- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
53-54

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rikosprosessioikeus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

53 Rikosprosessioikeus-

misesta ja itsenäisesti, tehtyjen vaatimusten
häntä sitomatta, ratkaisee asian; itse käsittelyn
puolesta r. on salainen ja kirjallinen
1. sellainen, että tuomio voidaan perustaa vain
siihen, mikä kirjallisesti on esitetty, taikka
(niinkuin nykyään yleisesti vaaditaan)
julkinen ja suullinen, jolloin tuomion
perusteena on suullisesti esitetty prosessiaineisto.
Edelleen r:lle on erikoista se, että
tuomioistuimissa usein on ammattituomarein ohella
maallikkojäseniä (ks. Valamiehistö) ja että
ennen varsinaista oikeudenkäyntiä toimitetaan,
varsinkin suuremmissa rikosasioissa, erityinen
valmistava tutkinta (ks. t.). —
Suomen r. ei, varsinkaan ulkonaisesti, eroa
siviiliprosessista niin selvästi kuin muualla yleensä on
laita. Lain säännökset (ks.
Rikosprosessioikeus) ovat suureksi osaksi molemmille
yhteiset, yleiset tuomioistuimet (ks. t.) ovat samat
ja yleensä samalla tavalla kokoonpannut, ja
toisissa näistä käsitellään rikos- ja siviiliasioita
samoissa istunnoissa. R. on kuitenkin
pääkohdiltaan itsenäinen ja perustuu, joskaan ei
poikkeuksitta, virallisuusperiaatteeseen. Mitä
erittäinkin tulee aloitteentekoon, on r. järjestetty siten,
että valtion viranomainen, pääasiallisesti
noudattaen legaliteettiperiaatetta, tekee syytteen n. s.
virallisen syytteen alaisista rikoksista viran
puolesta, mutta asianomistajarikoksista ainoastaan,
jos asianomistaja on ilmoittanut rikoksen
syytteeseen pantavaksi; sitäpaitsi voi asianomistaja
itsenäisesti tehdä syytteen sekä
asianomistajarikoksista että muista rikoksista
(viimeksimaini-tussa tapauksessa varataan kuitenkin
syyttäjäviranomaiselle tilaisuus esittää mahdolliset
vaatimuksensa). Muuten r. on, mitä käsittelyn
muotoon tulee, alioikeuksissa n. s.
suullis-pöytäkirjal-linen ja julkinen (päätöksen teko aina salainen),
ylioikeuksissa tavallisesti kirjallinen ja salainen
sekä yleiseltä luonteeltaan ylipäätään
akkusato-rinen, mutta, kun on kysymyksessä törkeä rikos,
vielä jokseenkin selvästi ja muidenkin rikosten
suhteen, jotka eivät ole vähäisiä 1. sakolla
sovitettavia, melkoisessa määrässä inkvisitorinen.
Pääpiirteittäin katsottuna rikosasian käsittely
tapahtuu alioikeudessa siten, että, sittenkuin
(suuremmissa rikosasioissa) valmistava tutkinta
on toimitettu ja juttu, usein jonkun ilmiannosta
(ks. Ilmiantaja), pantu vireille haasteella
(ks. t.) tai syytetyn vangitsemisella sekä
virallinen syyttäjä tai asianomistaja ovat esittäneet
syytteen, oikeus, tutkittuaan että tarpeelliset
prosessiedellytykset, erittäinkin oikeuspaikan
(ks. t.) suhteen, ovat olemassa, kuulustaa
syytettyä ja ottaa vastaan niin puolelta kuin
toiselta esitetyn todistamisaineiston sekä,
ryhdyt-tyään (törkeissä rikosasioissa) itsekin toimiin
saatavissa olevan selvityksen hankkimiseksi, siten
saadun aineiston nojalla antaa jutussa päätöksen,
joka on joko langettava, kokonaan vapauttava
taikka vain negatiivisesti vapauttava (vaikka on
ilmennyt syytetyn syyllisyyteen viittaavia
seikkoja, ei häntä kuitenkaan ole täysien näytösten
puuttuessa voitu tuomita syypääksi), jossa
tapauksessa juttu sitäpaitsi, jos rikos on törkeä ja
enemmän kuin puoli näytöstä on olemassa, on
jätettävä vastaiseksi, jolloin siihen voidaan saada
selvitystä. Alioikeuden päätös on suuremmissa
rikosasioissa yleensä alistettava (ks. Alista-

Rikosten yhtyminen 54

m i n e n) hovioikeuden tarkastettavaksi, ja
sitäpaitsi voidaan alemman oikeuden päätökseen
saada muutosta käyttämällä tarjona olevia
muutoksenhakukeinoja (ks. t.). Suomen r:n
uudistamisesta ks. Oikeudenkäyntilaitoksen
u u d i s t u s. K. K-a.

