- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
85-86

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ristiriitaisuuden laki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

85

Ristiriitaisuuden laki

86

sen rohkaisemina menestyksellä sitä Mosulin
emi-riä Kerbogaa vastaan (1098). Antiokia jäi
Boke-mundille. Heinäkuussa 1099 valloitettiin
Jerusalem egyptiläisiltä. Gottfridille tarjottiin
ku-ninkaanarvo, mutta hän kieltäytyi siitä ja
omaksui ,,Pyhän haudan suojelijan" nimen, häntä
seurasivat kuninkaina Balduin I ja II (ks. n. ja
Jerusalemin kuningaskunta). —
Eräs 1101 toimeenpantu ristiretkiyritys meni
täydellisesti hukkaan jo Vähässä-Aasiassa.

Toinen ristiretki (1147-49) aiheutui
siitä, että Edessa 1143 oli joutunut
muhamettilaisille. Paavi Eugenius III ja vars.
Clairvaux^ apotti Bernhard puuhasivat uutta retkeä,
jonka johtoon asettuivat Ranskan kuningas
Lud-vik VII ja Saksan keisari Konrad III.
Viimemainittu menetti Vähässä-Aasiassa suuren osan
sotajoukostaan, ja toinen osa palasi;
jäännöksen hän yhdisti Ludvikin armeiaan, joka oli
kulkenut rannikkoa pitkin. Sittenkuin Edessan
valloituksesta oli luovuttu, hyökättiin Damaskosta
vastaan, mutta yritys raukesi syyrialaisten
kristittyjen kavalluksen tähden, ja kuninkaat
palasivat kotiin.

V. 1187 Egyptin sulttaani Saladin valloitti
Jerusalemin ja suurimman osan Palestiinaa. Sen
johdosta lähtivät kolmannelle
ristiretkelle (1189-92) Pyhää maata takaisin
valloittamaan Saksan keisari Fredrik I Barbarossa
sekä Ranskan ja Englannin kuninkaat Filip II
ja Rikard Leijonamieli. Fredrik, joka kulki
maatietä, pakotti nurjamielisen keisari Isaak
Ange-loksen myöntämään vapaan läpikulun, marssi
onnellisesti Vähän-Aasian halki, mutta hukkui
(kesäk. 1190) Kalykadnos- 1. Salef-virtaan. Hänen
poikansa Fredrik, Schvvabenin herttua, vei
ar-meian edelleen Akkonin edustalle, missä se yhtyi
toisiin joukkoihin; Filip ja Rikard olivat tulleet
meritse. Akkon valloitettiin 1191; pian sen jälkeen
Filip riitaannuttuaan Rikardin kanssa palasi
kotiin. Rikard jatkoi sotaa seur. v :een, jolloin
hän teki Saladinin kanssa aselevon 3 v:ksi ja
3 kuukaudeksi; Jerusalem jäi Saladinille ja
kristityt saivat vain rannikkokaistaleen
Tyrok-sesta Jaffaan sekä luvan käydä aseettomina
pyhällä haudalla.

N. s. neljäs ristiretki (1202-04) oli
oikeastaan suunnattu Egyptiin. Osanottajina
olivat useat Ranskan suurvasallit, ja näille
venetsialaiset toimittivat laivoja. Mutta Kreikan
prinssi Aleksios sai ristiretkeilijät
avunpyynnöillään kääntymään Konstantinopoliin auttamaan
hänen isäänsä, kukistettua Isaak Angelosta,
takaisin valtaistuimelle. Kaupunki valloitettiin ja
Isaak pääsi keisariksi, mutta hän kuoli pian;
ristiretkeilijät valloittivat silloin toistamiseen
omaksi hyödykseen Konstantinopolin ja
ryöstivät sen, valitsivat keskuudestaan Flanderin
kreivin Balduinin keisariksi ja perustivat siten 1
a-tinalaisen keisarikunnan (1204-61).
— Vielä tehtiin n. s. lasten ristiretki
1212, jolloin tuhannet Ranskan ja Saksan lapset
kulkivat Etelä-Ranskaan tai Italiaan
jatkaak-sensa matkaansa laivoilla; retki päättyi
surkeasti : toiset uupuivat tielle, toiset joutuivat
«ahneiden kauppiasten tai merirosvojen käsiin,
jotka möivät heidät orjiksi. — Unkarin kuningas
Andreas II teki 1217-18 retkiä Syyriaan, ja
Egyptiä vastaan toimeenpantiin 1218-22 suuri yri-

tys ; kaikki nämä retket jäivät kuitenkin
tuloksettomiksi.

