- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
105-106

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Robe ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

105

Robe—

Robert

106

tuomiokirkon marmorinen laululava (1431-n. 1437,
nyk. kirkon museossa, ks. liitettä
Kuvanveistotaide III), jonka 10 korkokuvassa on
psalmin 150 mukaan esitetty laulavia ja
soittavia poikia ja tyttöjä ja joka raikkaassa
elämänilossaan ja täysin hallitussa
kaunovaikutukses-saan menestyksellä kilpailee Donatellon samaan
kirkkoon tekemän toisen laululavan kanssa.
Hänen marmoritöistään on lisäksi mainittava piispa
Benozzo Federighi’n hautamerkki (1456, nyk.
Firenzen S. Trinità-kirkossa). R:n pronssitöistä
tärkeimmät ovat Firenzen tuomiokirkon
sakastin ovien korkokuvat (1467). Suurimman
kuuluisuutensa hän saavutti polttosaviveistoksillaan,
jotka hän pääasiallisesti väritti valkoisella (itse
kuvat) ja sinisellä (korkokuvien pohja), mutta
myöskin useammilla väreillä (kulta, vihreä,
violetti ja keltainen). Ne ovat sekä yksinäisiä
hartauskuvia että rakennustaiteellisia koristuksia,
kuten esim. Firenzen S. Croce-kirkon
evankelista- ja apostolikuvat Pazzi-kappelin katossa ja
seinillä tai lynettikuvat tuomiokirkossa sekä Via
d’Agnolo-kadun varrella. Terrakottakuvissaan R.
osoittautuu yhdeksi neitsyt Marian etevimmistä
kuvaajista 1400-luvulla ja juuri tällä alalla hän
tuo selvimmin esiin oman, tuntuvasti seur.
vuosis :n käsitystapaan vaikuttavan taideihanteensa:
jumalaisten aiheiden inhimillistetyn esityksen ja
sommittelun täydentämisen hilpeän
sopusointuiseksi kauneudeksi. — 2. Andrea della R.
(1437-1528), edellisen veljenpoika ja oppilas,
miltei yksinomaan polttosavikuvien valmistaja, joka
ei omista setänsä omaperäisen naiivia
luonnon-tajua, vaan jatkaa hänen työtään
hempeämieli-sempään tyyliin ja tuotantoalaa laajentaen
tavattoman lukuisissa, lopulta pintapuolisen
taiturimaisissa kuvissaan, joista viehättävimpänä
esimerkkinä mainittakoon Firenzen
löytölasten-kodin friisin kapalolapsia esittävät medaljongit.
— Hänen pojistaan huomattavimmat ovat
Giovanni della R. (k. 1529), jonka
terrakotta-teokset ovat enimmäkseen vain muiden teosten
käsityöläismäisiä. jäljittelyjä, ja Girolamo
della R. (k. 1566), joka muutti Ranskan
kuninkaan palvelukseen ja levitti R.-suvun taiteen
Italian ulkopuolelle. [Cavallucci ja Molinier,
„Les della R., leur vie et leur oeuvre" (1884),
M. Reymond, „Les della R. (1897), Maud
Crut-well, ..Luca and Andrea della R. and tlieir
suc-cessors" (1902) ja P. Schubring, ,,Luca della R.
und seine Familie" (Knackfussin
Künstler-Mo-nographien sarjassa).] E. R-r.

Robe [rob] (ransk.), pitkä, laahustava
naisen-hame ; se vaatemäärä, mikä menee yhteen naisen
pukuun: ransk. tuomarien ja asianajajien
käyttämä pitkä tavallisen puvun päällä kannettava
ammattipuku.

Robenhausenin paalukylä f-hauzanin],
Pfäffi-kerseen rannalla Ziirichin kantonissa Sveitsissä,.
Muinaisjäännöksen keksi J. Messikomer 1856
turvesuosta, joka 011 järvestä muodostunut. Se
oli ollut tavallinen paalukylä (ks.
Esihistorialliset ajanjaksot, palsta 815), joka
oli ollut käytännössä nuoremman kivikauden
lopulla ja vielä pronssikauden alussa. Löytöjen
nojalla on voitu todeta, että jokaiseen
paalu-asumukseen on kuulunut talli, varastohuone,
työpaja y. m. sekä huoneissa kangaspuut. Suuri
joukko kankaan- ja verkonjätteitä, omenia y. m.

on tavattu. — Kylä on aikanaan kahdesti
palanut ja kolmas kylä on hyljätty turvesuon
kasvamisen takia. A. M. T.

