Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rintaperillinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
65
Rintaperillinen—Rio de Janeiro
66
keuhkon ulkopintaa ja ulompi lehti ( pleura
parie-talis) r:n sisäseinämää, ja keukkopussien välisessä
ontelossa, välikarsi nassa (cavum
mediasti-naic) olevan sydänpussi n, jossa niinikään
on kaksi lehteä, sydämen ulkopintaan
kasvettu-nut pericardium viscerale (epicardium) ja ulompi
pericardium parietale (ks. Sydän).
Välikarsi-nassa ovat myös henki- ja ruokatorvi sekä
kateenkorvarauhanen. Kuva r:sta elimineen ks.
Sisälmykset. 7. F-s.
Rintaperillinen. R:iä ovat, lain käyttämän
sanamuodon mukaan, ,,ne, jotka syntyvät
etenevässä suvussa, niinkuin poika ja tytär ja niiden
lapset", ks. Perillinen.
Rintapulveri, yleinen nimitys erilaatuisille
jauhomaisille sekoituksille, joita käytetään yskää
lieventämään. Ne sisältävät lakritsijuurta,
lakritsia, sennanlehtiä, fenkolia, anista, rikkiä,
sokeria, salmiakkia y. m. s. eri määrissä.
Rintasivu, geol., se puoli muinaisen maajään
tai jäävirran kuluttamaa kalliota, joka on ollut
jään kulkusuuntaa vasten ja hioutunut
pyöreäksi. Vastakkainen suoja- 1. alussivu on
jäänyt särmikkääksi ja jää on irroitellut siitä
lohkareita mukaansa. Näennäisiä rinta- ja
suojasi v u ja voi syntyä satunnaisiin
suuntiin kallioiden halkeilemisen kautta. Niiden
suuntaus ei ole yhtäpitävä jään piirtämien
uur-teideu kanssa. E. M-nen.
Rintasuoja 1. rintamus, mullasta, lumesta,
puusta, kivestä tai betonista tehty kiinteä
suojalaite tai valli. Linnoituksissa ja
kenttävarustuk-sissa r :t ovat tav. mullasta ja hiedasta luotuja.
Uusimmissa linnoituksissa on myös
panssaroituja betoni-r:ia. M. v. 77.
Rintasyöpä, rintarauhasessa esiintyvä syöpä,
ks. Syöpä.
Rintatauti ks. Keuhkotauti.
Rintatee, specics pectorales, sekoitus
muserrettuja kasvinosia, pääasiallisesti lakritsi- ja
alteejuurta sekä timjamin- ja malvankukkia ja
aniksen ja fenkolin hedelmiä. Käytetään
yskänlääkkeenä. S. S.
Rintatiehyt (ductus thoracicus), ohutseinäinen
käytävä, johon imu- 1. kiulosneste, lymfa,
vatsaontelon sisälmyksistä, takaraajoista ja
eturuu-miin vasemmasta puoliskosta kokoontuu ja jota
myöten se joutuu laskimosysteemiin (vrt. I m
u-suonet). Ihmisen r. alkaa toisen
lannenika-liian kohdalta, kulkee sitten aortan oikeata puolta
rintaonteloon ja laskee lopuksi kaulassa
vasemman solislaskimon loppupäähän. Lintujen r. on
eturuumiissa parillinen. Alemmilla
selkärankaisilla r. ei vielä varsinaisesti esiinny. 7. F-s.
Rintaääni ks. Ääni ja Ääniala.
Rintelen, Viktor (1826-1908), saks.
lakimies ja valtiopäivämies (kuului keskustaan).
Tärkeimmät teokset: „Systematische Darstellung des
gesamten neuern Prozessrechts" (1879-83),
„Ge-richtsverfassung und J ustizverwaltung" (2:nen
pain. 1889), „Das Konkursrecht" (1890), „Der
Zivilprozess" (1891), „Der Strafprozess" (1891),
..Die kirchenpolitischen Gesetze Preussens und des
Deutschen Reiclis" (2:nen pain. 1903). El. K.
