Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Riuttaberberit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
103
Rivularia-
Robbia
104
Rivularia ks. Sinilevät.
Rixdorf ks. N e u k ö 11 n.
Rjazanj [-a’nj], 1. Kuvernementti (ven.
Rja-zanjskaja gubernija) Keski-Venäjällä, Moskovan
kuvernementin kaakkoispuolella Oka-joen
ympärillä; 42,099 km2, 2,694,800 as. (arv. 1913), 64
km2:llä. — Okan eteläpuolella oleva K:n osa on
metsätöntä, idässä aroluontoista (Stepnaja
sto-rona) ylätasankoa. johon joet ovat uurtaneet
syviä laaksoja; yleensä hyvin hedelmällistä, 71%
mustaamultaa). Okan vas., pohjoispuolella
(Me-serskaja storona), maa on alavampaa, vähemmän
viljavaa, paikoitellen rämeitä ja soita (useat
kuivumassa, osa kuivattu), laajoja metsiä vielä
säilynyt. Metsiä koko kuvernementin pinta-alasta
oli 20,i% (1907). — Joet laskevat Volgaan (Oka
ja sen lisäjoet Pronja, Para, Osetr) ja eteläosista
Doniin. Vesiteitä 642 km, josta 526 km
höyryaluksilla kuljettavaa. — Ilmasto mantereinen;
tammik:n keskilämpö —11°C, heinäkin -}-190C,
v:n -(-3,9°C. V:n sademäärä 471 mm. —
Asukkaat ovat isovenäläsiä (99,5% väestöstä) ;
muutamia tuhansia tataarilaisia (0,8% väestöstä) asuu
Kasimcvin piirikunnassa. Lukutaitoisia 20,s%. -—
Maataloutta harjoittaa 78,8%, teollisuutta
(etenkin Meserskaja storonassa) ja vuoritvötä
(eteläosissa) 10%. Maanviljelys tuottaa ruista 510,000
ton., kauraa 383,800 ton., hirssiä 71,200 ton.,
perunoita 664.200 ton. (1913). Viljellään paljon
tupakkaa (sato 7,e milj. kg 1912; huonoja
laatuja), hedelmäpuita, vihanneksia y. m.
Karjanhoito alhaisella kannalla; 1913 oli nautakarjaa
469.600, hevosia 392.000. lampaita ja vuohia
942,900, sikoja 141.100 kpl. Mehiläishoitoa
harjoitetaan metsäseuduissa. — Maatalous ei anna
tarpeeksi elantoa, joten laajoilla alueilla on
turvauduttava kotiteollisuuteen; viime vuosis.
lopulla 240.000 henkeä harjoitti kotiteollisuutta.
Valmistetaan nahka-, sepän-, puusepän-, huopa-,
kangas- y. m. teoksia. Työnansiolla kuljetaan
suurissa joukoin. — Tehdasteollisuudessa
työskenteli 1910 18.686 henkeä, joista aksiisin alaisissa
tehtaissa 960 henkeä; aksiisista vapaan
teollisuuden (puuvillatehtaita Egorjevskissa, nahka- ja
pellavatehtaita Kasimovissa, vahakynttilä- ja
rautatehtaita R:n kaupungissa) tuotantoarvo oli
66,5 milj. mk. — Vuorityöntuotteista
mainittakoon kivihiili kuvernementin eteläosista (273,800
ton. 1907). — Rautateitä 1.113 km (1912). —
Kansakouluja 1.761 (oppilaita 139.191),
keskikouluja 27 (opp. 6,700), ammatillisia keski- ja
alempia kouluja 26 (opp. 3,468) 1912; sairaaloita 94,
lääkäreitä 167 (1911). — Hallinnollisesti R.
jakaantuu 12 piirikuntaan. Pääkaupunki R. 2.
-Historia. R:n alue vastaa osittain R:n
suuriruhtinaskuntaa, joka syntyi 1127. V:sta 1237
ruhtinaskunta kärsi alinomaa tataarien
hyökkäys- ja ryöstöretkistä. Oleg Ivanovitsin aikana
(1351-1402) R:n valta oli laajimmillaan, mutta
Olegin jälkeen jo ennen häntä tuntunut
moskovalainen vaikutus kasvoi kasvamistaan, kunnes 1520
viimeinen suuriruhtinas vietiin Moskovaan ja
vangittiin. — 2. Edellämainitun kuvernementin
pääkaupunki, Trubezan oik. korkealla rannalla 2
km Okasta, rautateiden risteyksessä; 41.433 as.
