- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
73-74

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rippisaarna ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

73

palkkausjärjestyksen kautta poistetut; Saksassa
ne ovat vielä paikoin käytännössä. E. K-a.

Rippisaarna, yleisen ripin yhteydessä
seurakunnalle pidettävä kehoituspuhe. Kokoelmia:
A. F. Granfelt, „Rippipuheita" (1908); J. C. Bring,
„Rippipuheita" (1901). E. K-a.

Rippisalaisuus ks. Rippisinetti.

Rippisinetti (lat. sigillum confessionis), papin
velvollisuus pitää salassa, mitä ripissä
tunnustetaan. Jos pappi ilmaisee sen, mitä hänelle ripin
turvissa on uskottu, menettää hän virkansa. Jos
pappi salaripissä saa tietoonsa sellaisia hankkeita,
jotka koskevat isänmaan rauhaa tai
turvallisuutta, taikka yksityisten henkeä ja onnea, tulee
hänen tarkkaan tiedusteltuaan kaikki asianhaarat,
kehoittaa ripitettävää antamaan teko julkisesti
ilmi. Jos tämä ei siihen taivu, ilmoittakoon pappi
asian hyvissä ajoin ja varovaisesti viranomaisille
ja antakoon heille tietoa asianhaaroista sen
verran, kuin harkitsee mahdolliseksi, ripitetyn
suorastaan tai välillisesti siitä ilmi tulematta
(Kirkkolain 58 §). E. K-a.

Rippituoli, rippiä varten kirkkoon rakennettu
koppi. Siinä on kaksi osastoa, toinen rippi-isää,
toinen ripitettävää varten. Osastot ovat erotetut
väliseinällä, jossa on ristikko, joten rippi-isä voi
kuulla ripitettävän puheen. Rippituolit ovat
luultavasti tulleet käytäntöön vasta Tridentin
kokouksen jälkeen. E. K-a.

Ripple-marks [riplmäks] (engl.) ks. A a 11 o
n-j ä 1 j e t.

Ripsi, yleinen nimitys kaikille vakopintaisille
kankaille täi sidoksille, joissa joko loimi tai kude
on toistaan paksumpaa tai joissa muuten
lankojen keskinäisestä punoutumisesta aiheutuu, että
toisen lankajärjestelmän langat jäävät melkein
suoriksi, kun taas ohuemmat langat taipuen
mutkistuvat toisten ympäri. Täten loimi-r:ssä kude
on vahvempaa ja jää suoraksi, kun loimi
mut-kailee ja muodostaa loimipinnan kankaalle.
R.-vaot kulkevat niissä poikittain kankaan
syrjästä toiseen. Kude-r:ssä taas loimet ovat
paksumpia kuin kudelangat ja vaot kulkevat loimen
suuntaan pitkin kangasta ja kude muodostaa
kankaan pinnan. E. J. S.

Ripsi, väre- 1. väryskarva (ks.
Ripsi-e p i t e 1 i); myös varsinaisista karvoista
käytetty nimitys (esim. silmäripset).

Ripsiepiteli, värys- 1.
värekarvaepi-teli on epiteli (ks. t.), jonka solujen vapaassa
päässä on yksi t. useampia (joskus 100 :kin)
alkuliman muodostamia hienoja ripsiä 1. värekarvoja.
Kun r. on eläimen ulkopinnassa kuten
ripsima-doilla, rataseläimillä, lukuisien muiden vedessä
elävien selkärangattomien toukilla y. m., vie
ripsien luonteenomainen, aaltomaisesti edentyvä liike
eläintä eteenpäin, tuo ravintoa suuhun, pitää huolta
hengitysveden vaihdoksesta j. n. e. Fysiologisesti
samantapainen on yksisoluisten eliöiden (esim.
ripsilikoeläinten) ripsipeite. R. esiintyy
moni-soluisilla eläimillä myöskin sisäisten ontelojen
t. tiehyiden sisäseinänä. Niinpä useiden
selkärangattomien suuontelo ja yleensä
ruuansulatuskanava on r:n verhoama, ripsien liike käy
tällöin ulkoa sisäänpäin, ravintoa sisään johtaen.
Korkeimmillakin selkärankaisilla tavataan r:iä
monessa paikassa, m. m. aivo- ja
selkäydin-ontelojen sisäseinämässä sekä hengitysteiden,
munajohtimien v. m. limakalvossa, jossa ripsien

74

liike käy sisältä ulospäin (ks. lähemmin
Limakalvot). I. V-s.

