- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
61-62

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rinmannin vihreä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

61

Grönlannissa tehden käänteentekeviä tutkimuksia
Grönlannin sisämaanjäästä, toimi sitten
ansiokkaasti 1853-68 valtion virkamiehenä Grönlannissa,
oli 1871-82 kunink. grönlantilaisen kaupan
johtajana Kööpenhaminassa. — Vertailevan kieli- ja
satututkimuksen perusteella R. päätteli eskimoiden
alkuaan asuneen Alaskassa, josta sitten levisivät
Grönlantiin asti. — Pääteokset: ,,0m iseus
udbredning og bevægelse over Nordgronland’s
fastland" (1853), ,,Gronland, geografisk og
sta-tistisk beskrevet" (1852-57), „Eskimoiske eventyr
og sagn" (1866, lisäys 1871). (E. E. K.)

Rinmannin vihreä, luultavasti
kobolttisin-kaattia CoZn02, vihreä väriaine, jota saadaan
esim. sekoittamalla 1 osa kobolttikarbonaattia
ja 9 osaa sinkkioksidia ja sitten hehkuttamalla.
Käytetään vesi- ja öljyväreissä. Ei ole
myrkyllinen. S. s’.

Rinnakkaiskulut (parallelit), mus., johtuvat
siitä, että kaksi ääntä kulkee samaan suuntaan,
pysyen saman (tahi samanlaisen) intervallin
välimatkalla toisistaan. Jatkuvat terssi- ja seksti-r.
soivat miellyttäviltä, mutta niiden vaikutus on
pintapuolinen ja vakavaan tyyliin sopimaton.
Kvintti- ja oktaavi-r :ssa äänet sulavat yhteen,
kadottaen itsenäisyytensä. Senvuoksi kuuluvat
oppikirjain kieltämät rinnakkaiskvintit ja
-oktaavit aloittelevien pahimpiin kompastuksiin (n.
s. kvintti- ja oktaavivirheet). I. K.

Rinnakkaiskurssit, niin järjestetyt
oppikurssit, että kaksi tai useampia vuosiosastoja lukee
oppikirjasta samaa kohtaa, nuorin osasto
ainoastaan (tavallisesti oppikirjaan erityisesti
merkityt) pääasiat ja vanhemmat niiden lisäksi jossain
määrin laajempaa esitystä. Tämmöistä
kurssin-järjestelyä pidetään jo monella taholla
vanhentuneena ja sitä käytetään pääasiallisesti
maalais-kansakouluissa, joissa useampia vuosiosastoja on
yhden opettajan samanaikaisesti opetettavana.

,1/. S.

Rinnakkaissävellajit, mus., muodostavat
sävelten melodisen ja harmonisen rakenteen
perustuksen. R:ksi sanotaan duuri- ja mollisävellajia,
joilla on yhteinen sävelala (ja siis yhteinen
etu-merkintö), esim. C-duuri ja a-molli. Sävelalaan
kuuluvista kantasävelistä johtuvat toiset lähinnä
duurin, toiset rinnakkaisen mollin perussävelestä.
Kumpi sävellaji 011 kysymyksessä, riippuu siitä,
kumpaisetko sävelet esiintyvät melodisesti ja
ryt-millisesti huomattavammilla kohdilla. I. K.

Rinnakkaisyhdistys ks. Galvaaninen
paristo.

Rinnanahdistus ks. Hengenahdistus,
A h das henkisyys ja Angina
pectoris.

Rinnankorkeus, metsänh., välimatka maasta
(jalkapohjasta) keskikokoisen henkilön
rinnan-kohdalle; sovinnaisesti 1,8 m:n mittaväli
puunrunkoa myö en maasta lukien, jolta korkeudelta
seisovien puiden rungon läpimitta usein otetaan.

O. Lth.

Rinnankorvennus, mahalaukun katarrissa
esiintyvä rintaan säteilevä polton- ja kivuntunne.
vrt. Mahakatarri.

Rinnankouristus ks. Astma.

Rinnanpistos ks. Pistos ja
Keuhko-pussintulehdus.

Rinnan vesipöhö ks. Hydrotoraksi ja
Keuhkopussintulehdue.