Rikosprosessioikeus 1.
kriminaalipro-sessioikeus. 1. Se oikeusjärjestyksen osa,
joka käsittää rikosprosessia (ks. t.) järjestävät
säännökset. Nämä tavataan etupäässä 1734 v:n
lain oikeudenkäymiskaaressa (ks. t.), jota
rikosprosessin suhteen on muutettu varsinkin 20 p.
tammik. 1779. 27 p. huhtik. 1868, 14 p. elok.
1901 ja 7 p. syysk. 1901 annetuilla asetuksilla,
sekä sen ohessa eräissä muissa laeissa ja
asetuksissa, joista mainittakoon rikoslaki 19 p:ltä
jouluk. 1889, samana päivänä rikoslain
voimaanpanemisesta annettu asetus, ohjesääntö Suomen
senaatille 13 p:ltä syysk. 1892 ja erinäisiä
määräyksiä muutoksen hakemisesta alioikeuksien
tuomioihin sisältävä asetus 14 p:ltä elok. 1901.
R:ta, joka kuuluu julkiseen oikeuteen (ks. t.)_,
sanotaan joskus muodolliseksi
(formaaliseksi) rikosoikeudeksi erotukseksi
asiallisesta (materiaalisesta)
rikosoikeudesta. — 2. Se oikeustieteen haara,
joka käsittelee tätä oikeusjärjestyksen osaa.

K. K-a.

Rikossosiologia ks.
Kriminaalisosio-1 o g i a.

Rikosten yhtyminen 1.
rikoskonkurrenssi on olemassa silloin, kun tuomioistuimen
käsiteltävänä on kaksi tai useampia saman
henkilön tekemiä rikoksia, jotka kaikki on tehty,
ennenkuin mistään niistä on annettu tuomio,
sekä muutamien rikoslakien (m. m. Suomen)
mukaan myöskin silloin, kun joku näistä rikoksista
tehdään vasta senjälkeen, kun tuomio toisesta
tai toisista jo on annettu, mutta ennenkuin
rangaistus vielä on täydelleen kärsitty. R. y. on
yk-sitekoinen 1. ideaalinen, kun rikokset
on tehty yhdellä teolla, mutta
monitekoi-nen 1. reaalinen, jos tekoja on useampia, ja
rikosten laadun kannalta katsottuna joko
yhtäläinen tai erilainen sen mukaan, ovatko
rikokset samanlaisia vai erilaisia. Nykyajan
rikoslainsäädännössä r. y :llä 011 suuri merkitys
siinä suhteessa, että rikoksentekijä tuomitaan
sellaisessa tapauksessa yhteen ainoaan
rangaistukseen, eikä eri rikoksista eri rangaistuksiin,
koska rikollista kohtaavan
rangaistusseuraamuksen yleisesti omaksutun periaatteen mukaan
tulee olla yhtenäinen. Yhteinen rangaistus
saadaan joko siten, että eri rikoksista määrätään
eri rangaistukset ja nämä yhdistetään,
tarvittaessa samanlaisiksi m uunnettuina (vrt.
Rangaistus), joko niistä mitään
vähentämättä (ehdoton
kumulatsioniperi-aate) tai vähennettyä kaikista tai joistakin
jokin osa (lievennetty
kumulatsioni-periaate), taikka sillä tavoin, että
suurimmasta rikoksesta määrättävään rangaistukseen
sisällytetään rangaistus pienemmistä rikoksista
(absorptsioniperiaate). Tavallisesti
käytetään, tekemällä jyrkkä ero yksitekoisen ja
monitekoisen r. y:n välillä, eri menettelytapoja
siten, että edellisessä tapauksessa sovelletaan
ab-sorptsioniperiaatetta ja jälkimäisessä useimmiten,
1. kun eri teoista seuraa määräaikainen va-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0039.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free