- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
71-72

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rio Grande do Sul ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

71

Ripa. 1. Ovenripa 1. kääkä = kahva. 2.
Valukappaleissa esiintyvä ohuehko, tasapaksu vahvike,
jota käytetään jäykistämään tasapintaisia
kappaleita, nurkkauksia y. m., jolloin kappale tulee
kevyt, mutta silti luja. Myöskin käytetään r:oja
edistämään lämmönsäteilyä, esim. ripaputket ja
-uunit. P-o P-o.

Ripalämpöpatteri ks. Lämmitystä
itok-s e t, palsta 1346, kuva: palstat 1347-1348.

Ripauuni, valurautainen uuni, jonka
ulkopintaa peittävät tavallisesti pituussuuntaiset rivat,
esim. kirkonuunit 1. -kamiinat. P-o P-o.

Ripillelaskeminen ks. K o n f i r m a t s i o n i.

Ripon [ripan], George Frederick
Samuel Robinson, R:n markiisi (1827-1909),
engl. valtiomies; isä oli Frederick John
Robinson, R :n jaarli (1782-1859), joka
aikanaan oli useiden ministeristöjen jäsenenä ja
v. 1827 pääministerinä. R. nuor. valittiin
parlamenttiin 1852 ja liittyi vapaamieliseen
puolueeseen; oli moneen kertaan vapaamielisten
ministeristöjen jäsenenä, viimeksi 1905-08; ollessaan
1880-84 Intian varakuninkaana R. koetti
oikeuden hoidon alalla saattaa alkuasukkaat
englantilaisten vertaisiksi ja saavutti tämän johdosta
alkuasukasväestön suosion, mutta englantilaisen
väestön vihan. J. F.

Riposo f-pö’-J (it.), lepo, rauha.
Kuvaamataiteissa r. tai r.-kuva tarkoittaa pyhän perheen
esitystä, jossa Joosef, Neitsyt Maria ja
Jeesus-lapsi ovat kuvatut levähtämässä pakomatkallaan
Egyptiin; r. merkitsee myös samaa kuin
Natur e morte ja Stilleben (ks. n.).

E. R-r.

Riposti (ransk. riposte), vastapisto t. -isku,
joka miekkailussa, nyrkkeilyssä t. m. s. nopeasti
annetaan, niinpian kuin vastustajan hyökkäys
on saatu torjutuksi ja ennenkuin hän on ehtinyt
palata puolustusasentoonsa. Kl. IT. S.

Rippi (ruots. skrift), synnintunnustus. Jo
vanhassa. kirkossa vaadittiin julkista
synnintunnustusta julkisesti tehdyistä ja pahennusta
herättäneistä rikoksista. Tällainen tunnustus oli
suoritettava joko seurakunnan tahi
seurakunnan-kaitsijan edessä. Yleensä vallitsi r:iin nähden
jommoinenkin vapaus neljänteen
lateraanikokouk-seen asti (1215), jossa määrättiin, että jokaisen
täysi-ikäisen kristityn tuli vähintään kerran
vuodessa, mieluimmin paaston aikana,
pannakirouk-sen uhalla, tunnustaa papille kaikki syntinsä.
R. oli suoritettava henkilökohtaisesti ja
suullisesti papin korvaan (siitä nimitys
korva-rippi). Ripitettävän tuli luetella kaikki
syntinsä; salatuista ei ollut anteeksiantoa. Papilla
oli myös oikeus tehdä yksityiskohtaisia
kysymyksiä r.-kaavojen mukaan. Kuu sovitus Jumalan
kanssa täten tuli kokonaan papista riippuvaksi,
joutuivat maallikot täydellisesti papiston
vallanalaisuuteen. R:n kautta katolinen pappi saattaa
johtaa seurakuntalaisiansa myöskin maallisissa
ja valtiollisissa asioissa. Säännökset r:stä
määrättiin tarkoin Tridentin kokouksessa 1545-63.
Katolisessa kirkossa r. on yksi kirkon seitsemästä
sakramentista. R:iä seuraa kirkon puolelta
synninpäästö (ks. t.).

