- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
67-68

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rintaperillinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

67

Rio de Ia Plata—Rio Grande do Norte

10 km sisämaahan. Liike-elämän keskustana on
suora- mutta kapeakatuinen vanhakaupunki,
johon lännessä liittyy uusikaupunki Cidade Nova
(päärautatieasema) sekä kauempana sisämaassa
ja pitkin rannikkoa lukuisat esikaupungit,
Gloria, Cattete, Botafogo (mielisairaala), Sao
Chris-toväo (ent. keis. linna Boa Vista) y. m. Monta
puistoa: kasvit, puutarha, Passeio Publico, Praga
da llepublica, Praga Tiradentes (Dom Pedro I:n
ratsupatsas) y. m. — Vanhan kaupungin
rakennukset enimmäkseen koruttomia, graniitista
rakennettuja, 1-2 kerroksisia. Huomattavia r
a-ken n uksia: ent. kaupungintalo (rak. 1743,
Juhana VI :n asunto), nyk. sähkölennätinvirasto,
Cattete-palatsi (nyk. presidentin asunto),
Itama-räty-palatsi (ulkoasiain ministeriö),
oikeus-palatsi, kauppapörssi. Kirkkoja: Candelaria
(alettu 1775), Sao Francisco de Paula, y. m. —
Oppi- ja sivistyslaitoksia verraten
vähän, huonosti varustettuja: lääket. opisto,
poly-teknillinen opisto, kansallislukio (perust. 1735),
Lyceo de artes e officios-opisto, Benjamin
Cons-tant-opisto. piispallinen seminaari (perust. 1739),
taidekoulu, musiikkikonservatori,
kansalliskirjasto (260,000 nid.), kansallismuseo Boa Vistan
linnassa, tälitit. observatori, eläint. ja kasvit,
puutarha. — Useita sairaaloita ja
hyväntekeväisyyslaitoksia: Santa Casa, Sào Sebastiäo
(sairaaloita), Hospieio Nacional-mielisairaala (maailman
parhaiten varustettuja) y. m. — Valtakunnan
keskusvirastojen, eduskunnan, arkkipiispan
istuin. — Hyvä vesi- ja viemärijohtojärjestelmä.
Sähköraitiotieverkko. — Elinkeinot.
Teollisuutta edustavat puuvilla-, villa-, vaatetus-,
jalkine-, tupakka-, säilyke-, sokeri- y. m. tehtaat,
kone- ja korjauspajat, myllyt, panimot.
Pääelinkeinona kuitenkin kauppa, jota edistää
erinomainen, linnoitettu satama ’ (telakoita, veistämöitä,
varastoja; säännöllinen laivaliikenne useaan
Euroopan. Pohjois-Ameriikan ja Etelä-Ameriikan
satamaan), jossa 1912 selvitettiin 14,4 milj.
rek.-ton. (1900 4 milj. ton.). Sisämaahan lähtee useita
rautateitä. Vientinsä puolesta (kahvia, sokeria,
vuotia, arvokkaita puulajeja, tupakkaa, tapiokaa
y. m.) R. d. J. ei voi kilpailla Santoksen kanssa
(jonka kalivinvienti kasvaa R. d. J:n vähitellen
taantuessa), ollen 1905 177,» milj. mk. (n. 1/fl
Brasilian viennistä). Tuonti (viljaa, lihaa,
juoma-tavaroita, voita, juustoa, kivihiiltä, puuvillaa, ko
neita y. m.) oli sam. v. arvoltaan 294 milj. mk.
(n. 2/5 Brasilian tuonnista). — Historia. R. d.
■J :n lahdessa lienee ensimäisenä käynyt port.
Gongalves tammikuussa 1502, luullen sitä joen
suuksi (nimi = „tammikuun joki"). Ransk.
hugenotit perustivat 1555 sinne ensimäisen
uutisasu-tuksen La France Antarctique, jonka
portugalilaiset 1560 hävittivät, perustaen sen sijalle 1566
R. d. J:n. Ranskalaiset valloittivat sen 1711,
lähtien sieltä vasta saatuaan suuren sotaveron.
Brasilian pääkaupunki 1762. Portugalin hovi asui
P. d. J :ssa 1808-21, 1822 siellä Brasilia
julistettiin keisarikunnaksi ja 1889 tasavallaksi.
Kapina* ja vallankumousyrityksiä R. d. J :ssa
tehtiin 1891, 1893-94, 1910. ’ E. E. K.

Rio de la Plata ks. La Plata.

