- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
75-76

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rippisaarna ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

75

Risiini—Rissanen

76

puhkeaa iholle, niin muodostuu hitaasti
paranevia aukomia (fisteleitä) ja suuria, rumentavia
arpia. — Muista tulehduksellisista
rauhasturvot-tumista eroavat risatautiset rauhaset siinä, että
ne ovat kivuttomia. — Risatauti ei ilmene
ainoastaan rauhasissa. Useilla risatautisilla on
rauhasturvottumain ja -märkimisten ohella
iho-rohtumia ja -märkimisiä (skrofuloderma),
lima-kalvotulehduksia, tuberkuloottisia luu- ja
nivelvammoja. Yleistila on tav. huono. Risatautiset
lapset ovat laihoja ja kalpeita.

Hoidossa on etupäässä kiinnitettävä huomiota
yleishoitoon, sillä paikalliset oireet katoavat sitä
myöten kuin yleistila kohoaa. Tässä
tarkoituksessa parannetaan ruokahalua, annetaan helposti
sulavaa, mutta voimakasta ruokaa.
Kalanmaksaöljy on erittäin suositeltavaa. Edellisten ohella
011 ilmastohoidolla suuri merkitys. Suositeltavia
ovat liiekkaperäiset, havumetsäiset
rannikkoseudut lämpimänä vuodenaikana, vuoristoseudut ja
havumetsää kasvavat kangasmaat kaikkina
vuodenaikoina.

On mainittava eräs toinen tauti, jossa
rauhaset myöskin pitkällisesti turpoavat ja jota
aikaisemmin on pidetty risataudin ensimäisenä asteena.
Se on n. s. lymfat is mi. Se eroaa kuitenkin
risataudista siinä, että sitä ei aiheuta
tuberk-kelibasilli, vaan rauhasturvottumat johtuvat koko
imunestejärjestön, usein perinnöllisellä pohjalla
olevasta, sairaloisesta tilasta (lymfaattinen
dia-teesi). Lymfatismissa 011 huomattavissa
muidenkin rauhaskudoksesta muodostuneiden elinten
suurentuminen, ennen kaikkea kitarisain
(ton-sillien) ja nielun takarisain (adenoidiset
vegetat-sionit). Sitäpaitsi ovat lymfaattiset, kuten
risa-tautisetkin lapset taipuvaisia saamaan
limakalvo-katarreja, rohtumia kasvoihin ja etenkin korvien
taakse sekä punoittumia ja hiertymiä
taivepaik-koihin. Useat näistä lapsista — vaikka eivät ole
laihoja, vaan joskus huomattavan lihaviakin. —
ovat kalpeita, velttoja ja voimattomia. Heiltä
näyttää puuttuvan joustavuus ja hermoston
lujuus. Toiset ovat hermostuneita, helposti
kiihottuvia, luonteeltaan oikullisia. Usein on vaikea
erottaa risatautia ja lymfatismia toisistaan.
Silloin tulee tuberkuliinikoe määrääjäksi. E. A.

Risiini, Rieinus-kasvin siemenissä esiintyvä,
amorfinen, fermentintapainen munanvalkuaisaine,
toksalbumiini. Sitä 011 niissä noin 3%. R. on
myrkyllinen; muuttaa veren tervamaiseksi
aineeksi. 6 milligrammaa (= noin 10 siemenessä
oleva määrä) 011 kuolettava annos ihmiselle, ks.
Risiinikasvi.

Risiinikasvi
(Rieinus communis),
suuri
Euphorbiaceæ-heimon ruoho, joka
kuumissa maissa voi
tulla melkein
puumaiseksi. Kukat
yksikoti-set, pienet,
haarai-sissa tertuissa.
Lehdet suuret,
kourasuo-uiset, 5-8-liuskaiset.
Hedelmä piikkinen
kota, jossa on 3 n.
1 cm:n pituista
täplikästä siementä. Meillä

on kasvi 1-vuotinen. Risiinikasvi.

puutarhoissa jokseenkin usein viljelty
koristekasvi, lämpimissä maissa se 011 monivuotinen,
ja sitä viljellään paljon varsinkin Itä-Intiassa,
myös Afrikassa ja Ameriikassa hyvin
öljyn-pitoisten siemeniensä vuoksi. Niistä puristetaan
öljyä, jota käytetään paljon polttoaineena ja
saippua- y. m. teollisuudessa, Kiinassa myös
ruokaöljynä ja sitäpaitsi ympäri maapallon
ulostavana vatsalääkkeenä. Viljelys on hyvin vanha.
Kasvin kotimaa 011 troopillinen Afrikka.

