Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ritariholma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
91
Ritarilinna—Ritarimerkki
92
säädyllisiä ja sieviä käytöstapoja; oltuaan sitten
muutamia vuosia aseenkantajana
(knaap-pina) hän saattoi 21-vuotiaana saada ritarinarvon.
Useat aatelismiehet eivät koskaan saavuttaneet
ritarinarvoa, vaan pysyivät aseenkantajina, jota
nimitystä yleisesti käytettiin alemmasta aatelista.
Ne juhlamenot, joilla ritarisäätyyn ottaminen
tapahtui ja jotka ensin kehittyivät
täydellisim-milleen Ranskassa, saivat aikaa voittaen yhä
enemmän kirkollisen leiman. Sittenkuin ritariksi
lyötävä oli kylpenyt, rukoillut ja paastonnut, sai
hän joltakin vanhemmalta ritarilta miekasta
kepeän iskun kaulaansa tai olkapäihinsä
(ritari-lyönti), minkä jälkeen tapahtui hänen
pukemisensa ritariasuun. Ritari sitoutui taistelemaan
kristinuskon puolesta, suojelemaan leskiä ja
isättömiä, olemaan herrallensa uskollinen. Kullakin
ritarilla oli kilvessään tai kypärissään oma
vaa-kunamerkkinsä; viimemainituista ovat
aatelissukujen vaakunakilvet saaneet alkunsa (ks. H
e-r ald i i k k a). — R:n mukana pääsivät aatelin
seuraelämässä valtaan uudet, tapojen
hienostamista tarkoittavat säännöt ja säädyllisyyden
vaatimukset. Ritariksi aikovan oli ennenkaikkea
opittava kohteliaisuutta, ,,höyliyttä" (saks.
Höflich-keit < Hof - hovi); kohteliaisuutta oli erityisesti
osoitettava naisille, ja tätä ritarielämän puolta
tarkoittaa vielä nykyäänkin sana
ritarillisuus. Merkillisin r:n vaikutuksista olikin
juuri se muutos, jonka se sai aikaan sukupuolien
keskinäisessä suhteessa: ritarikulttuurin
huippuna oli nim. varhaisemmalle ajalle tuntematon
naisen-ihailu, voisipa sanoa naisenpalvelus, joka
tosin kohotti aatelisnaisen asemaa, mutta joka
„vapaan rakkauden" vaatimuksineen pian joutui
arveluttavaan ristiriitaan sovinnaisen moraalin
kanssa. Lemmenleikin ohessa oli sotiminen
ritarien mieluisinta tointa. Sikäli kuin valtiovallan
vahvistuessa todelliset taistelut vähenivät, ne
korvattiin aseleikeillä, n. s. turnajaisilla (ks. t.).
R :n rappeutuminen alkoi 13 :nnen vuosisadan
keskivaiheilla; sen täytyi samaten kuin
läänitys-laitoksen vähitellen väistyä uusien
yhteiskunnnal-listen voimain: kaupunkien porvariston ja
nousevan kuningasvallan tieltä, samalla kun uudet
ampuma-aseet, tekivät lopun sen sotilaallisesta
merkityksestä. Ruhtinasten hoveissa r:n
ulkonaiset muodot kuitenkin vielä säilyivät, kunnes
renesanssi ja itsevaltius loivat ylempien piirien
seura- ja yhteiselämälle uudet muodot. Ritarien
varustuksista ks. Ritarinvarustus,
heidän asunnoistaan ks. Ritarilinna.
Elävim-män kuvan r:sta antaa n. s. ritarirunous ks.
Provencen kieli ja kirjallisuus,
Ranskan ja Saksan kieli ja
kirjailisi! u s, Minne-runou s. [Roth v.
Schrecken-stein, „Die Ritterwürde und der Ritterstand":
Schultz, ..Das höfisehe Leben zur Zeit der
Minne-singer", Henne am Rhyn, ,.Geschichte des
Ritter-tums"; Hildebrand, ,,Sveriges medeltid" II;
Gautier, „La chevalerie".] J. F.