62

Rinnastaa, asettaa rinnakkain.
Rinnastettuja lauseita ovat ne kieliopillisesti
toisiinsa liitetyt yksinäislauseet, jotka
yhdistyksessä ovat saman- 1. tasa-arvoisia. ollen siis joko
molemmat (kaikki) päälauseita tai molemmat
(kaikki) samassa alistussuhteessa olevia
sivulauseita. Myös lauseenosia rinnastetaan (ks.
Lauseen osa). Rinnastetut lauseet (ja lauseenosat)
liitetään toisiinsa joko rinnastavilla
konjunktsio-neilla (ks. Konjunktsioni) tai
asyndeettisesi (ks. Asyndeton). Rinnastussuhteen
vastakohta on alistussuhde (ks. Lause).

A. K.

Rinnat 1. nisät (mammpe), maitorauhaset
ympäröivine runsaine rasvakudoksilleen ynnä
niitä peittävä iho, ihmisen ja muutamien
muidenkin imettäväisten rinnanseinämän etusyrjissä.
Rauhasten vientitiehyet — 15-24 luvultaan
päättyvät nänniin (mamilla), joka ulkonee
keskeltä nänninkehää (areola mamrnæ) r:n kummun
keskustasta. Nänni kellineen on erään väriaineen
vaikutuksesta ruskea, verisuonista ja hermoista
rikas. R. ovat neitosella tavallisesti kiinteät ja
pyöreät. Kun maitorauhaset imettämisen aikana
täyttyvät, käyvät r. riippuvammiksi vaikkakin
täyteläämmiksi, samalla kuin verisuonet
laajenevat. Imettämisen jälkeen eivät r. tavallisesti
saavuta entistä pyöreyttään, vaan ovat litteämmät,
iho on sitäpaitsi usein runsaiden arpien
peittämä. Siitinelimien kanssa r:lla on likeinen
hermojen välittämä yhteys, niin että esim.
imettäminen voi aikaansaada helposti havaittavia
emänsupistumisia (polttoja). Miehelläkin on r.
kaikkine niihin kuuluvine elimineen, vaikka tav.
aivan surkastuneessa tilassa. Verrattain
tavallinen on imettämisen aikana maitorauhasessa
syntyvä tulehtuminen (ks. Nisätulehdus), joka
sopivalla hoidolla voi väistyä, mutta usein myös
johtaa rintapaiseeseen. Tämä on ajoissa avattava,
koska se muuten voi johtaa maitorauhasten
laajaan tuhoutumiseen. Toinen verraten yleinen
r:n tauti on syöpä, joka mahdollisimman
aikaisin on leikkaamalla poistettava, se kun helposti
kylvääntyy alkuperäisestä pesäkkeestä etäisiinkin
elimiin, mistä se ei enää ole poistettavissa. —
Nisiä voi välistä esiintyä useampiakin pareja
(polymastia); ilmiö käsitetään tav. atavistiseksi.

B. II. J:s.

Rinnenkaln, kivikautinen asuinpaikka
Liivin-maalla, ks. 11 ä m e r e n-m a a k u n n a t,
esihistoria.

Rinnustin ks. Valjaat.

Rinolalia (kreik. rhis, genet. rhino’s = nenä,
ja lalia’ = puhelu, < lale’in = puhella), nenään
puhuminen, johtuu joko siitä, että nenä jostain
syystä tukkeutuu (r. clausaj, tahi siitä, että
nenä-ontelo syystä tai toisesta ei täydellisesti voi
sulkeutua suuonteloon päin (r. aperta). E. S-ti.

Rinoliitti (kreik. rhis, genet. rh ino’s = nenä,
ja lithos = kivi), nenäkivi. R:t ovat kovia,
kivimäisiä muodostumia, jotka useimmissa
tapauksissa syntyvät siten, että jonkun nenään jääneen
esineen ympärille kiinnittyy kerroksittain
kuivunutta limaa ja kalkkisuoloja. E. S-ti.

Rinoplastiikka (kreik. rhis, genet. rliino’s,=
nenä, ja plastikë’ ftekhnëj = muodostamistaito, <
plassein = muodostaa), osittain tahi kokonaan
puuttuvan nenän korvaaminen plastillisten
leikkausten avulla. E. S-ti.

Rinmannin vihreä—Rinoplastiikka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0043.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free