- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
63-64

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rinmannin vihreä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

(53 Rinoskleromi

Rinoskleromi (kreik. rhis, genet. rhino’s =
nenä, ja sklè’röma - kovettuma), erityisen
bakteerin (Bacillus scleromatis) aiheuttama kroonillinen
tulehdus nenän ihossa ja nenä- sekä
nieluonte-lon limakalvossa. Aluksi ilmaantuu sairaaseen
kohtaan pehmeitä herneen kokoisia nystyröitä,
jotka sittemmin vähitellen kovettuvat ja
suurenevat muodostaen hyvin kiinteitä kasvannaisen
tapaisia kyhmyjä. — Hoito on toistaiseksi ollut
miltei toivotonta; röntgen-säteillä lienee viime
aikoina kuitenkin saatu jonkinlaisia tuloksia.

E. S-ti.

Rinoskopia (kreik. rhis, genet. rhlno’s = nenä,
ja skope’in= katsoa), nenä- ja nieluontelon
tutkiminen, joko suoranaisesti sieraimien kautta (r.
anteriorj taikka peilin avulla suun kautta (r.
posterior). E. S-ti.

Rinta (thorax), selkärankaisten (erityisesti
korkeampien) vartalon etuosa, jonka keskuksena
on r.-ontelo elimineen ja tukena r.-kehä.
Ahtaammassa merkityksessä r :11a tarkoitetaan
ainoastaan r.-ontelon etu- ja sivuseinämää. R:n
lihaksista ovat tärkeimmät toisella päällään
eturaajaan liittyvä iso r.-l i h a s, tämän alainen
pieni r.-l i h a s (ks. Rintalihakset) ja
molempien alla oleva, toisella reunallaan
kylkiluiden pintaan, toisella taas lapaluuhun liittyvä
etumainen s a h a 1 i h a s (musculus
serra-tus anterior). Kylkiluiden välissä on kaksi
kerrosta kylkiluiden välilihaksia
(mus-culi intercostales). Kädellisillä ja
siipijalkai-silla sekä useilla muillakin nisäkkäillä
sijaitsevat r:n pinnassa maitorauhaset (ks. t., vrt.
myös Rinnat). -— R:ksi nimitetään joskus
myöskin niveljalkaisten (ks. t.) keski ruumista.

I. V-s.

Rintahaarniska ks. Haarniska ja
Ri-tarinvarustus.

Rintakatarri ks. Bronkiitti.

Rintakehä, korkeampien selkärankaisten
rinta-onteloa ympäröivä luu- (ja rusto-) suojus, jonka
muodostavat rintanikamista lähtevät kylkiluut
ja näitä etupuolella yhdistävä rintalasta.
Tällainen täydellinen r. on vain nisäkkäillä
ja linnuilla sekä osalla matelijoita (vrt. K y 1 k
i-luut ja Rintalasta). — Ihmisen r.
kapenee alhaalta ylöspäin, poikkileikkauksessa se on
munuamainen, riippuen siitä, että selkäranka
kulkee sen takaseinässä kauas esiin pistävänä
harjuna, leveys on suurempi kuin paksuus,
päinvastoin kuin nelin jaloin liikkuvilla nisäkkäillä,
joiden r. on vahvasti sivuilta litistynyt.
Ihmisen r:n muoto on muuten jonkun verran
erilainen eri sukupuolilla ja eri yksilöillä.
Hengittäessä se laajenee ylös-, sivuille- ja eteenpäin, ks.
Hengitys, Kylkiluut ja Luusto
kuvineen. i. y-s.

Rintakuva (ransk. hv at e: ruots. hyst,
port-rätthyst ja brösthild) ks. Kuvapatsas ja
Muotokuva.