Ripsilikoeläimet ks. C i 1 i a t a.

Ripsimadot, värysmadot 1.
pyörre-madot (Turbellaria), useimmiten vapaina
vedessä eläviä, soikeita t.
pitkulaisia laakamatoja, joiden
lit-teätä ruumista peittää
ripsiepiteli. Ihossa on pieniä neulasia,
rhabdiittej a, jotka voivat
työntyä ulos ja toiminevat
ruumiin erittämän liman ohella
saa-liinpyydystyseliminä (ravintona
ovat kaikenlaiset pikkueliöt).
Muodoltaan monenlainen suoli on
yleensä hyvin kehittynyt, mutta
takapäässään umpinainen.
Suuaukko on vatsapuolella, tav.
jotenkin keskipaikoilla ruumista;
siitä lähtevä nielu
vahvaseinäi-nen, venyvä, nielupussin
ympäröimä. Ruumiin etupäässä on
yleensä 2 silmää, joskus suurempi
joukko pitkin etureunaa.
Hermostosta, erityselimistä y. m.
rakenteesta ks. L a a k a m a d o t.
Useimmat r. ovat kaksineuvoisia.
Suvullisen lisääntymisen ohella
tavataan muutamilla myös
suvu-ton, jolloin eläin voi suotuisissa
olosuhteissa jakautua
(kuroutua) poikittaisiin osiin niin
nopeasti, että syntyy väliaikaisesti
16:kin yksilöä käsittävä ketju. Samoilla
muodoilla on myös liyvin voimakas
regeneratsioni-kyky. Eräillä meri-r:lla on muodonvaihdos,
munista kehittyy nim. ensin täysikasvuisesta
hyvin poikkeava toukka (protrochula).
Pääryhmät Rhabdocæla ja Dendroccela. Edellinen
käsittää etupäässä mikroskooppisia muotoja, joilla on
yksinkertainen, suora suoli; makeassa vedessä
yleinen m. m. suku Microstomum.
Dcndrocæla-ryhmän muodot ovat suurempia, useimmat
1-useampia cm, suoli runsashaarainen, P o 1 v e 1
a-d e i 1 1 a (kaikki merimuotoja) useampia, T r
i-c 1 a d e i 1 1 a 3 runsasliuskaista päähaaraa (vrt.
kuvaa). Viimemainittuihin kuuluvat m. m.
makean vedenplanariat (meillä esim. valkea
Dcndrocælum lacteum, suku Pl an oria y. m.) ja
n. s. maaplanariat (useimmat tropiikeissa).
Meillä on tavattu n. 80 lajia, useimmat
Rhabdocæla ryhmästä. I. V-s.

Ripsisolu ks. Ripsiepiteli.

Ripuaarilainen laki, ripuaari-frankkien
lakikirja, sepitetty 500-luvun alkupuolella, nykyisessä
muodossaan kuningas Dagobert. I:n ajalta.
(622-638). ’ K. G.

Ripuaarit (lat. ripa = ranta), ranta-asukkaat’’,
olivat frankkien toinen, itäinen, Reinin varsilla
elävä pääheimo.

Ripuli ks. Suolitaudi t.

Ripulirutto ks. S u o 1 i t a u d i t.

Risatauti (scrophulosis) 011 pitkällinen,
tuberk-kelibasillin aiheuttama rauhastulehdus, joka
esiintyy lapsilla ja nuorilla henkilöillä. Erityisesti
ovat kaularauhaset turvonneet, ja kun useita
tällaisia rauhasia ryhmittyy yhteen, muodostavat
ne joskus suuria pahkoja kaulalle. Toisinaan
syntyy rauhasiin märkimisiä, ja jos märkäpesä

Rippisaarna—Risatauti

Dendrocælura
lacteum; g etupään
hermosolmut
(niiden edessä
silmät), d suolen
haarakkeita, n
pi-tuushermo, p
nie-lupussi (suuaukko siitä taapäin).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:38 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0049.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free