Protestanttisessa kirkossa katsotaan pääasiaksi
syntien tunnustamista Jumalalle. Kuitenkin
pidetään hyvänä synnin tunnustamista
kristivel-jelle tai papille. Luterilaisissa tunnustuskirjoissa

72

annetaan yksityiselle r:lle suuri merkitys; siitä
huolimatta se on suuressa määrässä hävinnyt
käytännöstä. Evankelisessa kirkossa vallitsee r:n
suhteen vapaus: a) tunnustettaviin synteihin
nähden : ainoastaan ne synnit, jotka vaivaavat
omaatuntoa; b) r.-isään nähden: pappi tai muu
uskottu henkilö ; c) aikaan nähden : niin usein kuin
sisällinen tarve vaatii.

Suomen kirkko-oikeudessa erotetaan a)
yleinen r., jolloin ehtoolliselle aikovat yhdessä
tunnustavat syntinsä kirkossa; b) yksityinen r., kun
joku yksityisesti tekee sielunpaimenelle yleisen
synnintunnustuksen ja saa synninpäästön; c)
erityinen r., kun ihminen sielunpaimenelle
tunnustaa jonkun erikoisen synnin, joka hänen
omaatuntoansa vaivaa. Kirkkolaissa on vielä säädetty,
että ne, jotka ovat tuomitut törkeistä rikoksista,
ovat ripitettävät erityisellä, käsikirjassa
määrätyllä tavalla, kun he pyytävät r:iä. Kirkkolain
54-57 §§. Sala-r :stä erityisesti 58 §. E. K-a.

Rippi-isä. Se käsitys, että ripitettävä on
verrattava lapseen ja ripittäjä isään, liittyy
raamatulliseen sanontatapaan (1 Kor. 4i5; Gal. 410).
Alkuaan ripin kuuleminen oli
seurakunnan-kaitsijan (= piispan) etuoikeus, mutta muuttui
myöhemmin tavallisten pappien ja munkkien
oikeudeksi. Evankelisessa kirkossa voi ken
uskovainen tahansa ripittää ja antaa synninpäästön.

E. K-a.

Rippikirja, hartaus- ja rukouskirja niitä
varten, jotka valmistautuvat ripille ja Herran
ehtoolliselle. Suomessa paljon käytetty rippikirja on
ollut J. F. Freseniuksen „Rippi ja H.
Ehtoollisen kirja" (suom. 1763). Myöskin virsi- ja
evankeliumikirjaan liitetyssä rukouskirjassa on
erityinen osasto niitä varten, jotka aikovat käydä
ripillä. E. K-a.

Rippikirkko, jumalanpalvelus, jossa Herran
ehtoollista vietetään.

Rippikoulu, ensimäiseen ehtoollisellakäyntiin
valmistava nuorison kristillisyyden opetus. R. on
kirkossa verrattain nuori laitos. V. 1686
kirkkolaki puhuu ainoastaan ehtoolliselle laskettavien
kuulustelusta, mutta ei tiedä opettamisesta
mitään. Vasta 1740 Turun tuomiokapituli velvoitti
kiertokirjeessä hiippakunnan papistoa pitämään
3 t. 4 kuukautta vuodessa r:iia niille, jotka
aikovat ensi kerran käydä Herran ehtoollisella.
V. 1774 Porvoon hiippakunnan pappeinkokous
päätti, että rippikoulukyselyjä oli toimeenpantava
muutama päivä vuodessa jokaisessa
seurakunnassa. Nykyinen kirkkolaki velvoittaa papistoa
joka vuosi pitämään r:ua niin pitkän ajan kuin
tuomiokapituli määrää, kuulusteltuaan papiston
ja seurakuntain ajatusta asiassa (48 §). Nykyään
seuraavat sisäänpääsyvaatimukset ruiun ovat
voimassa: a) selvä sisäluku. b) tutustuminen
raamatunhistorian tärkeimpiin kertomuksiin,
c) Lutherin vähän katekismuksen ulkoa
osaaminen. — Jos vanhemmat ja edusmiehet haluavat
saada lapsensa jonkun erityisen, oman tahi
vieraan seurakunnan papin yksityisesti
opetettaviksi, ja tämä pappi siihen suostuu, on sellaineu
yksityinen r. luvallinen (Kirkkolaki 46 §). vrt.
K o n f i r m a t s i o n i. E. K-a.

Rippiraha, rippi-isälle annettava uhri eli
lahja. Kun ripittäminen oli yleinen
pääsiäisjuhlan aikana, sai tämä maksu pääsiäisrahan
nimen. Meillä ovat pääsiäisrahat papiston uuden

Ripa—Rippiraha

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0048.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free