Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rikostilasto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
59
riu retkillä (ei kuitenkaan Birkassa), tuli
Ansgarin kuoltua Bremenin (oikeastaan
Hampurin) arkkipiispaksi, k. 888. R. korotettiin
sittemmin pyhimykseksi. R :iä pidetään
pohjoismaiden historiantutkimukselle tärkeän Ansgarin
elämäkerran (,,Vita Anscharii") tekijänä.
2. Tansk. lähetyssaarnaaja, jonka Ansgar n. 859
lähetti Ruotsiin Birkan seurakunnan johtajaksi.
Rimborso [-ho’-] (it.) ks. Remburssi.
Rimini, kaupunki Pohjois-Italiassa, Emilian
maakunnassa Forli’n provinssissa, kahden pienen
joen välissä 1 km:n päässä Adrian-merestä
rautateiden risteyksessä; 50,852 as. (1911; kuntana).
Muurien ympäröimä. San Francescon
tuomiokirkko (1446-55), San Giulianon kirkko (1552;
Paolo Veronesen alttaritaulu), San Girolamon
kirkko (Guercinon maalaus), kastelli (nyk.
vankila), Palazzo del Comune, 72 m pitkä
marmorisilta Mareechia-joen yli, Augustuksen riemuportti
(v:lta 27 e. Kr.), amfiteatterin jätteet; paavi
Paavali V:n muistopatsas, Cæsarin Rubiconin
ylimenon muistoksi pystytetty patsas. — Piispanistuin.
Lukio, muutamia ammattioppilaitoksia, kirjasto
(23,000 nid., 4.800 käsikirjoitusta). —
Rautatien-konepajoja, rikki-, lasi- y. m. tehtaita. — R. on
umbrialaisten perustama Ariminum; 269 e. Kr.
siitä tuli roomal. kolonia, roomal. Adrianmeren
laivaston pääasemapaikka. R :ssa yhtyivät Via
Flaminia ja Via Æmilia. Keskiajalla R. joutui
Malatesta-suvulle, 1509 Kirkkovaltiolle, johon se
kuului (lukuunottamatta 1797-1815) v:een 1860.
(E. E. K.)
Rimini, Francesca da ks. Francesca
da Rimini.
Rimito ks. R y m ä 11 y 1 ä.
Rimpau, Theodor ’ Herman (1822-88),
saks. maanviljelijä, jonka nimen mukaan on
tullut laajemmalti tunnetuksi eräs suoviljelystäpä,
jonka mukaan käyttäen isonpuoleisia ojia. ja
leveitä sarkoja (n. 20 m) tasoitettu suo
peitetään paksulla (n. 12 cm:n) hiekkakerroksella,
jota ei sekoiteta alla olevaan suonpintaan, ks.
Suoviljelys. U. B.
Rimpi ks. S u o.
Rimpi, sarjarimpi, ks. B u t o m u s u m b e
1-1 a t u s.
Rimskij-Korsakov, Nikolaj (1844-1908),
ven. säveltäjä. Jo meriupseerina palvellessaan hän
sävelsi ensimäisen ven. sinfonian. Toimi 1873-84
laivaston sotilassoittokuntien tarkastajana ; v :sta
1871 soitinnus- ja sävellysopettajana Pietarin
konservatorissa, 1883-94 hovikuoron
apujohta-jana, 1879-81 „ vapaan musiikkiopiston"
johtajana, 1886-90 ven. sinfoniakonserttien
kapellimestarina. Sävelsi ensimäisen ven. sinfonisen
runoelman (,,Sadko"), useita tyyliltään suuresti
vaihtelevia oopperoita, orkesteri- ja
kamarimusiikkiteoksia, kuorolauluja, etenkin orkesterin
säestämiä, kansansävelmäsovitelmia, y. m. R.-K:n
sävellykset ovat väririkkaita ja sisältävät
runsaasti kansallisia sävelaiheita. Oopperatekstinsä
hän enimmiten itse runoili. I. K.
Rinck, Christian (1770-1846), saks.
urku-säveltäjä ja -taituri, jonka „urkukoulua"
käytetään laajalti opetusvälineenä. Toimi urkurina ja
musiikinopettajana Darmstadtissa v:sta 1805.
Nimitettiin kunniatohtoriksi Giessenin yliopistoon
1840. * I. K.
Rindell [ e’-], Arthur (s. 1852), maanvilje-
60
lyskemisti, yliopp. 1869, fil. kand. 1874, fil. lis.
