- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
49-50

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rikosantropologia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

49

Rikosantropologia—Rikosoikeus

50

söön kohdistuvia; jälkimäiset jaetaan joskus
vielä yhteiskuntaan yleensä suunnattuihin ja
erityisesti valtioon kohdistettuihin r :iin.
Yksityiskohtaisemmin jaettuina r:t ovat joko henkeen,
ruumiilliseen koskemattomuuteen, vapauteen,
kunniaan, varallisuuteen, tekijäoikeuksiin,
uskontoon, siveellisyyteen tai perheoikeuksiin
kohdistuvia r:ia, yleisvaarallisia r:ia, rauhan-,
ralia-tai väärennysrikoksia, valtioon kohdistettuja r :ia
ahtaammassa merkityksessä (n. s.
valtiollisia 1. poliittisia r:ia) taikka valtiovaltaan
(valtion auktoriteettiin) tai valtiohallintoon
kohdistuvia r:ia. — Edellämainittujen ryhmittelyjen
rinnalla on mainittava jako yleisiin 1.
yleisessä rikoslaissa ja muissa yleisissä laeissa
mainittuihin r:iin ja s o t i 1 a s-r :i i n, joista
säädetään erityisessä sotilasrikoslaissa. vrt. R a
n-g a i s t u s. K. K-a.

Rikosantropologia ks.
Kriminaali-antropologia.

Rikosasia, oikeusasia (ks. t.), jossa
rikoksentekijälle vaaditaan rangaistusta. Meillä pidetään
r:na myöskin sellaista oikeusasiaa, jossa
rikoksen perusteella esitetään jokin muu (esim.
vahingonkorvaus-) vaatimus. R. käytellään erityisessä
r:in oikeudenkäyntijärjestyksessä, vrt.
Rikosprosessi. K. K-a.

Rikosasiain kamari, monessa maassa
tuomioistuin, joka käsittelee rikosasioita.

Rikosasiain notarius. Suurempien
kaupunkien raastuvanoikeuksissa on yksi tai useampia
r. n.-nimisiä virkamiehiä, joiden tehtävänä on
pöytäkirjan laatiminen rikosasioita käsiteltäessä.
R. ei ole oikeuden jäsen.

Rikosasiain senaatti, useissa maissa se
korkeimman tuomioistuimen osasto, joka käsittelee
rikosasioita.

Rikosetti (ransk. ricochet), ammutun kuulan
ponnahtaminen jälleen ylös satuttuaan maahan
tai iohonkin esineeseen

Rikosjoukkue (ruots. land), kahden tai
useamman henkilön yhtyminen useiden, tarkemmin
määräämättä olevien rikosten tekemistä varten.
R :ta pidettiin vanhemmassa rikosoikeustieteessä
erityisenä rikoksen osallisuusmuotona, mutta
nykyään sillä ei enää ole tällaista merkitystä.
Suomen rikoslaissa r. mainitaan varkaudesta ja
ryöstöstä puhuttaessa: nämä ovat sellaisen tekeminä
törkeitä rikoksia, vrt. Salahanke.

K. K-a.

Rikoskaari, lainkaari 1734 v:n laissa.
Kumottu nykyisen rikoslain
voimaanpanoasetuksella 19 p. jouluk. 1889.

Rikoskumppanuus, sellainen rikoksen
osalli-suusmuoto, että rikoksen tekee varsinaisina
rikoksentekijöinä yhteisesti 1. toisistaan tietäen
kaksi tai useampaa henkilöä. R i k o s k u m
p-p a n e i t a rangaistaan kutakin rikoksentekijänä
(Rikoslaki 5:1). vrt. Rikoksentekijä,
Rikos. K. K-a.

Rikoslainoppi ks. Lakitiede.

Rikoslaki, yleisemmässä merkityksessä laki
(ks. t.), jossa säädetään rikoksesta ja
rangaistuksesta. Tavallisesti tarkoitetaan r:lla erityistä
lakia, johon on koottu tärkeimmät
tämänluontoi-set säännökset, jaettuina yleiseen osaan, joka
sisältää valtion rankaisuvaltaa käytettäessä
noudatettavat yleiset oikeusperiaatteet, ja erityiseen
osaan, jossa luetellaan yleistä luonnetta olevat