(1910). — Parikymmentä kirkkoa;
Ristinpys-tyttämiskirkossa 11 :n ruhtinasten hautoja. Pari
luostaria, arkkipiispan palatsi, ent. kremljistä
vähän jätteitä. — Opettajaseminaari, hengellinen
seminaari, lukioita y. m. oppilaitoksia.
Arkkipiis-panistuin. Historiallinen museo. Pari sairaalaa.
— Vahakynttilä- ja maataloustyökalutehtaita.
Kauppa melkoinen. — Vanha R. (Staraja R.)
perustettiin n. 1060; sen paikalla nyk. on kylä
n. 50 km R :sta alaspäin Okan varrella. R.
perustettiin 1095 Perejaslavlj rjazanskij nimisenä,
oli 1300-luvun puolimaista alkaen R:n
ruhtinaskunnan pääkaupunkina. Vaikka R. oli
linnoitettu, hävittivät tataarit sitä useasti. E. E. K.
Rjukan (norj., = „savuava"), putous
Etelä-Nor-jassa, Telemarkenissa, Bratsbergin amtissa,
Maan-elven-joessa 10 km sen laskusta
Mosvandet-järvestä; put.-kork. 104 m. R. oli ennen Norjan
komeimpia putouksia, syöksyen äkkijyrkkänä
vain pari m leveään kuiluun. V. 1911
Møsvande-tin, R:n ja sen yläpuolella olevien koskien voima
patojen ja 4 km pitkän tunnelin avulla
keskitettiin 10 rautatorven kautta (piit. kork. 282 m) R.
I:n voima-aseman 10 turbiiniin 135,000
hevosvoimaksi, jotka yli 4 km pitkää johtoa myöten
siirretään Saaheimin (teollisuusasutus. 4,000 as.
1912) salpietari- y. m. tehtaisiin. R. I :n
turbiinien läpi juossut vesi tulee johdettavaksi
alempana olevaan R. II :n voima-asemaan (122,000
he-vosv.); senkin voima käytetään etupäässä
nor-jan-salpietarin valmistukseen. Yhteenlaskettu
vuotuinen valmistusmäärä arv. 150,000 ton. —
R:n voimalaitteet ovat maailman suurimmat.
E. E. K.
Rjäzan ks. Rjazanj.
r. 1., rajoitettu lisämaksu, ks.
Osuus-k u n t a, palsta 1688.
Roanne [roa’n], kaupunki Itä-Ranskassa,
Loi-ren departementissa Loiren vas. rannalla,
R:n-Digoiivin kanavan varrella, ratojen risteyksessä,
Lyon’ista luoteiseen; 36,697 as. (1911). — Uusi
kaupungintalo, vanhan linnan rauniot, lukio
(1600-luvulta), museo, kirjasto; huomattava
puuvillateollisuus, lisäksi konepajoja, nahkatehtaita.
Kauppa melkoinen. — R. on vanhan ajan
Ro-dumna, oli seg~usiavien pääkaupunkina.
Keskiajalla Roannais’n herttuakunnan pääkaupunki. —
R:sta 13 km luoteiseen St.-Albanin terveyslähteet.
Roastbeef [ronstbif] (engl.), paahtopaisti,
selkäkuvepaisti.
Robber ks. W h i s t.
Robbia, della, Firenzessä työskennellyt it.
kuvanveistäjäsuku, joka vuosisadan umpeensa
1500-luvun alkupuoliskolle saakka säilytti
salaisuutenaan maalattujen polttosavi- 1.
terrakottaveistosten lasittamistaidon, mikä suvun kuollessa
joutui unohduksiin. Alkuaan he käyttivät tätä
tinalasitustaan veistostensa (etupäässä
kohokuvien, myöskin rintakuvien, vaakunakilpien,
voitonmerkkien y. m.) suojaamiseksi ilman
vaikutukselta, mutta pian sai lasitus kiiltävän
si-leine pintoineen suorastaan koristeellisen
tarkoituksen. — 1. Luca della R. (n. 1400-82),
suvun päämestari, harjoitti mahdollisesti ensin
kultasepänammattia, osasi itsenäisesti sulattaa
viiteen Donatellon realismista ja Ghiberti’n
goottilaisen siroviivaisesta tyylistä saamansa
vaikutuksen. Molempien viimemainittujen taiteilijain
rinnalla R. on varliaisrenesanssin
vaikutusvaltaisimpia kuvanveistäjiä, jonka monipuolinen
tuotanto terrakottatöiden ohella käsittää myös
marmori- ja pronssiteoksia. Hänen pääteoksensa
ja ensimäisiä tunnetuita töitään on Firenzen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
