- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
47-48

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rikoksen uusiminen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

47

Rikos

48

deksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi ja
muuta yleistä lajia olevaa rangaistusta enintään
3h täytetystä rikoksesta säädetystä
rangaistuksesta ja vähintään kunkin rangaistuslajin
sallittu pienin määrä, jotapaitsi
kuritusliuoneran-gaistus voidaan eräässä tapauksessa muuttaa
vankeusrangaistukseksi, mutta muita seuraamuksia
määrätään kuten täytetystä rikoksesta muuten,
paitsi että kansalaisluottamuksen menettämiseen
tuomitaan ainoastaan kuritushuonerangaistuksen
yhteydessä (rikoslain 4 luvun 1 §). Yritys
jätetään kuitenkin rankaisematta, jos tekijä omasta
tahdostaan, eikä ulkonaisten esteiden tähden, on
luopunut rikoksen täyttämisestä taikka ehkäissyt
sen vaikutuksen, joka tekee rikoksen täytetyksi,
mutta jos sellainen yritys käsittää teon, joka
semmoisenaan on eri rikos, tuomitaan kuitenkin
viimeksimainitusta rikoksesta rangaistus
(rikoslain 4 luvun 2 §). K. K-a.

Rikos, teko. josta on säädetty rangaistus.
Suojellakseen vallitsevaa oikeustilaa häiriöiltä
yhteiskunta julistaa ne oikeudenloukkauksen
sisältävät teot, joita ei muuten katsota voitavan
kyllin tehokkaasti torjua, rangaistaviksi. Näiden
tekojen tulee nykyaikaisen oikeuskäsityksen
mukaan olla laissa tarkoin määriteltyjä (nullum
eri-me n sine lege), ja niitä pidetään r :ina ainoastaan
silloin, kun ne todella ovat oikeiulenvastaisia -—
eivätkä esim. hätävarjeluksena (ks. t.) tai
pakkotilassa (ks. t.) tehtyjä — sekä tekijälle syyksi
luettavia 1. syyntakeisen henkilön tahallisesti tai
tuottamuksellisesti tekemiä. Mitään n. s. luo
n-nollista rikosta 1. tekoa, joka välttämättä
olisi r :n-Iuontoinen, ei ole, r. kun ei luonteeltaan
eroa muusta väärinteosta, vaan yksistään
käytännöllinen tarve määrää, mitkä väärinteot
milloinkin ja missäkin selitetään rangaistaviksi.
Senvuoksi r:ina pidetäänkin eri aikoina ja eri
yhteiskunnissa hyvinkin erilaisia tekoja, joskin
toisaalta nykyisissä sivistysvaltioissa niissä
vallitsevien olojen yhtäläisyyden vuoksi tärkeimmät
r:t ovat jotakuinkin samat. — R:t ovat
tekotavan puolesta ja muutenkin yleiseltä
luonteeltaan erilaisia. R. voi olla positiivisella
toiminnalla tapahtuvaa kiellon rikkomista 1. t o
i-m i n t a rikos (delictum commissionis), käskyn
noudattamatta jättämistä 1. varsinainen
laiminlyö’ntirikos (delictum omissionis)
tai n. s. e p ä v a r s i n a i n e n
laiminlyönti rikos (delictum per omissionem
Commission), josta puhutaan silloin, kun
laiminlyömällä positiivinen toiminta rikotaan laissa
oleva kielto. Toisia r:ia voi tehdä kuka
hyvänsä (delicta communia), toisia vain
määrätyssä asemassa oleva henkilö (delicta propria).
Usein tavataan r :ta koskevan yleisen
säännöksen ohella erityisiä tapauksia varten erikoisia
määräyksiä, jotka ovat joko yleistä säännöstä
ankarammat (r a s k a a m m a n 1 a a t u i n e n 1.
kvalifiseerattu r.) tai sitä lievemmät
(1 i e v e m m ä n 1 a a t u i n e n 1.
privilegi-eerattu r.). E. on tavallisesti
tahallinen 1. dolusrikos, mutta toisinaan
säädetään myöskin tuottamuksesta tehdystä teosta
rangaistus, joka kuitenkin on lievempi kuin
samanlaisesta tahallisesta teosta määrätty, ja r.
on silloin tuottamuksellinen 1. c u 1 p
a-rikos. Myöskin tehdään ero t ä v t e t y n ja
yritykseen (ks. Rikoksen yritys) jää-

