- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
57-58

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rikostilasto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

57

Rikostilasto—Rimbert

58

mästä uutta rikosta, sekä se teoria, että
yhteiskunta rangaistessaan käyttää sille kuuluvaa
hätä-varjelusoikeutta. Sitäpaitsi on esitetty lukuisia,
absoluuttista ja relatiivista käsityskantaa
yhdistäviä u. s. välitysteorioja. Viime
vuosikymmeninä on näiden eri suuntain välinen kiivas kiista
muuttunut väittelyksi siitä, onko rangaistus
käsitettävä hyvitys rangaistukseksi
(saks. Vergeltungsstrafe) 1. tehdyn loukkauksen
hyvittämiseksi vai
tarkoitusrangaistuk-seksi (saks. Z,weckstrafe) 1. määrättyjä
yhteiskunnallisia tarkoitusperiä tavoittelevaksi
rikoksen seuraamukseksi, mutta tämäkin etupäässä
oikeusoppineiden välinen kiista on jo
laantumassa. Jotakuinkin yksimielisesti pidetään
nykyään rangaistusta välttämättömänä
oikeusjärjestyksen voimassapitämiskeinona 1.
jonkinlaisena yhteiskunnan itsesäilytysvietin
ilmauksena, jonka oikeutuksen syvempi tieteellinen
perustelu ei ole tarpeellinen eikä edes mahdollinen.
Ja mitä tulee rangaistuksen tarkoitukseen, on
se käsitys verrattain yleinen, että
hyvitysrangais-tusta ei voida asettaa tarkoitusrangaistuksen
vastakohdaksi, koska sekin itse asiassa on
tar-koitusrangaistus. Rangaistuksella, jonka
lähimpänä tarkoituksena on rikokseen kohdistuvan
julkisen paheksumislausunnon antamisen ohella
milloin etupäässä pelottaminen (rangaistusuhalla tai
rangaistuksen toimeenpanolla), milloin
parantaminen tai vaarattomaksi tekeminen, tahdotaan
aina ehkäistä rikoksen tehnyttä enempää
rikkomasta 1. siis vaikuttaa e r i t y i s-e s t ä v ä s t i
(saks. Spezialprävcntion), mutta se suuntautuu
myöskin muihin henkilöihin 1. vaikuttaa
yleis-estäväst i (saks. Generalprävention)
pidättämällä näitä rikoksia tekemästä joko välittömästi
tai vahvistamalla heidän oikeudentuntoaan ja
viimeksimainittu erimielisyys koskee itse asiassa
sitä, kummalleko näistä kahdesta eri
tarkoituksesta on pantava pääpaino. K. K-a.

Rikostilasto 1. k r i m i n a a 1 i s t a t i
s-t i i k k a, se tilaston haara, joka selvittää
rikos-lainkäyttöä ja rikollisuutta jossakin maassa
määrättynä aikana. Ensiksimainitussa suhteessa 1.
varsinaisen oikeustilaston osana
r. tekee selkoa tuomioistuinten käsiteltäviksi
tulleiden rikosten lukumäärästä, syytettyjen luvusta,
annettujen tuomioiden sisällyksestä,
rangaistusten laadusta ja määrästä y. m.
Jälkimäinen tehtävä kuuluu r :11 e sanan
varsinaisessa merkityksessä. Voidakseen
selvästi ja monipuolisesti valaista rikollisuutta
tärkeänä ja monimuotoisena yhteiskunnallisena
ilmiönä r. kiinnittää huomiota erityisesti
rikoksentekijöihin ja heidän tekoihinsa, selvitellen
erittäinkin rikollisuuden eri muotoja, rikollisten
aikaisempia elämänvaiheita, henkilökohtaisia
olosuhteita ja yhteiskunnallista asemaa,
rikollisuuden ja erilaisten sivistys- ja yhteiskuntaolojen
välistä yhteyttä ja yhteiskunnan
vastatoimenpiteiden tehokkuutta (rikoksen uusimista). R:n
on tosin pakko rajoittua vain niihin
rikostapauksiin, jotka joutuvat oikeusviranomaisten
käsiteltäviksi, ja sen rikollisuudesta antama kuva 011
niin ollen puolinainen, mutta se on kuitenkin
kriminaalisosiologian (ks. t.) tärkein lähde, johon
niinmuodoin myöskin rikospolitiikka (ks. t.)
suureksi osaksi nojautuu, ja sellaisena sen
tieteellinen ja sosiaalinen merkitys on varsin suuri.

