Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ristikaaret ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
81
Ristikaaret—Ristikäytävä
82
Kuva 1.
tettavaksi omaksi khrakunnaksi sen. päät. 18
p:ltä helmik. 1896. — Kirkko puusta, valmistui
1807. [S. Pulkkinen, ,,Ristijärven muistoja ja
kuvauksia" 1912).] L. H-nen.
Ristikaaret, myöhemmän romaanisen ja
goottilaisen ristiholvin särmiä vahvistavat
lävistäjä-kaaret ; edelliset useimmiten
puoliympyränmuo-toisia, jälkimäiset mataloita huippukaaria.
U-o N.
Ristikappale, se kiertokankiliikkeessä
tarvittava ja etenkin höyrykoneissa kysymykseen
tuleva koneosa, joka yhdistää kiertokangen (ks. t.)
ja suoraviivaisesti edestakaisin liikkuvan
männän-varren toisiinsa (ks. Höyrykone, kuva 2). R :n
tappi ja männänvarsi ovat kohtisuorassa toisiaan
vastaan, siitä nimi. Kiertokangen pää on sovitettu
joko r:n sisään (etupäässä makaavissa koneissa)
tai haarukanmuotoisena sen ulkopuolelle (pysty-,
etenkin laivakoneissa).
Yksinkertaisinta, maakoneissa
käytettyä muotoa,
valurau-taista r:ta terästappeineen,
esittää kuva 1. Ennen
käytettiin suoraa ohjauspintaa,
nykyään koureaa,
sorvaaminen kun on yleensä yksinkertaisempi ja samalla
tarkempi työ kuin höylääminen. R:n
ohjauspin-noissa väliin käytetään valkometallia. Kuv. 1 :n
esittämässä r:ssa 011 r:n runko ja „liukukengät"
samaa kappaletta; enimmäkseen ne ovat eri
kappaleina ja joko molemmat tahi vain toinen
kiiloilla tahi ruuveilla, joskus
myöskin väliinpannulla ohuella
rautalevyllä tahi paperilehdillä
aseteltavia. Männänvarsi on kiinnitetty
r:een kiilalla; melkein yhtä usein
käytetään ruuviliitosta.
Kuva 2 esittää pystykoneen r:n,
joka on männänvarren kanssa samaa
kappaletta. R:n tappi tässä
tapauksessa kiinnitetään kiertokangen
haa-rukanmuotoiseen päähän ja r.
toimii tämän tapin laakerina.
R:n liukupinnan suuruus lasketaan sallitun
pintapaineen mukaan. Jos, kuten on tavallista,
kiertokanki on 5 kertaa niin pitkä kuin kampi,
tulee liukukenkään vaikuttava suurin paine
olemaan Vs mäntään vaikuttavasta voimasta.
Sallittu pintapaine on 2-3 kg cm2:iä kohti.
Yksitoimisissa polttomoottoreissa ei tav.
käytetä erityistä r :ta, vaan mäntä toimii samalla
myöskin r:na. Jotta mäntä ei kuluisi liiaksi, on
tällöin sallittu pintapaine vain 1,25-1,5 kg cm2:iä
kohti. E. S-a.
Ristikeskus, pituus- ja poikkilaivain, tav.
neliömäinen. kuorin ja laivan välinen
leikkauskohta, risteys. R. useimmiten katetaan laivain
holvia korkeammalle kohotetulla kupoli-,
luostari-tai muulla rikkaalla holvimuodolla; ulkopuolisesti
r :ssa usein kohoaa torni, risteystorni. U-o N.
Ristikettu, tavallisen ketun muunnos, jolla
etuselän ja lapojen yli kulkee mustahkot juovat
ristissä.
Ristikirkko, nimitys, jota käytetään meillä
uudemmalla ajalla kehittyneestä,
pohjapiirustukseltaan ristinmuotoisesta kirkkotyypistä.
Tällaisia, etenkin puukirkkoja meillä on 1700- ja
1800-luvuilta suuri määrä. Rakennustaiteessa
erotetaan r:ja pohjamuodoiltaan joko kreik. r i s-
t i n mukaisia, jonka kaikki haarat ovat yhtä
pitkät (esim. Markus-kirkko Venetsiassa) tai lat.
ristin mukaisia, jonka yksi haara on muita
pitempi (esim. Pietarinkirkko Roomassa).