Rintalasta (sternum), kaloilta, eräiltä
sammakkoeläimiltä sekä käärmeiltä ja kilpikonnilta
puuttuva, mutta useimmilla selkärankaisilla hyvin
kehittynyt luu (t. rusto), jonka etupäähän liittyvät
suorastaan t. episternumin (ks. t.) välityksellä
solis- ja korppiluut (mikäli kummatkin ovat
kehittyneet), reunoihin taas tav. joukko kylkiluita.
Matelijoilla, linnuilla ja nisäkkäillä r. on
nähtävästi alkuaan syntj-nyt kylkiluiden vapaiden päi-

—Rintaontelo 64

den laajennuksista, jotka ensin ovat
kummallakin puolen yhtyneet pitkittäiseksi kapeaksi
levyksi, ja nämä sitten keskiviivassa keskenään
yhtenäiseksi r:ksi. Joskus voi
yhteenkasvettumi-nen ihmiselläkin pysähtyä ennen aikojaan, joten
r:aan jää keskinen halkeama (fissura sterni). ■—
Erityisen iso ja voimakas on lintujen r.
Si-leälastaisilla (Ratitce) se on litteä levy,
harjalas-taisten (Carinalæ) r :ssa taas on lentolihaksien
kiinnityspaikkana keskinen harja (carina 1.
eristä sterni). Nisäkkäiden r:ssa
erotetaan kolme osaa: etumaisin on kädensija
(manubrium), sitä seuraa runko (corpus) ja
tämä jatkuu miekkalisäkkeeksi
(pro-cessus xiphoideus). Ihmisellä nämä kaikki ovat
litte.tä; ensimäiseen niveltyvät solisluut sekä
kylkirustojen välityksellä ensimäinen ja osaksi
toinen kylkiluupari, rungon reunoihin taas
toisen ja 5 :n seuraavan kylkiluuparin rustot. Kuva
ks. art. Luusto. 7. F-s.

Rintalihakset (musnuli pectorales), toisella
päällään olkavarteen ja olkapäähän, to;sella
rintakehään liittyviä lihaksia (vrt. Rinta).
Ihmisen iso rintalihas (musculus pectoralis
major) on heti ihon alla ja ulottuu
epäsäännöllisesti neliskulma:sena solisluun, rintalastan ja
G ylimmän kylki ruston pinnasta olkaluuhun.
Sen tehtävänä 011 vetää olkavartta ruumiin
seinää kohti ja eteenpäin sekä kiertää sitä
sisäänpäin. Sitäpaitsi se olkavarren ollessa
paikoillaan voi toimia rintakehää kohottavana
sisään-hengityslihaksena (kuva ks. Lihakset). Sen
alla on kolmikulmainen pieni rintalihas
(musculus pectoralis minor), joka kiinnittyy
korppilisäkkeeseen ja vetää kohotettua olkapäätä
alas ja eteenpäin. Muiden lihasten ohella se voi
lisäksi kohottaa kylkiluita. — R. ovat jo
sammakkoeläimillä hyvin kehittyneet, liittyen edessä
osaksi rintalastaan, osaksi vatsan pintaan.
Suhteellisesti voimakka immat ne ovat hyvälentoi silla
linnuilla (»lentolihakset", vrt. Rintalasta).

7. V-s.

Rintama, asennossa olevan sotajoukon
etusivu. — R.-l i n j a, sotajoukon ensimäinen rivi.
Jos joukko muuttaa kulkusuuntaansa, puhutaan
r :n-m uutoksesta. R :aa vastaan tehty
hyökkäys on r.-h yökkäys.
Linnoituksen r. on sen päälinja linnakkeenkärjestä
toiseen. — R.-h a r j o i t u k s e t, asentojen
vaihto-harjoitukset, käännökset, r:n katkaiseminen sekä
asennossa ollessa että marssiessa. M. v. 77.

Rintamayksikkö, taktillinen yksikkö:
komppania, eskadroona, patteri. M. v. 77.

Rintanikamat ks. Luusto ja
Selkäranka.

Rintanoja ks. K a i d e p u u.

Rintaontelo (cavurn thoracis), selkärankaisten
alkuperäisestä yhtenäisestä ruumiinontelosta
poikittaisen väliseinän erottama etuosa. Jo kaloilla
on ruuniiinontelossa ohut, kaivomainen väliseinä,
mutta vasta nisäkkäillä, joilla oikea lihaksikas
väliseinä, pallea (ks. t.) on kehittynyt,
puhutaan varsinaisesta r :sta. Nisäkkäiden rintakehän
ja pallean ra joittaman r:n täyttävät suurimmaksi
osaksi keuhkot ja sydän verisuonineen.
Alkuperäinen ruumiinontelokalvo (ks.
Ruumiinontelo) muodostaa näiden ympärille suljetut
kalvopussit: molemmat k e u h k o p u s s i t,
joiden sisempi lehti (pleura visceralis) päällystää

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0044.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free