- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
39-40

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rikkihapoke ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

39

Rikkihappoanhydridi—Rikkihiili

40

rauta-, kromi- t. mangaanioksidien läsnäollessa,
n. s. kontaktivaikutuksen takia rikkitrioksidiksi,
joka taas veteen sekoitettuna antaa väkevää tai
mietoa r :oa. Tämä menettelytapa on osaksi
syrjäyttänyt edellisen. Useasti käytetään samassa
tehtaassa molempia tapoja. Kontaktireaktsionin
keksi J. W. Döbereiner jo 1820-luvulla, mutta
vasta viime vuosikymmeninä se saatiin
teknillisesti tuottavaksi Winklerin ja Knietschin y. m.
tutkimusten perustalla.

Putket R, jotka tav.
ovat platinoitua
asbestia täynnä, ovat
yhdistetyt yhteiseen
suojukseen siten että
kuumat
pasutuskaa-sut, jotka tulevat
venttiilien V Vi
kautta, ensinnä kiertävät
putkien ulkopuolella
pitäen ne lämpiminä
ja sitten vasta
menevät putkien sisään.
Näissä muodostunut
rikkitrioksidi tulee
kaasuna pois ja
johdetaan väkevään
rikkihappoon tav. siksi,
kunnes tämä sisältää
n. 27% r.-anhydridiä,
koska tällainen liuos
ei vaikuta haitallisesti rauta-astioihin.

Käytettyjen kaasujen tulee olla mitä
puhtaimpia, ja kontaktiaineita ei saa kuumentaa liiaksi,
koska ne pian tulevat kelpaamattomiksi. Kun
muodostunut rikkitrioksidi johdetaan väkevään
r :oon, saadaan savuavaa r:oa ja tästä vedellä
laimentaen tavallista r:oa. Savuavaa r:oa (acidum
sulphuricum fumans) eli n. s. Nordhausenin
vihtrilliöljyä valmistettiin ennen paljon
Nord-hausenissa tislaamalla kalsinoitua rautavihtrilliä
(ks. Pyrorikki happo).

Pyriittiä kuumennettaessa saadut jätteet, n. s.
rikkikiisu jät teet, sisältävät paitsi
rautaa usein vielä arvokkaita aineita esim. kultaa,
hopeaa ja vaskea, jotka välistä eristetään. Niitä
voidaan myös käyttää kontaktiaineena,
valokaa-sun puhdistukseen y. m.

Puhdas r. on väritön ja hajuton, öljymäinen
neste. Om.-p. 1,8S84 15° :ssa C. Se kiehuu 338° :ssa
ja dissosioituu n. 400° :ssa rikkitrioksidiksi ja
vedeksi. Se jähmettyy jäähdytettäessä
värittömäksi kidemassaksi, joka sulaa 10,a°:ssaC. Se on
hyvin hygroskooppista, imee ilmasta kosteutta.
Sitä käytetään kaasuja kuivattaessa. Liukenee
veteen joka suhteessa. Tällöin vapautuu suuri
määrä lämpöä. Sekoitettaessa tulee aina r:oa
vähitellen kaataa veteen eikä päinvastoin. Puhtaan
eriväkevyisen r:n ominaispainon suhdetta
väke-vyysprosenttiin määrättynä 15° :ssa C osoittaa
seuraavalla palstalla oleva taulu.

R. on vahva happo, joka korkean
kiehuma-pisteensä vuoksi vapauttaa useat hapot
suoloistaan. Pelkistävien aineiden, kuten vasken
kera kuumennettaessa saadaan siitä
rikkidioksidia. Se muodostaa kahdenlaatuisia suoloja,
sulfaatteja (ks. t.). Ollen kaksiemäksinen happo
r. muodostaa sekä normaalisia että happamia
sulfaatteja riippuen siitä, onko molekylissä kaikki