K. 8. K.
Ristikko, rakennust., tav. metallista
(raudasta tai pronssista) tehty, läpinäkyvän
suojuksen muodostava kehikko. R. tavataan, usein
koristeellisesti käsiteltynä, ikkunain, varsinkin
ponjakerroksissa olevien, suojana ja turvana;
erikoisina r.-ovina porttien ja ovien sijalla tai
huonetiloja erottavina aitauksina, kuten
keskiaikaisten kirkkojen (esim. Turun tuomiokirkossa)
kappelien edessä. K. K.
Ristikkorakenne, pysty-ja vaakasuorista (sekä
viisto-) piiruista kokoonpantu kehikko, joka joko
päällystetään laudoituksella tai jonka aukot
täytetään tiili- tai savitiilimuurauksella. ks.
Puu-tyyli. Nykyaikaan r. tulenarkuutensa ja
aine-erilaisuuksista koituvien haittojensa vuoksi alkaa
väistyä. — Kiviruoteisia r:ita on tavattu m. m.
Pompejissa, roomalaisten afrikkalaisissa
alusmaissa (esim. Timgadissa) ja Englannissa
anglo-saksilaiselta ajalta. Rautakehyksellistä r :tta
usein ovat 1800-luvun näyttely- ja asemahallien
seinät, rautainen on myöskin Ameriikan
pilvenpiirtäjien luusto. U-o N. é K. S. K.
Ristikontra, eräs tanssi, ks. Kansa
n-tanssi.
Ristikukka, goottilaiselle tyylille ominainen
torneissa ja fiaaleissa (ks. t.) neljän, seinään
nojautuvissa päädyissä kahden vaakasuorasti
kasvavan lehden muodostama ristintapainen
pääte-muoto. Lehtikehiä r:ssa joskus on kaksi, niistä
ylempi pienilehtisempi. Suurin r. on Kölnin
tuomiokirkon 6,25 m korkea, 45,000 kg painava, ks.
Ornamentiikka, kuva 28. U-o N.
Ristikukkaiset (Cruciferæ), suuri
kaksisirk-kaisheimo, johon kuuluu yli 1.200 lajia etupäässä
pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä. Ovat
enimmäkseen karvaisia ruohoja, joilla on
vuorottai-set lehdet ja kukat alkuaan huiskilomaisessa
tertussa. Kukat ovat kaksineuvoisia, useimmiten
säteittäisiä, eriteräisiä, 4-verhoisia ja -teräisiä.
Heteistä 4 sisempää pitempiä, 2 ulompaa
lyhem-mät (Linnén luokka Tetradynamia).
Kukka-pohjuksella mesinystyröitä. Hedelmä tav. litu,
harvoin lohkohedelmä t. pähkylä. Heimo jaetaan
alaosastoihin hedelmän muodon ja siemenessä
olevan kasviaiheen erilaisen käyristymisen ja sen
eri osien asentosuhteiden perustalla. Useissa
suvuissa on hyödyllisiä viljelyskasveja, kuten Isatis,
kaali, lanttu, nauris, piparjuuri, rapsi ja retikka.
Koristekasveja m. m. Clieiranthvs ja Matthiola.
Meillä runsaasti edustajia, useita r;kkaruohoja.
Yleisiä sukuja: Arabis, Barbarea, Capsella, Draba,
Erysimum, Lcpidium, Nasturtium, Sinapis,
Si-symbriam, Thlaspi, Turritis y. m. K. L.
Ristikukkula (promontorimn pelvis),
alimman lannenikaman ja ristiluun yhtymäkohdassa
lantion sisäpuolella oleva kukkula, vrt. La n t i o.
Ristikulmat, kaksi kulmaa, joiden sivut ovat
toistensa jatkoina. R. ovat yhtäsuuret, sillä ne
ovat saman kulman supplementtikulmia.
Ristikuulustelu, vastaajain tai todistajain,
ioiden kertomukset ovat keskenään ristiriitaiset,
kuulusteleminen yhtaikaa, vastakkain.
Ristikäytävä, neliömäistä luostaripihaa
kiertävä. kirkon eteläsivuun liittyvä, luostarin eri
Kuva 2.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