neen r:n välillä; kun taas teko vasta on r:n v a
1-misteln u, eikä siis vielä ole ehtinyt edes
yrityksen asteelle, jätetään se yleensä
rankaisematta, mutta rangaistaan joskus, kuten esim.
valtiopetoksen ja raharikosten valmistelu,
erityisenä r:na. Edelleen r. voi olla yhden tai
useamman henkilön tekemä; jos jälkimäisessä
tapauksessa eri henkilöt eivät toimi toisistaan
riippumatta, vaan toiminta perustuu yhteiseen
syyllisyyteen, puhutaan osallisuudesta, jolloin
r:een myötävaikuttavain henkilöiden toiminta
on joko rikoskumppan uutta (ks. t.),
yllytystä (ks. t.) tai avunantoa (ks. t.).
R. on yhdistetty, kun kahdesta eri r:sta on
yhdistämällä muodostettu uusi r.; jatkuva,
jos r. on luonteeltaan sellainen, että siihen
kuuluvan rikollisen tahdon toteuttaminen jatkuu vielä
sen jälkeen, kun r. jo on lain mukaan täytettv:
pitkitetty, kun uudestaan tehdyt
rikolliset teot tuomarin harkinnan mukaan ovat saman
r:n jatkamista; ja k o 1 1 e k t i i v i-r., jollaisena
tav. pidetään a m m a t t i m a i s t a, pysyvän
tulolähteen tavoittamista osoittavaa r :ta ja t
a-vanomaista 1. tavaksi tullutta r:ta, silloin,
kun useat rikolliset teot lain säännöksen nojalla
ovat katsottavat yhdeksi r :ksi. Sellaista tekoa
taas, jota tekijä luulee r :ksi, vaikkei se sitä
ole, sanotaan harha- 1. p u t a t i i v i-r :ksi; jos
erehdys on oikeudellista eikä tosiasiallista
laatua, puhutaan myös luulotellusta 1. i m
a-g i n a a r i-r :sta.

Eri r :t voidaan ryhmitellä joko
ylimalkaisemmin, niiden yleisen rikosoikeudellisen
merkityksen mukaan, taikka yksityiskohtaisemmin,
pitämällä silmällä niitä oikeushyödykkeitä, joihin ne
kohdistuvat. — Edellistä menettelytapaa
käyttäen r:t jaetaan useimmiten. Ranskasta saatua
esikuvaa seuraten, kolmeen luokkaan niistä
tulevan rangaistuksen mukaan, nim. suurempiin
r:iin (ransk. crim-es, saks. Ve rb rechen),
pienempiin r :i i n (ransk. délits, saks. Vergehcn)
ja rikkomuksiin (ransk. contraventions,
saks. f bertretungen), mutta uudemmissa
rikos-laeissa ensiksimainitut kaksi ryhmää on usein
yhdistetty ia siten on tultu kaksi jakoon, johon
läheisesti liittyy jako varsinaisiin niin
ja p o 1 i t i a-r :i i n (rikkomuksiin).
Viimeksimainitun jaon perusteesta on esitettv useita
eri mielipiteitä, mutta tavallisimmin katsotaan
eron olevan siinä, että varsinaisella r:lla todella
loukataan jotakin oikeushyödykettä tai että se
ainakin joutuu konkreettisen vaaran alaiseksi,
jotavastoin politia-r:t ovat yleisen
vaarallisuutensa vuoksi varsinaisten r:ten
ehkäisemistar-koituksessa kiellettyjä tekoja. Suomen
rikosoikeudessa ei tavata näitä jakoja, joilla on
merkitystä varsinkin prosessuaalisessa suhteessa,
mutta jossakin määrin on kuitenkin rikoslakia
laadittaessa viimeksimainittua jakoa pidetty
silmällä, koskapa sen neljässä viimeisessä luvussa
mainitut ja niihin verrattavat r:t, jotka
pääasiallisesti ovat luonteeltaan politia-r : ia, eräissä
siiliteissä muodostavat erityisen r :ten-ryhmän.—
Uhattujen oikeushyödykkeiden mukaan tehty
r:ten jako on se. jota oikeustieteessä käytetään
eri r:ia järjestelmällisesti esiteltäessä ja jonka
pohjalle myöskin nykyiset rikoslait pääasiallisesti
on laadittu. Tältä näkökannalta katsottuna r :t
ovat ensinnäkin joko yksilöön tai koko yhtei-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0036.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free