Viidenneksi ristiretkeksi (1228-29)
on tapana nimittää keisari Fredrik II :n
toimeenpanemaa retkeä. Vaikka paavi olikin julistanut
hänet kirkonkiroukseen, oli hänellä menestystä:
Egyptin sulttaani Malik-el-Kamel myönsi hänelle
10-vuotisen välirauhan sekä Jerusalemin ja
melkoisen maa-alueen; Fredrik kruunasi omakätisesti
itsensä Jerusalemin kuninkaaksi. — V. 1244 pyhä
kaupunki kuitenkin lopullisesti joutui
uskottomille (kovaresmilaisille).

Palestiinan takaisin valloittamiseksi Ranskan
Ludvik Pyhä vielä teki kuudennen
ristiretken (1248-54). Astuttuaan maihin
Egyptissä hän pian joutui koko sotajoukkoineen
vangiksi. Vasta suuret lunnaat suoritettuaan
hän pääsi vapaaksi ja oleskeli sitten
Palestiinassa suojaamassa kristittyjen omistuksia,
kunnes hän palasi Ranskaan. Koska retki ei ollut
onnistunut teki hän 1270 n. s. seitsemännen
ristiretken Tunikseen valloittaakseen tämän
maan veljelleen Kaarlelle, Sisilian kuninkaalle.
Mutta hän itse ja suuri osa sotajoukkoa kuoli
ruttoon. — V. 1291 joutui Akka, viimeinen
tärkeä kristittyjen hallussa ollut paikka
Palestiinassa, muhamettilaisten käsiin.

R:n varsinainen tarkoitus jäi saavuttamatta,
mutta niillä oli kuitenkin tärkeitä ja laajalle
vaikuttavia seurauksia. Ne kohottivat aluksi
varsinaisten aiheuttamiensa, paavien, mahtavuutta,
mutta niiden johdosta elpynyt sivistysharrastus
ja tutkimuslialu kääntyi aikaa myöten kirkon
ja sen päämiehen auktoriteettia vastaan.
Pysyvämmin ne edistivät ruhtinasten valtaa siten,
että useat läänit, joiden omistajat kuolivat
retkillä, joutuivat ruhtinasten käsiin.
Kaupunkikuntain itsenäisiksi pääsemistä r. tehokkaasti
avustivat, sillä niiden johdosta vilkastuneen kaupan
avulla porvarit kokosivat rikkauksia ja ostivat
itsensä vapaiksi riippuvaisuudestaan; lopuksi r.
myös jouduttivat talonpoikain vapauttamista,
koska useat maaorjat ottivat ristinmerkin
päästäkseen sorrostaan. — Maantieteellinen käsitys
ja yleensä koko henkinen näköpiiri laajeni
näiden retkien johdosta; ne vaikuttivat myös
elä-hyttävästi runouteen ja aikaansaivat varsinaisen
ritarilaitoksen muodostumisen.

R :ksi sanotaan myöskin niitä sotaretkiä, joita
paavit tähän aikaan saarnauttivat kirkon
vihollisia (esim. albigensseja) vastaan, ja myöskin
niitä sotaretkiä, joita tehtiin pakanakansain
käännyttämiseksi kristinuskoon (esim. Suomeen
ja Itämeren-maakuntiin tehdyt r.). [„Recueil des
liistoriens des croisades"; Michaud, „IIistoire des
croisades" (1812-17); Riant, „Expéditions et
pöle-rinages des Scandinaves en Terre-Sainte au
temps des croisades"; Röhricht, ,,Beiträge zur
Geschichte der Kreuzziige" (1874, 1878),
„Ge-schichte der Kreuzziige im Umriss"; Heyck, ,,Die
Kreuzziige und das heilige Land"; Bréhier,
„L’église et 1’orient au moyen äge: les croisades";
Stevenson, „The crusaders in the East"; Heeren,
,,Versuch einer Entwicklung der Folgen der
Kreuzziige" (1808), Prutz, ..Kulturgeschichte der
Kreuzziige"; Henne am Rhyn, „Die Kreuzziige
und die Kultur ihrer Zeit", „Kulturgeschichte der
Kreuzziige".] O. R.

Ristiriitaisuuden laki (principium contra-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0055.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free