- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
37-38

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rikkihapoke ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

37 Rikkihapoke

siumsulfiitti CaS03. Jälkimäisistä ovat
tärkeimmät hapan natriumsulfiitti, NaHS03, jota
käytetään kem. teollisuudessa moneen tarkoitukseen,
ja kalsiumbisulfiitti Ca(HSOa)2, jota käytetään
suuret määrät selluloosateollisuudessa. Sulfiitit
kehittävät r:ia hapoilla käsiteltäessä ja
hapettuvat helposti sulfaateiksi.

R. ja sulfiitit ovat voimakkaita pelkistimiä.
Niitä käytetään paljon väriteollisuudessa,
valkaisemaan silkkiä, villaa, olkiteoksia, korkkia,
paperiteollisuudessa, desinfisioimiseen,
säilyttämään viiniä, hedelmiä, y. m., käymisteollisuudessa
bakteereja tappavan vaikutuksensa takia, y. m.
Suurin käytäntö sillä kuitenkin on
rikkihappo-teollisuudessa. 8. S.

Rikkihapoke, H2S03 (acidum sulphurosum), ei
ole vapaassa muodossa pysyväinen yhdistys, vaan
hajoaa vedeksi ja. rikkidioksidiksi, jota myös
usein sanotaan r :ksi. R:n suoloja sanotaan
sulfiiteiksi (ks. Rikkidioksidi). S. S.

Rikkihapokeanhydridi ks.
Rikkidioksidi.

Rikkihapokesuolat = sulfiitit, ks. R i k k i d i
oksidi.

Rikkihappo (acidum sulphuricum) 1. v i h
t-r i 1 1 i ö 1 j y, H2S04, veden ja rikkitrioksidin
kem. yhdistys. Vapaana sitä esiintyy luonnossa
ainoastaan vähän, esim. muutamissa
Etelä-Ameriikan tuliperäisten seutujen läpi juoksevissa
vesissä ja kaivoslähteissä. Sidottuna suoloissaan,
sulfaateissa, sitä on suunnattomat määrät, esim.
kipsissä, anhydriitissä, kiseriitissä, kainiitissa,
raskassälvässä y. m. Alkuaan sitä valmistettiin
tislaamalla alunaa, rautavihtrilliä y. m.
sulfaatteja. Basilius Valentinus 15:nnen vuosis. lopulla
valmisti sitä polttamalla rikkiä ja salpietaria.
Sittemmin havaittiin, että ilma ja vesihöyry
olivat tärkeitä reaktsionissa, ja näin kehittyi
vähitellen n. s. 1 y i j y k a m m i o m e n e t e 1 m ä
valmistaa r :oa. Paitsi tätä on vielä n, s.
kontaktini e n e t e 1 m ä. Molemmat tavat perustuvat
siihen seikkaan, että rikkidioksidi hapettuu
määrätyissä olosuhteissa rikkitrioksidiksi, joka veden
kanssa yhtyy r :ksi.

Lyijykammiomenetelmä voidaan
teknillisesti jakaa kolmeen eri osaan: 1.
rikkidioksidin valmistus, 2. rikkidioksidin
hapettaminen typpioksidien avulla veden läsnäollessa
rikkihapoksi ja 3. rikkihapon väkevöiminen ja
puhdistaminen.

Ennen valmistettiin rikkidioksidi polttamalla
rikkiä, mutta nykyään sitä saadaan
pääasiallisesti pasuttamalla pyriittiä, rikkikiisua, jota
tapaa ensin käytettiin Englannissa 1818.
Reaktsioni tapahtuu seur. yhtälön mukaan:
4FeS2+1102 = 2Fe203+8S02. Suurin osa
pyriittiä saadaan
Espanjasta, jonka vienti
1912 oli 2,300,000
tonnia, sekä
Portugalista ja
Norjasta. Pyriitti
pa-sutetaan erityisissä
kiisu-uuneissa (F),
joista
muodostunut n. 18 volymi-%
rikkidioksidia
sisältävä kuuma
kaasu johdetaan