Rio de Oro (esp., = »kultajoki"). 1. Lahti
Afrikan länsirannikolla, Kanarian-saarista etelään,
35 km pitkä, 8 km leveä. — 2. Espanjalle
kuuluva alue Afrikan länsirannikolla, R. d. O.-lah-

den ympärillä, etelärajana on Kap Blanco,
pohjoisrajana pidetään Kap Bojadoria, idässä
Ranskan Saharaa vastaan raja kulkee (sopimus 1900)
osaksi 12° länt. pit. myöten; n. 190,000 km2,
12,000-130,000 as., paimentolaisia arabialaisia ja
berberejä. R. d. O. 011 n. 300 m yi. merenp.
olevaa ylätasankoerämaata. jossa on harvassa
keitaita. Sisämaassa Adrar niminen alue on
vilje-lyskelpoisempaa, tuottaa viljaa, taateleita,
meloneja y. m. Pääelinkeinona on karjanhoito, jonka
tuotteita etupäässä maasta viedään. Vienti
arvoltaan 0.4 milj., tuonti O.i milj. mk. (1911).
Pääpaikka Villa Cisneros ed-Dajla-niemellä. —
Halli nnollisesti R. d. O. kuuluu Kanarian-saariin. —
Portugalilaiset löysivät R. d. O.-lahden
1400-luvulla luullen sitä joensuuksi; he vaihtoivat
siellä alkuasukkailta vähän kultahiekkaa (josta
nimi). Espanjalaiset perustivat sinne
kauppapaikan 1476, ottivat alueen suojelukseensa 1885.

E. E. K.

Rio Grande (esp. ja port., = ,,iso virta"). 1. Joki
Länsi-Afrikassa, suurimmaksi osaksi Portugalin
Guineassa, lähtee Ranskan Guineasta, virtaa
läntistä pääsuuntaa, laskee 55 km pitkiin,
kulkukelpoisen sinilahden (jota myös nimitetään siihen
lisäksi laskevan Rio Geban mukaan) kautta
Atlantin valtamereen. — 2. Joki (myös Motagua)
Keski-Ameriikassa, Guatemalan valtiossa, laskee
Honduraksen-lahteen; 550 km, josta veneillä
kuljettavaa 200 km. — 3. Lagoa dos Patos nimisen
rannikkojärven mereen yhdistävä salmi
Etelä-Ameriikassa, Etelä-Brasiliassa. — 4. Kaupunki
(Süo Pedro do R. G. do Sul) Etelä-Brasiliassa,
Rio Grande do Sulin valtiossa, Lagoa dos
Patos-järvestä mereen johtavan R. G:n länsirannalla
sisämaahan vievän rautatien päässä; n. 22,000 as.
(1900), joukossa paljon saksalaisia. Suuria villa-,
puuvilla-, tupakka- y. m. tehtaita, panimoita,
myllyjä. Viedään lihaa, vuotia, sarvia, matte-teetä,
villakankaita, papuja y. m. Satama on 65 milj.
mk:n kustannuksilla syvennetty 9 m:iin.
Säännöllinen höyrylaivayhteys Eurooppaan. Perust.
1737. ’ E. E. K.

Rio Grande del Norte (esp., = „Pohjolan iso
virta"), joki Pohjois-Ameriikassa, lähtee San
Juan-vuorilta (3,600 m yi. merenp.)
Kalliovuoris-tossa, kulkee eteläistä pääsuuntaa Meksikon
rajalle El Pasoon, jossa kääntyy kaakkoon,
muodostaen siitä alkaen rajan Meksikkoa vastaan,
virtaa 450 km matkan syvissä (300 m)
kallio-rotkoissa, laskee siirtyvän suusärkän poikki
Meksikon-lähteen; 2,800 km, vesialue 580.000 km2.
Vesimäärä tavattoman vaihteleva; tulvakautena
toukok.-kesäk. sen vesi leviää rannikkotasangolle,
kuivana aikana se on pitkät matkat aivan
vedetön. Liikenteelle merkityksetön; vettä käytetään
suuressa määrässä kastelutarkoituksiin. —
Suurimmat lisäjoet: Rio Pecos vas., Rio de los
Conchos ja Salado oik.

Rio Grande de Santiago [-ja’-] (Tololoilan),
joki Meksikossa, alkaa Guanajuaton valtiossa
Lerma ja Lajas nimisistä lähdejoista, virtaa
läntistä pääsuuntaa, kulkee Chapala-järven kautta
sekä sitten luoteista suuntaa, muodostaen useita
voimakkaita vesiputouksia (Juanacatla-putous
21 m korkea), ja laskee 30 km San Blas’n
pohjoispuolella. Isoon valtamereen; 816 km.
Laivaliikenteelle arvoton.

Rio Grande do Norte. 1. Joki Pohjois-Brasi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0046.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free