Rinuccini [-utsi’-]. Ott avio (k. 1623), it.
runoilija, joka sepitti tekstit ensimäisille it.
oop-peransäveltäjille, Perri’lle, Monteverdi’lle y. m.
7. K.
Rio ks. K o b a n.
3. VIII. Painettu 15.
Rio /esp. rio, port. Hu]. 1. Esp. ja port. maant.
nimissä, = joki. — 2. ks. Rio de Janeiro.
Riobamba
a’m-J (Ror/abamba, myös Caj [-a-bamba), Chimborazon provinssin pääkaupunki
Ecuadorin valtiossa Etelä-Ameriikassa,
Andes-vuoriston ylänkölaaksossa 2,890 m yi. merenp.
Chimborazon, Cariliuairazon, Tunguraguan ja
Altarin juurella, rautatien varrella; n. 12,000 as.
— Sijaitsi ennen 20 km lännempänä, uyk.
Caja-bamban kylän paikalla, jossa maanjäristys 1797
sen tuhosi, surmaten 30,000 henkeä.
Rio Bermejo [-eho] (Rio Vermejo, ..punainen
joki"), Paraguay’n lisäjoki oik., lähtee Boliviasta,
virtaa kaakkoista pääsuuntaa, jakaantuen
moneen haaraan; 1,224 km. Kuljettava
matalapoh-jaisilla höyryaluksilla.
Rio de Janeiro [riu de zane’iru]. 1. Valtio
Etelä-Brasiliassa, Atlantin valtameren
rannikolla; 68,982 km2, 1,250,000 as. (1913), 18 km2:llä
(Brasilian taajimmin asuttu valtio). — Rannikko
alavaa, paikoitellen rämeistä, paikoitellen hyvin
viljavaa, laguuneja pitkin rantaa. Sisempänä
korkeita, metsäisiä vuoristoja (Serra do
Man-tiqueira 1,712 m, Serra dos Orgaos 1,750 m),
laajoja aarniometsiä. Ilmasto kuuma, rannikolla
kostea, epäterveellinen, sisämaassa terveellinen.
Pää-joki Parahyba do Sul. Viljellään kahvia, sokeria,
maissia, maniokkia, puuvillaa, etelänhedelmiä
y. m. Metsistä saadaan arvokkaita
puulajeja-Karjanhoito tärkeä. Teollisuus, joka käyttää
vuoristojokien erinomaisia koskia, on melkoinen:
puuvilla-, villa-, sokeri-, rommi-, olut- y. m.
tehtaita. — Taaja rautatieverkko. — Pääkaupunki
Nictheroy. — 2. Brasilian liittotasavallan
pääkaupunki (täydellinen nimi Sào Sebastiäo do R.
d. J., tav. lyhenn. Rio), sijaitsee tavattoman
kauniilla paikalla 22 km leveän, saaririkkaan R. d.
J:n-lahden länsirannalla, vastapäätä Nictheroyta;
1,128,637 as. (1911), niistä paljon
ulkomaalaisia. Lähempine ympäristöineen (kaikkiaan 1,116
km2) R. d. J. muodostaa Brasilian liittoalueen
(Districto Federal). — R. d. J. on rakennettu
paikoitellen mereen asti ulottuvien vuorien ja
kukkuloiden (m. m. keilanmuotoinen Päo de
Assu-car =,,sokeritoppa", 387 m korkea, satamaan
vievän salmen suussa) juurella oleville suoperäisille
tasangoille (vain V2-I m yi. merenp.; siitä osaksi
johtuu kaupungin epäterveellisyys: keltakuume,
y. m. taudit), ollen siten asemakaavaltaan hyvin
hajanainen; se ulottuu 16 km pitkin rantaa ja
Rio de Janeiron lahti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