K. L.

Risiiniöljy, oleum ricini tai oleum palmce
christi, castor oil, risiinikasvin kuorituista
siemenistä puserrettu öljy. Sitä eristetään myös
uuttamalla ja vedessä keittämällä. Lääkkeeksi
kelpaavaa r :yä saadaan ainoastaan kylmänä
heikosti puristamalla, lujemmin puristettaessa
saadaan teknillisiin tarkoituksiin käytettävää.
Sadasta kilosta siemeniä saadaan ensi
puserruksessa 26-29 kg öljyä, joka kelpaa lääkkeeksi,
toisessa puserruksessa 10 kg ja kolmannessa 8 kg.
Kuumassa pusertaen tai rikkiliiilellä uuttaen
saadaan jäännöksestä vielä 5-10 kg. Ensi
puserruksessa saatu öljv keitetään moneen kertaan
vedessä, kunnes kaikki munanvalkuaisaineet ovat
saostuneet, ja kuivataan sitten sekä annetaan
kirkastua. Näin saatu puhdas r. on kirkas,
väritön tai hieman kellertävä, melkein hajuton ja
mauton rasvaöljy. 0° :een jäähdytetystä r :stä
eroaa valkoisia kiteisiä rakeita. Sen om.-p.
O.95-0,97. Saippuoitumisluku 180-184 ja jodiluku 82-86.
Se liukenee kaikissa suhteissa jääetikkaan ja
absoluuttiseen alkoholiin. Kuivuu ohuena
kerroksena sitkeäksi massaksi. R. on pääasiallisesti,
yli 80 %, risinolihapon glyseriiniesteriä ja
sisältää sitäpaitsi vähän tristeariinia ja
hydroksy-steariinia. Sisältää 74 % hiiltä, 10,sa % vetyä
ja 15,7i % happea.

R :yä valmistetaan Pohjois-Ameriikassa,
Meksikossa, Italiassa ja Intiassa, joko kotimaisista tai
Itä-Intiasta, Jaavasta, Afrikasta y. m. tuotetuista
siemenistä. Etelä-Venäjälläkin on öljyä alettu
eristää. Paras laadultaan on italialainen. Se on
Italiassa yleisenä kansan lääkkeenä. Sen ulostava
vaikutus johtuu risinolihaposta. On myös
hius-kasvua edistävää ulkonaisesti käytettynä.
Suurimman osan r:n tuotannosta kuluttaa
villa-ja puuvillateollisuus, turkinpunaöljynvalmistus,
nahka-, saippua- ja koneöljyteollisuus. Intiassa
käytetään sitä polttoöljynä ja valaistukseen.
Välistä sitä väärennetään sesami- ja
puuvilla-öljyillä y. 111. S. S.

Risiko ks. Riski.

Riski (ransk. risque, it. risico), vaara, vastuu,
uhka, uhkayritys. Tätä sanaa käytetään
varsinkin ilmaisemaan sitä epävarmuutta, joka on
olemassa useimpain taloudellisten yritysten
onnistumiseen nähden. Niiden yhteydessä oleva r.
vaikuttaa, ja joskus tuntuvasti, hintain
muodostumiseen, koska tappion mahdollisuus pakottaa
korottamaan niitä. — Riskeerata (ransk.
risquer), uskaltaa, panna alttiiksi.

Riskilä ks. K i i s 1 a t.

Risoluto
&’-/, mus., päättävästi.

Rissa, kolmivarpainen lokki, ks. L o k i t.

Rissanen, .1 11 h o Vilho (s. 1873), [-taidemaalari, svnt. Kuopion maaseurakunnassa.
Työskenneltyään aluksi ammattimaalarina R. sai
ensimäisen taideopetuksensa 1896-97 Helsingin ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0050.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free