- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
77-78

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Riste ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

77

Riste—Risti

78

Juho Rissanen, „Povariakka".

Turun piirustuskouluissa ja 1897-98 (syys- ja
kevätkauden) Pietarin taideakatemiassa, jatkoi
senjälkeen opintojaan jälleen Suomen
taideyhdistyksen koulussa Helsingissä, oleskeli valtion
matka-apurahalla 1900-01 Italiassa (varsinkin
Firenzessä), jonne taas 1903 palasi Hovingin
matkarahalla tutkiakseen pääasiallisesti
fresko-maalausta. R:n ensimäiset maalaukset ovat
vesi-värikuvia, joista mainittakoon 1899 maalatut
„Sokea" ja ,,Povariakka" (Ateneumissa) sekä
„Lapsuuden muisto" (1902, Unkarin valtion
kokoelmissa Budapestissa). Kaksi koristeellista
pannoo-kuvaa, ,.Avannolla onkijoita" ja ,,Sampo
jäitä murtamassa" (molemmat Ateneumissa),
taiteilija maalasi 1900 Suomen paviljonkiin
Pariisin maailmannäyttelyssä, jossa hän sai
pronssimitalin. Vv. 1904 ja 1909 hän teki Helsingin
kaupungin pääkirjastotaloon freskomaalaukset
.,Työstä paluu" ja ,,Tehtaanpaja", Kuopion
kaupungin museoon freskon „Rakentajat" (1909)
sekä Viipuriin kauppaneuvos J. Lallukan
liikehuoneistoon ison öljyvärisen seinämaalauksen
„Satamassa" (1910) ja kauppaneuvos W.
Hackmanin talon eteishalliin 3 koristeellista
seinämaalausta. Tämän lisäksi R. on maalannut
Nilsiän- kirkkoon alttaritaulun „Ristin tie" (1906)
ja useita henkilö- ja laatukuvia (esim.
„Seulo-jatar", Antellin kokoelmissa. ,.Ruumiinpesiäiset",
Turun museossa, „Nahkurit", Suomen valtion
oma, ja „Nauhankutojatar", kaikki v :lta 1908).
— R. kuuluu suorastaan kansan keskuudesta
kohonneisiin taiteilijoihimme ja aloittaa uransa
talonpoikaiselämän kuvaajana, jona hän osoittaa
harvinaisen omaperäistä käsitystä ja erikoista
psykologista havaintokykyä. Hänen esitystapansa
on ensin naturalistisen suorasukaista, mutta
alunalkaen on sille ollut ominaista koristeellinen
luonne, joka hänen oleskellessaan Italiassa ja
viime aikoina Ranskassa on yhä enemmän
painanut leimansa hänen suurpiirteisen
yksinkertaisesti ja leveästi tyylittelevään väri- ja
viiva-käsittelyynsä. E. R-r.

Riste, rautatiepysäkki Porin radalla Kyttälän
ja Kokemäen asemien välillä, Kokemäen pitäjässä,
90 km Tampereelta, 46 km Poriin.

Risteilijä, sota-alus, jonka pääasiallisena
tehtävänä. on tiedustelu- ja vartiopalvelus, vihollisen

Uudenaikainen risteilijä.

merikaupan häiritseminen, vihollisen
rannikoiden saartaminen ja omien kauppa alusten
suojeleminen. R:t ovat sentähden voimakkailla
koneilla ja suurella hiilivarastolla varustettuja sekä
nopeakulkuisia. — Panssar i-r., panssaroitu r.,
s. o. varustettu panssarikannella ja
panssaroiduilla kyljillä. P a n s s a r i k a n s i-r :llä on
vain kansi panssaroitu, ei kyljet. — R:n
depla-sementti on suuruuden mukaan 2,000-30,000 ton.
— Panssari-r :t jaetaan kahteen luokkaan,
pans-sarikansi-r :t kolmeen. — Sitäpaitsi on myös
aivan pieniä n. s. torpedo-r :itä, deplasementti
vain n. 1.000 ton. vrt. Panssarialus.

M. v. H.

Risteyttää, panna toimeen risteytys 1.
ristisiitos (esim. kasvien- ja kotieläinten
jalostustyössä.

Risteytys ks. Ristisiitos.

Risti. 1. Kidutus- ja teloitusvälikappale,
uskonnollinen tunnuskuva. Sanan lat. vastine crux
merkitsee myöskin kidutusvälinettä (cruciä’re =
kiduttaa), kreik. stauro’s, joka U:ssa T:ssa
tarkoittaa r:iä, merkitsee vain „paalua".
Roomalaisten käyttämän teloitus-r:n mainitsevat
kuitenkin useat
kirjailijat olleen T
kirjaimen muotoisen.
Vanhimmassa
säilyneessä ristiinnaulittua Kristusta
esittävässä kuvassa (pilakuva 3:nnelta vuosis.) on r.
T:n muotoinen (kuva 2). Tätä r:n muotoa
sanotaan usein egyptiläiseksi t.
Antoniuksen r :k s i (kuva 1). Tavallisimmat
kristillisessä kirkossa esiintyvät muodot ovat
kuitenkin kreikkalainen ja
latinalainen r. (käytäntö ei silti rajoittunut
asianomaisiin idän ja lännen kirkkoihin). —
Kreikkalainen r. (kuva 3), jonka kaikki neljä osaa
ovat yhtä lyhyet, on kehittynyt siitä
nelipuolai-sesta pyörästä, joka jo kauan ennen
kristinuskon esiintymistä oli
käytännössä ensin auringon ja
auringonjumalan, sittemmin
yleensä jumaluuden
tunnuskuvana. Usein nähdään
puolien välissä säteitä (kuva 4).
Tätä auringonratasta kristityt

samoinkuin heidän esi-isänsä käyttivät
jumaluuden tunnuskuvana. Se maalattiin myös usein
keskiajalla äskenvihitvn kirkon seinälle (k o
n-s e k r a t s i o n i- 1. v i h k i m ä-r., kuva 5). Sama
merkki (r.-s ä d e k e h ä) nähdään myös ristiin-

Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3.

Kuva 4.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0051.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free