- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
95-96

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ritarinvarustus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

95 Ritariperhonen—Ritschl

Ritarinvarustus. Keskellä erilaisia panssarikudoksia.

keen (1100-1400-luvuilla). Keskiajan sotisopaan,
jolla on itämaiset esikuvat, kuului aiemmin
(8-13 vuosisadalla) m. m. paksu nahkapaita, joka
oli päällystetty rautarenkailla, kynsillä, levyillä
y. m., sen kehittyneimmässä muodossa toisiinsa
punotuista rautarenkaista valmistettu, kiinteästi
ruumiinmukainen ja jonkun verran lanteiden
alapuolelle ulottuva täydellinen
panssaripa i t a. Useita tällaisia keskiaikaisia
panssari-paitoja on tallessa meidänkin maastamme.
1300-luvulla tämän varustuksen sijalle vähitellen
tuli 1 e v y v a r u s t u s, haarniska (ks. t.), joka
täydellisimmässä muodossaan keskiajan lopulla
peitti kaikki ruumiinosat ja jossa liikkeiden ja
toiminnan helpottamiseksi oli useita nerokkaita
laitteita (ks. kuvaa). Sen muodostivat pääasiassa
rinta- ja selkäkappaleet, rengaskaulus, kypäri
(ks. t.), käsivarren varukset, olka- ja
lantio-kappaleet, reidensuojukset, säärysvarukset,
jalka-kappaleet, mitkä kaikki olivat kiinnitetyt
hihnoilla. ja liitteet lisäksi suojatut
käsivarren-levyillä, polvilevyillä j. n. e. Useat osat olivat
nivelletyt, kapeilla, päällekkäin käyvillä levyillä.
Käyttämällä poimulevyjä (,, Maksimi liani
n-soti-sopa", 1500-luvun alussa) ja mikäli mahdollista
välttämällä sisäänpäin pistäviä kulmia annettiin
sotisovalle suurempaa lujuutta. Tuliaseiden
käytäntöön tullessa raskas ja hankala r. vähitellen
joutui käytännöstä; kauimmin säilyivät
rinta-ja selkähaarniska sekä silmikoton kypäri.
Sotisopaan kuului olennaisesti myös kilpi (ks. t.).
Ratsukin puettiin varsinkin keskiajan lopulla
lujaan sotisopaan. Ritarin sotisopaan
kuuluivat erikoisesti kannukset (,,ansaita
kannuksensa" = kohota ritariksi), ritarinvyö, 1350-1450
vain irrallaan riippuva koristus, sekä
varustuksen ja ennen kaikkea kilven ja kypärin
koristaminen vaakunoilla, joko maalatuilla tai
kudotuilla (vaakunakilpi ja kypäriupeite:
kypärin-koristus, ovat heraldisten vaakunain pääosia).

K. K. M.

Ritariperhonen (Papilio Machoon), suurimpia
ja komeimpia päiväperhosiamme, jolla takasiipien
takalaidassa on pitkä ulkoneva liuska eli n. s.
„kannus". Siivenkärkien väliä 58-80 mm. Siivet
päältä rikinkeltaiset, etumaisissa tyvi, suonet,
etureunan täplät sekä kaksi keltaisilla kuutäplillä

96

erotettua mustaa juovaa pitkin ulkoreunaa,
taka-siivissä pitkin ulkoreunaa leveä musta juova ja
sen sisällä kuusi suurta keltaista kuutäplää ja
leveä tummansininen juova; takasiipien
sisänur-kassa on punaisenkeltainen silmätäplä. Toukka
vihreä, mustajuovainen, kalju. Ahdistettaessa se
työntää niskastaan esille kaksi pehmeää,
sarvi-maista lisäkettä, joiden tarkoituksena nähtävästi
on säikäyttää vihollista. Se elää jnitkikasveilla.
— Etelämaissa, varsinkin tropiikeissa, tavataan
hyvin suuri määrä lähisukuisia, alaheimoon
Papi-lioninæ kuuluvia, mitä loistavimpia lajeja, joista
useat ovat suurimpia kaikista tunnetuista
perhosista. Näistä mainittakoon esim. Ornithoptera
Priamus Amboinasta ja Papilio Antimachus
Afrikasta. Niiden siivenkärkien väliä voi olla
180-225 mm. -— Kuva ks. Perhoset, liitekuva
Suomen perhosia I. U. S-s.

Ritaristo ks. Ritari, Ritarikunta,
Ritarilaitos.

Ritarisääty ks. Ritari, Ritarilaitos.

Ritariyökkö (Catocala), suuri, komea
yöperhonen, jolla on leveät, tavallisesti harmaat tai
harmaanruskeat etusiivet ja kirkkaanpunaisen- tai
-sinisen- ja mustankirjavat takasiivet. Suurin
meikäläinen laji on sininauhainen r. (C. fraxini),
jonka siivenkärkien väliä on 90-95 mm. —
Suomesta tunnetaan yhteensä 5 lajia, kaikki liyvin
harvinaisia, jotkut tavatut vain kerran tai
kahdesti. U. S-s.

Ritinärutto, eläinl., on äkillinen tarttuva
tauti, jonka aiheuttaja on haavan kautta
tunkeutunut r.-basilli. Eläimen kaulaan, ruhoon tai
raajojen yläosiin ilmestyy arkoja ja kuumia
iho-pöhöttymiä, jotka myöhemmin muuttuvat
kylmiksi ja kivuttomiksi. Pöhöttymä, joka kädellä
painaessa tai silittäessä antaa omituisen ritisevän
äänen, sisältää pahanhajuista, vaalitomaista
nestettä. -— Tauti, jonka yleisoireet ovat kuume,
raukeus, ruokahaluttomuus, liikunnan vaikeus,
hengenahdistus, päättyy useimmiten kuolemaan.

Kp.

Ritoniemi, maatila (yksinäinen verotila)
Ruoveden kirkonkylässä. Pinta-ala 900 ha.
Kotitarvesaha ja mylly. — Tila, joka aikaisemmin
oli Porin rykmentin sotamiestalona, on
perinnöksi ostettu 1757. Sen omistajista mainittakoon
kapteeni E. G. af Enehjelm ja hänen perillisensä
(1825-33) sekä nyk. omistaja (1915) agronomi
K. R. Häkkinen. — Kapteeni af Enehjelmin
aikana 1825 J. L. Runeberg oleskeli R:n
kartanossa kotiopettajana. Täällä liän tutustui
vänrikki Pelanderiin (,,vänrikki Stooliin") ja tänne
sijoittuu ..Hirvenhiihtäjien" aihe. A. Es.

Ritornelli (it. ritornello = paluu), mus., 1)
ker-taussäkeistö 14:nnen vuosis. it. madrigaleissa,
2) 17 :nnen vuosis. moncdisessa tyylissä
laulu-säkeistöjen lomissa esiintyvä, säestävillä
soittimilla suoritettava välisoitto. I. K.

Ritschl, Albrecht Benjamin (1822-99),
saks. jumaluusoppinut. R., joka ylioppilaana
tutki jumaluusoppia Haliessa ja Tübingenissä,
esiintyi ensimäisessä teoksessaan ,,Das
Evange-lium Marcions" (1846) täydellisesti Baurin (ks. t.)
oppilaana. Mutta tärkeässä monografiassa ,,Die
Entstehung der altkatholischen Kirclie" (1850 ja
1857) hän jo luopui Baurista, tunnustaen
apostolien yksimielisyyden heidän suhteessaan
Kristukseen ja juutalaiskristillisen suunnan vähäpätöi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0060.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free