1881. Toimi ensin yliopiston kem. laboratorin
laboraattorina, nimitettiin 1878 kemian lehtoriksi
Mustialan maanviljelysopistoon, jossa virassa hän
pysyi v:een 1900. jolloin tuli maanviljelyskemian
ja -fysiikan professoriksi yliopiston
vastaperustettuun maanvil jelystaloudelliseen osastoon. R.
on saattanut nykyaikaisen maanviljelyskemian
opetus- ja tutkimusalaksi maassamme. Hän on
järjestänyt ja johtanut Mustialan ja myöhemmin
Helsingin (Anäsin) koeaseman kem. osastoa sekä
ollut suoviljelysyhdistyksen koetöiden johtajana.
Tämän kautta ja ottamalla osaa
maanviljelysseurojen toimintaan sekä kirjailijana R. on suuresti
vaikuttanut järkiperäisen maanviljelyksen
kehittymiseen Suomessa. — Hänen
professorinväitös-kirjansa „Untersuchungen tiber die Löslichkeit
einiger Kalkphosphate" koski kasvien
kivennäis-ravintoaineiden liukenevaisuutta maahan ja siitä
riippuvaa assimilatsionia sekä maa-analyysin
muodostamista liukenevaisuusmääräyksiksi, s. o.
sitä maanviljelyskemian alaa, johonka hän
tutkimuksissaan on erityisesti huomiotaan kääntänyt.
R. on myös julkaissut yleistajuisia teoksia
tutkimusalaltaan; näitä on ,,Maanviljelyskemia"
(2:nen pain. 1903).
Rindfleisch [rintfläis], Eduard von
(1836-1908), saks. lääkäri; tuli patologian
professoriksi Zürichiin 1861, Bonniin 1865 ja
Würz-burgiin 1874. R. on tunnettu n. s. neovitalismin
(vrt. Vitalism i) perustajana. Hänen
julkaisuistaan mainittakoon: ,,Lehrbuch der
patho-logischen Gewebelehre" (6:s pain. 1886) ja
»Elementa der Patliologie" (3:s pain. 1896).
M. O-B.
Rinfranco [-»’-] (it.), toisen puolesta
suoritettujen maksujen korvaus.
Ring, tarunomainen Ruotsin kuningas, myös
sanottu „Sigurd Ring"iksi, voitti kuuluisassa
Bråvallan taistelussa Ttä-Göötanmaalla Tanskan
kuninkaan Harald Hildetandin, joka siinä
kaatui. Hän näyttää eläneen 9:nnen vuosisadan
alussa. K. G.
Ringerike /->’!-]. viljelysseutu Etelä-Norjassa,
Kristiaaniasta luoteeseen, Tyrifjordin järven ja
Begnajoen (eteläosan) laaksossa; 1,700 km2,
18,900 as. (1910). Metsää 1,122 km2. Paljon
paperimassa-, selluloosa- y. m. tehtaita.
Ringkobing f-ko-J, amti Tanskassa, keskellä
Jyllannin länsirannikkoa, Lim-vuonosta etelään;
4,623 km2 (Tanskan suurin amti), 130,859 as.
(1911). Itäosa matalamäkistä, länsiosa tasaista;
hiekkakinokset erottavat Pohjanmerestä R. fjord
(30 km pitkä, 10-15 km leveä) ja Nisuni fjord
nimiset rannikkojärvet. N. 1/4 maasta on nummea
ja dyynejä. — Pääkaupunki R. (3,528 as. 1911)
on R. fjordin pohjoisrannalla. Harjoitetaan
maataloustuotteiden kauppaa.
Ringsted, kaupunki Tanskassa, Soron amtissa
keskellä Sjællandia; 4.045 as. (1911). — Kaunis
ent. benediktiiniluostarin kirkko 1100-luvulta
(uusittu 1909). — Sjællandin maapäivien
kokoontumispaikka. — R. sai 1000-luvulla
benediktiiniluostarin, joka tuli rikkaaksi ja mahtavaksi.
Riniitti ks. R h i n i t i s.
Rink, Hi n rich Johannes (1819-93),
tansk. Grönlannin tutkija, otti 1845-47 osaa
mineralogina „Galatliea" fregatin maapallon
ympäri purjehdukseen, matkusteli 1848-51 Pohjois-
Rimborso—Rink
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