Ritarilinna on nimitys, joka alkuaan kai on
tarkoittanut määrättyjä yksityisten ritarien tai
ritarikuntain (ks. t.) asumia, kivestä muurattuja
keskiaikaisia linnoja, mutta sittemmin yleistynyt,
usein runollisessa mielessä, merkitsemään mitä
asuttua keskiaikaista kivilinnaa tahansa. Koska
tämän ajan linnojen omistajina yleensä
saattoivat vaihdella yksityiset maalliset tai hengelliset
ylimykset, läänitysten ottajat, kaupungit tai
muut yhdyskunnat, valtiot j. n. e., näyttää tällä
nimityksellä erikoisen linnamuodon merkinnössä
olevan oikeutusta ainoastaan ritarikuntain
linnoihin nähden, jotka näiden järjestöjen toiselta
puolen uskonnollisen toiselta sotilaallisen
tarkoituksen mukaisesti kehittyivät määrättyihin
muotoihin. Niinpä olivat Saksalaisen
ritarikunnan linnat Koillis-Saksassa ja
Itämeren-maakunnissa luostarien yleispiirteisiin sovellettuja
ritari-kasarmeja, asemaltaan säännölliset, usein
neliömäiset ja pääkerroksessaan sisältäen sellaisia
huoneita kuin kappelin, kapittelisalin, refektorin
(Remter), ritarien makuuhuoneen, päällikön
asunnon j. n. e. Nämä olivat toisinaan hyvin upeasti
sisustettuja, ylväillä holveilla ja upeilla
lasi-y. m. maalauksilla varustettuja. — Muissa
linnoissa oli n. s. palatsirakennus se, joka lähinnä
vastaisi edellämainittujen pääkerrosta loistavan
linnaelämän keskuksena ja joka linnakappelin
ohella oli parhaiten sisustettu ja taiteellisimmin
koristeltu. Yksinkertaisemmissa linnoissa taas
liittyvät ritariajan muistot lähinnä yhteen
ainoaan ,,ritarisaliin". Miten vaihtelevia
muodoltaan keskiajan linnat olivatkin, keskittyi niissä
loistavinkin ritarielämä kehämuurien sulkemiin
rakennusryhmiin, joissa eri rakennuksia ylös
muureille sijoitetut solakäytävät yhdistivät,
ahtaiden muurinsisäisten kiertoportaiden ollessa
yhdyssiteenä eri rakennuskerrosten välillä, ja
joissa suuremmat tai pienemmät salit paksujen
muurien lävitse murrettujen akkunain niukasti
valaisemina ja avointen pellittömien kamiinien
lämmittäminä sekä pitkillä penkeillä ja pöydillä
kalustettuina tyydyttivät sekä arki- että
juhla-elämän tarpeita. [A. Schultz, ,,Das höfisehe
Leben zur Zeit der Minnesinger" (2:nen pain.
1889).] ’ (J. Re.)
Ritarimerkki. R :t ovat kunnianosoituksia tai
palkintoja, joita hallitsijat antavat ja joiden
saajat tulevat nimellisesti jonkun ritarikunnan eli
tähdistön jäseniksi; näillä merkeillä on
tavallisesti ristin tai tähden muoto, usein ne myöskin
on varustettu tunnuslauseella (deviisillä). Saman
maan eri r :t ovat keskenään määrätyssä
arvojärjestyksessä. Suurimmassa arvossa pidettyjä
tähdistöjä ovat esp. ja itäv. Kultainen talja, engl.
Sukkanauhatähdistö, ruots. Serafiimitähdistö,
tansk. Elefanttitähdistö, preussil. Mustan kotkan
tähdistö, ven. Andreaksen ja itäv. Maria
Tere-sian tähdistö. Eräät r :t tuottavat tuloja
(eläkettä), toiset, (persoonallisen tai perinnöllisen)
aatelisarvon. Kunniaton teko aiheuttaa r :n
menettämisen. Ulkomaalaisen r:n saa ottaa vastaan
ainoastaan hallitsijan luvalla; hallitsija on
kotimaisten tähdistöjen suurmestari.
Tähdistöissä — paitsi kaikkein korkeimmissa — on
tavallisesti useampia eri arvoasteita eli luokkia,
esim. kolme, jolloin ensimäisen luokan jäsenet
kantavat merkkiään toisen olkapään yli
menevässä leveässä nauhassa ja sitäpaitsi rinnassa
suurempaa tähteä, toisen luokan jäsenet kantavat
r:iä kaulassa, kolmannen luokan jäsenet rinnassa.
On olemassa myöskin erityisiä naisten tähdistöjä
(esim. preussil. Loviisan tähdistö ja ven.
Katariinan tähdistö). Eräissä valtioissa ei r :ejä ole
koskaan ollut olemassa (esim. Sveitsissä), toisissa
ne on poistettu, kun valtiomuoto on muutettu
tasavaltaiseksi (esim. Meksikossa, Brasiliassa,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
