden poistajana) y. m.
Juuri-rikkaruohoja voi lisäksi heikontaa ja tappaakkin
alituisella maanpäällisten osien taittamisella.
Hävitys- ja vastustuskeinot ovat useinkin eri
lajeille erilaiset. Muutamissa maissa on, osaksi
hyvällä menestyksellä, lakimääräyksillä
velvoitettu maanviljelijöitä taistelemaan r:ja vastaan.
R.-kysymyksen tärkeys käy rinnan viljelyksen
voimaperäisyyden kanssa, eikä meillä ole vielä
saavuttanut samaa, tavattoman suurta
merkitystä kuin kehittyneemmissä maissa. K. L.

Rikkavesi, 18 km pitkä järvi Kaavin ja
Tuusniemen pitäjissä. R:een laskevat Kaavinjärven
vedet Kaavinkosken kautta-, R :n yhdistää
Ohtaan-salmi lounasta kohti Juojärveen.

Rikki (lat. sulpliur), tulikivi, kein.
alkuaine, metalloidi. Vapaana sitä on etenkin
tuli-vuoriperäisillä seuduilla Sisiliassa.
Transkaukaa-siassa, Transkaspian aroilla, Japanissa, Chilessä.
Perussa, Yhdysvalloissa y. m. Se on maassa tav.
sekoittuneena multaan, kiviin ja saveen, joista
se eristetään eri tavoin. Yksinkertaisin
eristämistäpä on sulattaminen: tislaamista ja liuottamista
käytetään vähemmin. Sisiliassa kootaan raaka,
kaivoksista tai maanpäällisistä kerroksista saatu r.
miiluihin (calcaroni), jotka peitetään savella y. m.
ja poltetaan tavallisen miilun tapaan, jolloin
sula r. juoksee miilun pohjalta. Nämä ovat
hyvin suuria, ja yksi miilu voi antaa 200 tonnia
r :iä palaen noin 2 kuukautta. Tässä palaa suuri
osa r:iä hukkaan rikkidioksidiksi, joka ilmaan
haihtuen hävittää kasvullisuuden ympäristöstä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0029.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free