Tämän tilaston perusteena olevat tiedot kootaan
nykyään — sen jälkeen kuin on päästy
selvyyteen siitä, että ainoastaan yksityiskohtaiset
tiedonannot kustakin rikostapauksesta voivat
antaa r:lie varman pohjan — useimmissa maissa
(Ranskassa jo v:sta 1850) siten, että jokaisesta
r :ssa huomioonotettavasta tapauksesta
lähetetään kaavakkeelle kirjoitettu, tarvittavat tiedot
sisältävä ilmoitus erityiseen, koko maalle tai
muuten laajemmalle alueelle yhteiseen arkistoon,
jossa nämä tiedot, järjestettyinä erittäin kunkin
henkilön osalta, säilytetään ja josta myöskin
tarvittaessa annetaan tietoja jonkun henkilön
aikaisemmista rangaistuksista (n. s.
rangaistus-reki s t e r i-järjestelmä). — Suomessa r. on
järjestetty siten, että senaatin
oikeustoimituskun-nassa valmistetaan joka vuodelta, maan
tuomioistuimista tulleiden, määrättyjen kaavakkeiden
mukaan laadittujen työtilien ja
kuolemanrangaistukseen. kuritushuoneeseen tai viraltapanoon
tuomituista annettujen, erinäisiä henkilökohtaisia
tiedonantoja sisältäväin n. s. henki-ilmoitusten
nojalla, maan oikeustoimesta kertomus, jonka
edellinen osa sisältää r:n, mikäli se on
varsinaista oikeustilastoa, ja jälkimäinen osa
käsittää varsinaisen r:n. Viimeksimainittu, joka ei
ole tyydyttävästi järjestetty, tulee melkoisesti
parannetuksi, jos erään, oikeustilaston
uudistamista varten asetetun komitean jo 1900
valmistaman ehdotuksen mukaan meilläkin saadaan
toimeen rangaistusrekisterilaitos. K. K-a.

Rikosvalokuvaus, valokuvaus, jota
menestyksellä käytetään osaksi rikoksen tutkinnossa,
osaksi rikoksentekijän identtisyyden
todistamiseksi.

Riksi 1. riikintalari (ruots. riksdaler),
ruots. raha. Saksalaisten taalerien (ks. t.)
mallin mukaan Kustaa Vaasa 1534 alkoi lyöttää
r :ejä. R :n arvo määrättiin 1600 6
raliamar-kaksi. Riksi ja talari (ks. t.), jotka alkuaan
olivat olleet sama, erosivat arvonsa puolesta yhä
enemmän. V. 1664 säädettiin, että r:n tiili olla
l4-luotista hopeata ja että hopeamarkasta oli
sitä lyötävä 71/5 kpl. (painoltaan n. 29.25 g).
V. 1776 määrättiin, että r. oli oleva 48 killinkiä.
18:nnen vuosis. lopulla ja 19:nnen alkupuoliskolla
tehtiin ero kovan 1. hopeariksin (rdr. specie),
pankkiriksin (rdr. banco), s. o. valtiopankin
setelien ja valtiovelkariksin (rdr. riksgälds), s. o.
valtiovelkakonttorin setelien välillä ; näiden suhde
oli 1 hopea-r. = 2 3/4 pankki-r :iä = 4
valtiovelka-r :iä. V. 1855 otettiin käytäntöön r.-valtiorahaa
(rdr. riksmynt) à 100 äyriä; 1 kova r. = 4 r:iä
valtiorahaa. V. 1873 r. lakkasi olemasta
virallinen raliannimitys Ruotsissa; sen sijalle tuli
kruunu. Hopea-r :n arvo vastasi nykyisessä
rahassa Smk. 5:76. L. T.

Rikwa (Hilana, Likwa, myös Leopold-järvi),
järvi Saksan Itä-Afrikassa, 90 km Tanganjikan
eteläpäästä itään, vielä puoli vuosis. sitten 150
km pitkä, 25-50 km leveä, nyk. kuivunut n. 100
km2 suuruiseksi; alkaa uusimpien mittausten
mukaan uudelleen laajeta.

Rilax ks. R i i 1 a h ti.

Rilli (amer. suom., < engl. drill =
jousi-vin-tilä), kivenhakkuupora.

Rima ks. P uutavarala j i

Rimbert (Rembert; lat. Kimbertus). 1.
Pohjoismaiden toinen arkkipiispa, oli mukana Ansga-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0041.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free