rikokset ynnä niistä seuraavat rangaistukset,
jotavastoin erikoisasetusten rangaistavat
rikkomiset ylipäätään mainitaan asetusten muiden
säännösten yhteydessä. Suomessa on voimassa 19 p.
jouluk. 1889 annettu r., jonka 44 luvusta
yhdeksän ensimäistä sisältää yleiset säännökset ja
muissa luetellaan erityiset rikokset — neljässä
viimeisessä luvussa n. s. rikkomukset (ks. t.) —
ja johon liittyy varsinkin rikosprosessuaalisessa
suhteessa tärkeä, samana päivänä annettu
asetus uuden yleisen r:n voimaanpanemisesta ja
siitä, mitä sen johdosta on vaarinotettava. Lain
valmistustyöt alkoivat heti valtiollisen elämän
elpyessä maassamme 1800-luvulla. Kun silloinen,
pääasiallisesti vielä 1734 v:n lain rikos- ja
ran-gaistuskaarien muodostama, aivan vanhentunut
rikoslainsäädäntö oli perinpohjin ja pikimmiten
saatava uudistetuksi, annettiin jo vv:n 1863-64
valtiopäiville arm. esitys niistä periaatteista,
joiden mukaan uusi r. oli laadittava, ja
valtiosääty-jen hyväksyttyä esityksen asetettiin 1865 komitea
sen nojalla valmistamaan uutta r:ia. Komitea
julkaisi ehdotuksensa 1875, ja 1881 asetettiin
uusi komitea, jonka tuli tarkastaa tätä
ehdotusta ja, jos tarpeelliseksi havaittaisiin, laatia
uusi r:n-ehdotus. Tämän komitean 1884 antaman
ehdotuksen mukaan valmistettiin sitten asiasta
arm. esitys, jonka käsittely v:n 1885
valtiopäivillä jäi kesken, mutta joka v:n 1888
valtiopäivillä hyväksyttiin muutamin muutoksin; minkä
jälkeen uuden r:n, saatuaan hallitsijan
vahvistuksen, oli määrä astua voimaan 1 p. tammik.
1891. Sitä ennen määrättiin kuitenkin 13 p.
jouluk. 1890 Keis. julistuskirjalla, että uuden lain
käytäntöön ottaminen oli siirrettävä siksi,
kunnes lakiin oli saatu tehdyksi erinäisiä
muutoksia, jotka venäläiseltä taholta katsottiin
Suomen valtio-oikeudellisen aseman vuoksi
tarpeel-l;siksi. Muutosehdotusten oltua 1891 ja 1894
val-tiosäätyjen käsiteltävinä ja tultua
viimeksimai-nittuna v. hyväksytyiksi annettiin vihdoin 21
p. liuhtik. 1894 Keis. asetus erinäisistä
muutoksista r:iin ja saman kuun 14 p. Keis.
julistuskirja, jossa määrättiin, että r. siten
muutettuna oli heti astuva voimaan. Jo tätä ennen, 16
p. heinäk. 1886, oli annettu erityinen r.
Suomen sotaväkeä varten. — Muiden
maiden r:ista mainittakoon Ranskan vanha, useilla
myöhemmillä asetuksilla muutettu code pénal
v :lta 1810, Suomen r:n esikuvina olleet Ruotsin r.
v:lta 1864 ja Saksan r. v:lta 1871 sekä Italian
eräissä suhteissa huomattava r. v:lta 1889,
Norjan uudenaikainen r. v:lta 1902 ja Venäjän uusi
r. v:lta 1903. Monessa maassa — kuten Ttäval
lassa, Sveitsissä ja Saksassa — on viime
aikoina laadittu uusia r.-ehdotuksia, joiden
ympärille on versonut sangen runsas
rikosoikeudellinen kirjallisuus. K. K-a.

Rikosoikeus 1. k r i m i n a a 1 i o i k e u s. 1. Se
oikeusjärjestyksen osa. joka käsittää valtion
rankaisuoikeuden asiallisia edellytyksiä ja rajoja
määräävät oikeussäännökset. R., joka luetaan
julkiseen oikeuteen (ks. t.) kuuluvaksi, on miltei
yksinomaan säätönäistä 1. kirjoitetun lain varassa
olevaa oikeutta. Joskus käytetään r:sta tässä
merkityksessä nimitystä asiallinen (m a t
e-r i a ai i n e n) r. erotukseksi m u o d o 1 1
i-sesta (formaalisesta) r:sta 1.
rikosprosessioikeudesta (ks. t.). — 2. Tätä oikeusjärjes-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0037.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free