Robert Anj Oulainen (k. 1343), N a p
o-1 i’n kuningas, tuli 1309 isänsä jälkeen
vanhempien veljiensä edellä Napoli’n hallitsijaksi. Hän
oli voimakas ruhtinas, joka Italian guelfien
johtajana taisteli Saksan keisareja Henrik VII :ttä
ja Ludvik Baierilaista vastaan. Sitävastoin hänen
yrityksensä valloittaa Sisiliaa eivät onnistuneet.
R. oli suuri filosofian ja runouden ystävä ja
kirjoitti itsekin runoja. Häntä seurasi hänen
poikansa tytär Johanna (ks. t.). K. G.

Robert, Normandian herttuoita. 1. R. I
(k. 932), alkuansa viikinkipäällikkö nimeltä
Rolf 1. R o 1 1 o, tunnettu liikanimellä
»Gånge-Rolf", joka oli viikinki joukkoineen hävittänyt
Pohjois-Ranskan rannikoita, kunnes Ranskan
kuninkaalta Kaarle Yksinkertaiselta v. 911 sai
Normandian herttuakunnan. ehdolla että
vastaanotti kasteen (jossa sai nimen Robert) ja rupesi
rannikon vartiomieheksi. Paljon on väitelty
siitä, oliko R. Norjasta vaiko, niinkuin
viimeaikaiset tutkimukset näyttävät vahvistavan,
Tanskasta kotoisin. R. järjesti herltuakuntansa
hallinnon ja lainkäytön. — 2. R. II Loistava
1. P a h o 1 a i n e n (k. 1035), tuli 1028 herttuaksi
vanhemman veljensä Rikhard III :n jälkeen, jonka
hänen sanottiin myrkyttäneen, oli alinomaisissa
sodissa, kunnes katuen entisiä rikoksiaan ja
jul-muuksiaan lähti toivioretkelle Jerusalemiin ja
paluumatkalla kuoli Nikeassa. Oli Vilhelm
Valloittajan isä. Hänen elämänsä on antanut aiheen
useihin kaunokirjallisiin teoksiin. — 3. R. ITT
(k. 1134), Vilhelm Valloittajan vanhin poika,
syrjäytettiin Englannin valtaistuimelta ja tuli
Normandian herttuaksi 1087, panttautti 1096
herttuakuntansa ja lähti mukaan ensimäiselle
ristiretkelle, jolla osoitti sotaista uljuutta, joutui
siltä palattuaan taisteluun veljensä Henrikin,
Englannin kuninkaan, kanssa, otettiin 1106
vangiksi sekä kuoli 1134. K. G.

Robert (k. 1031), Ranskan kuningas,
liikanimeltä H u r s k a s, oli Hugo Capet’n poika, ja
nousi 996 tämän jälkeen valtaistuimelle. Oli
kirkon ystävä, vietti munkintapaista elämää ja erosi
paavin käskystä ensimäisestä puolisostaan
Bur-gundin Bertasta liian likeisen sukulaisuuden
takia. On tunnettu virrensepittäjänä ja säveltäjänä.

K. G.

Robert, Skotlannin kuninkaita, ks.
Bruce, 1, 2.

Robert
bä’rj, Louis L é o p o 1 d (1794-1835),
ransk. taidemaalari ja vaskenpiirtäjä; synt. [-Sveitsissä, opiskeli Pariisissa Cli. Girardefn ja J. L.
Davidin johdolla, jatkoi opintojaan v:sta 1818
Roomassa, jossa tapasi uutuudellaan huomiota
herättäneen aihealansa: it. kansan- ja rosvoelämän
kuvauksen. Nämä romanttiset laatukuvansa R.
esittää Davidin uusklassilliseen tapaan
ihannoivissa, säännönmukaisissa sommitteluissa ja
antiikkisia kuvapatsaita muistuttavissa
malliasen-noissa. Pariisin Louvressa olevat, väriltään
kuivan kovat taulut »Madonna dell’ Arcon
pyhiinvaeltajien paluu" (1827) ja »Elonleikkaajien tulo
pontilaisille nevoille" (1830) mainittakoon
esimerkkeinä hänen aikoinaan hyvinkin kuuluisista
maalauksistaan. R. päätti itse päivänsä
Venetsiassa. [Elämäkert. kirj. Delécluze (1838), Feuil

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0065.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free