- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
45-46

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rikoksen uusiminen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

45

Rikoksen uusiminen—Rikoksenyritys

46

sijanmurliasta (ja yrityksestä siihen), joka
useiden sopimusten mukaan aiheuttaakin r. l:n.

Luovutuspyyntö esitetään vieraan valtion
viranomaisille diplomaattista tietä, ellei
erityisesti ole sovittu suoranaisemmasta menettelystä.
Siitä, ovatko r. l:n edellytykset olemassa,
päättävät toisissa maissa tuomioistuimet, toisissa ylin
hallintovirasto tuomioistuinten
myötävaikutuksella. Sääutönä on, että luovutettua voidaan
syyttää ja rangaista ainoastaan siitä teosta,
joka aiheutti r. 1:n; toimenpiteiden ulottaminen
muihin tekoihin edellyttää luovuttajan
suostumusta.

Suomessa ei ole voimassa mitään lakia
r. l:sta (Venäjällä on sellainen, jouluk. 15 p:nii
1911 säädetty laki voimassa), luovuttamisen
määräävät Venäjän tekemät ja Suomen
asetuskokoelmassa julkaistut kansainväliset sopimuskirjat.
Kun Suomessa ei tästä ole lakia, täytyy katsoa,
että r. 1. Suomesta voi tapahtua muissakin kuin
näissä sopimuksissa edellytetyissä tapauksissa.
Kuitenkin on selvää, ettei mikään r. 1. Venäjän
ja vieraan valtion välisen sopimuksen nojalla
taikka muulla perusteella voi tapahtua, jos r. 1.
joutuisi ristiriitaan Suomessa voimassa olevien
lakien (lähinnä rikoslain 1 luvun) kanssa (vrt.
erästä kesäk. 2 p. 1826 annettua asetusta sekä
senaatin käskykirjettä kuvernööreille 17 p:ltä
marrask. 1906). — Luovuttamismenettelystä
määrätään eräässä senaatin maalisk. 3 p:nä 1909
tekemässä päätöksessä. — [Lammasch,
,,Ausliefe-rungsplicht und Asylrecht" (1887), v. Martitz,
»Internationale Rechtsliilfe in Strafsachen"
(1888-97), v. Bar, „Lehrbucli des internationalen
Privat- und Strafrechts" (1892), Bernard, „Traité
théorique et pratique de 1’extradition" (1890),
Laire, „L’extradition et les délits politiques"
(1911), Schildmacher, ,,Das
Auslieferungsver-fahren und die Auslieferungsverträge" (1911),
K. G. Idman, »Rikoksentekijäin luovuttaminen
Suomessa voimassa olevien säännösten mukaan"
(Lakimies, 1912).] R. E.

Rikoksen uusiminen 1. i t e r a t s i o n i on
kysymyksessä silloin, kun rangaistukseen
aikaisemmin tuomittu henkilö tekee uuden rikoksen. Se
seikka, että rikollinen henkilö ei ensi kertaa tee
itseään syypääksi rikokseen, on omansa
vaikuttamaan tuomariin rangaistusta uudesta
rikoksesta määrättäessä rangaistuksen
nostamisperus-teena, mutta r. u:ta pidetään myöskin yleisesti
tärkeimpänä rangaistuksen enentämisperusteena
(vrt. Rangaistus), joskin tarkempi
järjestely tässä suhteessa on eri maissa hyvinkin
erilainen. Milloin vaaditaan — jotta uusimisella
olisi rangaistusta enentävä vaikutus — että
aikaisemmasta rikoksesta tuomittu rangaistus on
joko osaksi tai kokonaan kärsitty, milloin
riittää, että rikollinen ennen on rangaistukseen
tuomittu; useimmiten uusimisen mainittu vaikutus
on rajoitettu määrättyihin rikoksiin, mutta
joskus se on ulotettu rikoksiin yleensä; aina taas
ei tavata edes sitä tavallisesti esiintyvää
vaatimusta, että uuden rikoksen tulee olla laadultaan
sama tai ainakin samankaltainen kuin
aikaisemmin tehty. Suonien rikoslain mukaan r. u.
vaikuttaa enentävästi ainoastaan muutamien
rikosten rangaistukseen, joista varkaus,
näpistäminen, murto, ryöstö, kiristäminen, varastetun
tavaran kätkeminen ja haaskaus ovat tärkeimmät,