Om.-p. % ILSO4
1,010 1,57
1,050 7,37
1,100 14.85
1,150 20.91
1,200 27.33
1,250 33,43
1,300 39.19
1,350 44,82



vety tai ainoastaan puolet siitä korvattu
metallilla tai radikaalilla. Näitä saadaan m. m.
liuottamalla metalleja r:ssa, sulfideja tai sulfiitteja
hapettamalla y. m. tavoin. Useimmat niistä ovat
veteen liukenevia. Liukenemattomia tai vaikeasti
liukenevia ovat barium-, strontium-, lyijy- ja
kalsiumsulfaatit. Happamia sulfaatteja muodostuu
kun normaalisiin lisätään r :oa ja nämä taasen
muuttuvat kuumennettaessa ensin
pyrosulfaa-teiksi, jotka enemmän kuumennettaessa
hajaantuvat normaalisiksi sulfaateiksi ja
rikkitrioksidiksi.

R. on teollisuudelle tärkein kemiallisista
aineista. Ei ole juuri yhtään kem.
teollisuudenhaaraa, joka ei joko suoranaisesti tai epäsuorasti
olisi riippuvainen r:sta. Sitä käytetään useimpia
happoja, esim. suola-, typpi- ja fosforihappoja
valmistettaessa, fosforin, bromin ja jodin,
keinotekoisten lannoitusaineiden, alunan y. m.
sulfaattien valmistukseen, raudan tinaamiseen,
kultaa-misessa, hopeoimisessa, sähköelementteihin,
eetteriä, estereitä y. m. kem. aineita valmistettaessa,
väriaineteollisuudessa, vuoriöljyn, paraffiinin y. m.
öljyjen puhdistamiseen laboratoreissa,
perga-menttipaperin, räjähdysaineiden, kuten
pumpuli-ruudin, dynamiitin ja pikriinihapon,
valmistukseen, sulfohappoja valmistettaessa,
akkumulaat-toreissa, vedyn valmistukseen y. m. Sitäpaitsi
r :oa käytetään lääkkeenä kuume- ja ihotaudeissa.
Suomen Farmakopeaan 011 otettu r., acidum
sulphuricum, om.-p. 1,836-1.840, jonka pitää sisältää
vähintään 95% vedetöntä r :oa ja laimea r., acidum
sulphuricum dilutum, 9,9-10,1% sisältävä. R:oa
valmistetaan pääasiallisesti Englannissa,
Saksassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa, sitäpaitsi
vielä Italiassa, Itävallassa, Belgiassa, Venäjällä
ja Japanissa. V. 1905 arvosteltiin koko maailman
r.-tuotanto n. 4 mifj. tonniksi. Nykyään se on
n. 6 niilj. tonnia. Vv. 1892, 1905 ja 1911
Saksan r.-tuotanto oli 496,400, 900,000 ja 1,699,300
tonnia. V. 1905 valmistettiin Englannissa l,i
niilj.. Yhdysvalloissa 850.000. Ranskassa 500.000
ja Venäjällä 125,000 tonnia r:oa. Suomeen
tuotiin 1910 431.755 kg, arvo 47.493 mk. ja 1912
472,303 kg, arvo 51.954 mk. S. 8.

Rikkihappoanhydridi ks.
Rikkitrioksidi.

Rikkihappoinen ammoniakki ks. A m m o

n i u m s u 1 f a a 11 i.

Rikkihappomyrkytys ks. Myrkytykset.

Rikkihiili, hiilisulfidi, rikkialkoholi,
carbo-neum sulphuralum, CSo, hiilen ja rikin kem.
yhdistys, jota muodostuu hehkuvien hiilien
vaikuttaessa rikkihöyrvihin. Väritön, vahvasti valoa
taittava neste, jonka om.-p. 011 n. 1,27. Puhtaana
sen haju on kloroformia muistuttava, raakana se

1,400 50,n

1,450 55,03

1,600 59,70

1,550 64,26

1,600 68,51

1,650 72,82

1,700 77,17

1,750 81,56

1,800 86,90

1,820 90,05

1,830 92,10

1.840 95,60

l,a»l 97,00

1.8415 97,70

1,811 98,20

1,840 99,20

1,839 99,70

1,8385 99,95

Rikkitrioksidin valmistus.
Kontaktiuparaatti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0032.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free