- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
69-70

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rio Grande do Sul ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

69

Rio Grande do Sul —Riouw

70

liassa, R. G." d. N:n valtiossa; suun poikki
kulkevalla särkällä 011 vain 2,6 m vettä. — 2. Valtio
Pohjois-Bra.silia.ssa, Atlantin valtameren
rannikolla; 57,485 km2, 480,000 as. (1913), intiaaneja,
portugalilaisten jälkeläisiä, neekereitä ja
sekarotuisia. Rannikko tasaista, viljelyskelpoista,
taajemmin asuttua, sisäosat kumpuista, kuivaa
maata, harvaan asuttuja. Ilmasto kuuma,
terveellinen. Harjoitetaan maanviljelystä (sokeria,
kahvia), karjanhoitoa. Viedään etupäässä sokeria.
— Pääkaupunki Natal, josta rautatie eteläänpäin.

Rio Grande do Sul (..Etelän iso virta"),
Brasilian eteläisin valtio, Uruguay-joen itä- ja
eteläpuolella, Atlantin valtameren rannikolla:
236,553 km2, 1,750,000 as. (1913), joista n. 21%
saks., 12 it. juurta. — Valtion pohjois- ja
koillisosa on enimmäkseen metsäistä, alavaa
vuoristomaata (1,000-1,100 m yi. merenp.; Serra
do Mar, Serra Geral), jonka etelä- ja
länsipuolella leviää aaltoinen, heinää kasvava tasanko.
Rannikko on hiekkaista; kaksi isoa
rannikko-järveä: Lagoa Mirim ja Lagoa dos Patos (280 km
pitkä, 55 km leveä). Joet laskevat
rannikko-järviin (Jacuhy, Camaquam) ja länteen
Uruguay-jokeen (IjuhyguassCi, Ibictihy). Ilmasto
terveellinen, sadeaika kesäk.-syysk. — Pääelinkeinona
on karjanhoito, jota harjoitetaan suuressa
mittakaavassa etelän ja lännen aroilla. Maanviljelystä
harjoittavat etenkin v.sta 1824 maahan
asettuneet saks. uutisasukkaat Jacuhy-joen pohjoisten
lisäjokien varsilla ja samoille seuduille
1870-luvulta alkaen saapuneet italialaiset; tuotteet:
vehnää, maissia, riisiä, maniokkia, tupakkaa,
papuja, hedelmiä, viinirypäleitä y. m. Metsistä
saadaan matte-teetä, arvokkaita puulajeja.
Teollisuus (villa-, puuvilla-, nahka-, tupakka- y. m.
tehtaita) melkoinen. Tärkeimmät teollisuus- ja
kauppakaupungit Porto Alegre ja Rio Grande.
Pari rautatietä kulkee maan halki. Pääkaupunki
Porto Alegre. — Valtion länsiosassa,
Uruguay-joen varrella on 1906 per. suom. uutisasutus
n. 100 km:n päässä Argentiinan Misiones-valtiossa
olevasta suom. siirtolasta. Uutisasukkaat tulivat
aluksi Pohjois-Ruotsista, sitten Poli jois-Suomesta.
Suomalaisia on siirtolassa muutama sata. —
R. G. d. S:n alueelle perustivat jesuiitat
ensi-mäiset asutukset 1600-luvun alkupuoliskolla.

E. E. K.

Rioja [rio’ha], 1. Provinssi Argentiinan
länsiosassa, Andes-vuoriston juurella; 89,498 km2;
89.264 as. (arv. 1910). — Länsiosan täyttävät
Andes-vuoriston 4,000 m:iin nousevat haarakkeet,
itäosa on suola-aroa. Ilmasto kuiva (vuotuinen
sademäärä 225 mm). Maanviljelystä voidaan
harjoittaa kastelun avulla. Karjanhoito tuottavaa,
Vuoret ovat mineraalirikkaita: vaskea, kultaa,
rautaa, hopeaa, kivihiiltä y. m. — 2.
Edellämainitun provinssin pääkaupunki, keskellä
maata, Andes-vuoriston haaranteiden itäjuurella:
n. 6,000 as. Rautatie. Tunnettu hyvistä
viineistään. — Per. 1591, maanjäristys hävitti sen 1894.

Rio Muni (Espanjan Guinea),
Espanjalle kuuluva pieni siirtomaa Länsi-Afrikassa,
Guinean-lahden rannikolla, Rio Muni ja Rio
Campo nimisten jokien välissä, Saksan
Kamerunin ympäröimä inaanpuolelta; n. 30,000 km2,
140.000-200,000 as., joista pari sataa
eurooppalaista, pääväestö neekereitä. Rannikkoalue
matalaa, rämeistä, vailla satamia. Laajoja aarnio- |

metsiä, joista neekerit kokoavat kautsukkia,
punapuuta, palmuöljyä y. m. — Espanja otti
R. M :n haltuunsa 1843, rajat määrättiin 1900.