ja lisäksi vaaditaan, että uusi rikos on ainakin
aikaisemman kaltainen sekä että suom.
tuomioistuimen viimeksimainitusta tuomitsema
kuritushuone-, vankeus- tai sakkorangaistus on täydelleen
kärsitty; mutta näissäkään tapauksissa
uusimista ei pidetä rangaistuksen
enentämisperusteena, jos ennen uuden rikoksen tekemistä kyni
menen vuotta on kulunut siitä päivästä, jolloin
rikollinen aikaisemmasta teostaan on täydelleen
kärsinyt yleistä lajia olevan rangaistuksen, tai
jos aikaisempi teko on tapahtunut, ennenkuin
r:kollinen vielä oli täyttänyt kahdeksantoista
vuotia (rikoslain 6:s luku). — Kun viime aikoina
rikospolitiikka (ks. t.) on saanut entistä
suuremman merkityksen, ovat rikoksen
uusijat 1. residivistit joutuneet erikoisen
huomion esineeksi, koska yhteiskuntaa heidän
puoleltaan uhkaa paljoa suurempi vaara kuin
muiden rikoksentekijäin taholta. K. K-a.

Rikoksenyritys on olemassa, kun rikollista
tahtoa on alettu toteuttaa, mutta tarkoitettua
tulosta ei ole saavutettu. R. rajoittuu toisaalta
täytettyyn rikokseen, johon vaaditaan, että on
aikaansaatu kaikki se, mikä lain mukaan kuuluu
rikokseen, ja toisaalta ilman mitään
tarkkaa rajaa pelkkään rikoksen (vrt. t.)
valmisteluun ; se on päättymätön, jos tekijän
toiminta on keskeytynyt, mutta päätetty, kun
tekijä on lopettanut toimintansa tarkoitettua
tulosta saavuttamatta. Sellaisessa
rikoslainsäädännössä, jossa — kuten aikaisemmassa
ruots.-suomalaisessa — huomio etupäässä kiinnitetään
rikoksella aikaansaatuun oikeudenloukkaukseen,
jätetään r., varsinkin kun srhen ei sisälly
tuollaista loukkausta, yleensä rankaisematta, mutta
kun, niinkuin nykyaikaisessa rikosoikeudessa on
laita, tarkataan myöskin tekijän teollaan
osoittamaa mielenlaatua, tulee r:stäkin
periaatteellisesti rangaistava rikosmuoto, koska se, paitsi sitä
että se saattaa lain suojaaman
oikeushyödyk-keen vaaranalaiseksi, use;n yhtä selvästi kuin
täytetty rikos paljastaa tekijän pahan tahdon.
Kuitenkin rangaistaan yritys, josta ei edes läheskään
aina seuraa rangaistusta, tavallisesti lievemmin
kuin täytetty rikos, ja, jotta rikoksentekijä
saatettaisiin peräytymään teostaan, ennenkuin rikos
on täytetty, jätetään yritys yleensä
rankaisematta. kun tekijä vapaaehtoisesti jättää
kesken vielä päättymättömän yrityksen
(yrityksestä luopuminen) taikka, yrityksen oi
lessa päättynyt, positiivisella toiminnalla
ehkäisee rikoksen täyttymisen (n. s. tehokas
katuminen), jotapaitsi n. s. kelvoton v r
i-t y s 1. sellainen r., josta alun pitäen käy
päättäminen, ettei se voi johtaa tarkoitettuun
tulokseen, ja jonka rangaistavaisuudesta tieteisopissa
on esitetty eriäviä mielipiteitä, varsin yleisen
käsityksen mukaan on jääpä rankaisematta. —
Suomen rikoslain mukaan r. rangaistaan ainoastaan
erittäin mainituissa tapauksissa, jotka kuitenkin
ovat varsin lukuisat ja jotka on määrätty
pitämällä silmällä varsinkin rikoksen törkeyttä ja
yrityksen tavallisuutta. Rangaistus määrätään
— paitsi milloin yritys poikkeustapauksissa
rangaistaan yhtä ankarasti kuin täytetty rikos —
sovelluttamalla täytettyä rikosta koskevaa
lainkohtaa sillä tavoin, että kuolemanrangaistuksen
ja elinkautisen kuritushuonerangaistuksen
sijasta tuomitaan kuritushuonetta vähintään kah-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0035.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free