-Rikkihappo 38

tyhjään kammioon B, johon m. m. rauta-, sinkki-,
ja arsenikkioksideja sisältävä n. s. kärpästomu
laskeutuu. Sitten johdetaan kaasu, 1859 ensi
kerran käytäntöön otettuun, n. s. Glover-torniin C,
sekoitettuna ilman ja typpihappohöyryjen kanssa,
joita viimemainittuja saadaan kuumentamalla
chile-salpietarin ja r:n seosta. N. 10 m korkea
lyijylaatoilla sisältä verhottu Glover-torni on
täytetty haponkestävillä huokoisilla aineilla,
koksilla y. m., joiden välitse ylhäältä juoksee
väke-vähköä, typpioksideja sisältävää r:oa. Se
väkevöityy tässä muodostuneesta r:sta ja
jäljellejääneet kaasut johdetaan sitten lyijykammioihin
A, A’, A" ynnä tarvittava määrä typpihappoa ja
vesihöyryä^. Täällä tapahtuu pääasiallisesti r :n
muodostuminen. Lyijykammiot ovat n. 4,000 m3 :n
vetoisia, lyijylevyillä sisältä tarkasti verhottuja
huoneita, tav. korkealle vapaalle jalustalle
asetettuja, jotta mahdollinen vuoto helpommin
havaittaisiin. Viimeisestä kammiosta A" johdetaan kaasut,
jotka nyt sisältävät typpeä ja typpioksideja,
putken E ja säiliön D kautta koksilla täytettyyn
korkeaan Gay-Lussac-torniin K, johon ylhäältä
juoksee Glover-tornin pohjalta saatua väkevää r:oa.
Tämä r. ottaa itseensä typpioksidit ja juoksee
sitten putkea b myöten säiliöön /, josta se
„nit-roosi"-happona painetaan ylös Glover-torniin
jatkamaan kiertokulkuaan. Glover-tornista juoksee
sitten typpioksideista vapautunut ja tornin
korkean lämpötilan vuoksi väkevöitynyt n. 75-80
%-nen r. paineen avulla takaisin
Gay-Lussac-torniin. — Lyijvkammioissa tapahtuva kem.
reaktsioni ei ole aivan yksityiskohtaisesti selvitetty.
Ylimalkaisesti se voidaan osoittaa yhtälöllä
S02-fH20-f0 = II0SO4. Kuitenkaan ei prosessi
ole näin yksinkertainen, sillä on huomattu useita
välituloksia, esim. nitrosylirikkiliappo H(NO)SO}.
Hapettumisessa on päätekijänä typpioksidi NO.
joka helposti ottaa happea muuttuen
typpidioksidiksi NOo, joka taas luovuttaa puolet
hapes-taan rikkidioksidille muuttuen uudelleen
typpioksidiksi, joka siis on hapen välittäjänä
reaktsionissa.

Lyijykammioihin muodostuva kammio- 1.
kamariha ppo sisältää n. 60-65 % r:oa.
Om.-p. n. 1,55. Muutamiin tarkoituksiin, esim.
soodan, superfosfaattien, keinotekoisten
lannoitus-aineiden valmistukseen r. kelpaa sinänsä.
Haihduttamalla kuumentaen lyijypannuissa saadaan
n. 80-%:ta pannu happoa. Koska lyijyastia
ei kestä tätä väkevämpää r:oa, täytyy sitä
edelleen kuumentaa n. 325° :een platina-, lasi- tai
neutraalirauta-astioissa (piinpitoista rautaa) ja
näin saadaan tavallista raakaa engl. r:oa, jonka
väkevyys on 91-92 %, om.-p. 1,83. Se on usein
tummaa siihen joutuneitten orgaanisten aineitten,
puun y. m. s. liiiltymisen vuoksi. Tämä sisältää
lyijyä, arsenikkia ja typpioksideja ja se voidaan
puhdistaa eri tavoin. Vedellä laimennettaessa
saostuu lyijysulfaatti, bariumsulfidia lisättäessä
saostuu arsenikki y. m. Väkevöiden ja tislaten
saadaan sitten puhdasta r :oa. Nykyään on myös
yritetty korvata lyi jykammioita useilla
peräkkäisillä Gloverin mallisilla torneilla, joissa
kaasut y. m. saavat keskenään reageerata.

K o n t a k t i m e n e t e 1 m ä perustuu siihen,
että puhdas kuiva rikkidioksidi ja happi (tai.
ilma) yhtyvät eräiden aineiden n. s.
kontakti-aineiden, kuten kuumennetun platinasienen

Rikkihapon valmistus.
Lyijy-kammioita.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0031.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free