Rion (Rhion, vanhan ajan Phasis), joki
Kaukaasiassa, Kiitäisin kuvernementissa, lähtee
Kaukasus-vuoriston etelärinteeltä 2,132 m yi. merenp.,
virtaa metsäisten seutujen läpi mutkitellen
etelään, länteen, etelään, länteen ja laskee
epäterveellisen, rämeisen suiston kautta Poti’n
kohdalla Mustaanmereen; 314 km, josta 84 km
kuljettavaa. Vesialue 9,174 km2.

Rio Napö ks. N a p 6.

Rio Negro („musta virta"). 1. Joki
Etelä-Ame-riikassa, Amazonas-joen lisäjoki (suurin) vas.,
lähtee Kolumbian itäosasta, virtaa Venezuelan
rajalle asti koilliseen, sitten etelään, saa vas.
Casiquiare nimisen lisäjoen Orinokosta (ks. B
i-furkatsion i), siirtyy Cucuhy’n sotilasaseman
kohdalla Brasilian alueelle, kääntyy itäkaakkoon,
virtaa leveänä, monihaaraisena aarniometsäalueen
halki ja laskee Manäos kaupungin kohdalla
Amazonas-virtaan; 2,150 km pitkä, kuljettava.
Suurin lisäjoki Rio Branco vas. —- 2. Joki
Etelä-Ameriikassa, Argentiinassa, syntyy
Kordilliee-rien itärinteiltä tulevien Limay ja Neuquén
nimisten jokien yhtymisestä, virtaa
pampas-seutu-jen halki kaakkoista suuntaa, muodostaen
matkallaan Clioele Choel nimisen saaren, laskee Viedman
alapuolella Atlantin valtamereen; 900 km pitkä.
Kuljettava 3,5 m syvässä kulkevilla aluksilla
30 km ylöspäin Viedmaan asti, pienemmillä
aluksilla Limay’n lähteillä olevaan Nahuel
Huapi-jär-veen asti. — 3. Territori Etelä-Argentiinassa,
Atlantin valtameren ja Kordillieerien välissä R.
N.-joen ympärillä; 206,700 km2, 40,200 as. (1912).
Tasaista pampas-aroa. Soveltuu erinomaisesti
karjanhoidolle, osittain myös maanviljelykselle.
Pääkaupunki Viedma R. N.-joen varrella. E. E. K.

Rio Tinto (esp., - „musta joki"; myös Minas
cle R. T.), kaivoskaupunki samannimisen joen
lähteillä Lounais-Espanjassa, Huelvan provinssissa;
11,603 as. (1900). — R. T:n luona olevat, jo
roomalaisaikana tunnetut vaskikaivokset ovat
maailman rikkaimpia; vuotuinen tuotanto on
n. 1 milj. ton. malmia. Kaivokset ovat v :sta 1872
Riotinto company’n hallussa, joka osti ne 100
mil j. mk :11a. Vaski viedään Huelvan sataman
kautta Englantiin.

Riouw (Riou, Rhiouio, Bintang), Alankomaiden
Itä-Intiaan kuuluva saaristo Malakan-niemen
eteläpäässä (jonka jatkoa se geologisesti on),
Singaporen salmen eteläpuolella; muodostaa Lingga-r
Karimon-, Tambelan-, Anambas- ja
Natuna-(Natoena-) saaristojen sekä Sumatran
itärannikolla olevan Indragiri’n ruhtinaskunnan keralla
R. nimisen residenttikunnan; 42.429 km2, 112,216
as. (1905), joista yli 25% kiinalaisia, 221
eurooppalaista. — R. on yleensä metsäistä, laajalti
rämeistä. Tuottaa arvokkaita puulajeja, pippuria,
gambiiria, vähän tinaa. — R:ia hallitsee
muhamettilainen alkuasukasruhtinas, jonka toimia
valvoo Tandjong Pinangissa Bintangin (R:ti)
saarella asuva alank. residentti. — R. on Marco
Polon mainitsema Pentam. Kuului malaijilaiseen
Malakan kuningaskuntaan, joutui sitten
portugalilaisille, näiltä Bintangin sulttaanille. Saarilta
käsin harjoitetun merirosvouksen takia
alankomaalaiset 1818 julistautuivat sulttaanin
yliher-roiksi. E. E. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0047.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free