- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
109-110

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Robigo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

109

Robigo—Robinson

110

net jumaloivat häntä pitäen häntä hyveen ja
rehellisyyden esikuvana. Toukok. 1791 R. sai
kansalliskokouksen päättämään, ettei kukaan sen
jäsenistä saisi tulla valituksi seuraavaan
lakiasäätävään kokoukseen; esiintyi
kansalliskokouksen hajottua niitä vastaan, jotka vaativat sodan
julistamista Itävaltaa vastaan. Vaikka hän ei
ottanut osaa kommuunin miesten
toimeenpanemiin kesäk. 20 p:n ja elokuun 10 p:n tapauksiin,
joilla kuninkuus kukistettiin, valittiin hänet
kuitenkin kommuunin yleisneuvostoon. Hänellä ei
myöskään ollut mitään osallisuutta syyskuun
murhiin; muutamia päiviä niiden jälkeen hänet
valittiin Pariisin ensimäiseksi edustajaksi
kon-venttiin, missä hän vaati kuninkaan kuolemaa
ja heti joutui ankaraan taisteluun girondelaisten
kanssa; se päättyi viimemainittujen
kukistumiseen kesäk. 1793. Heinäk. 27 p. sain. v. R.
valittiin yhteishyvän valiokuntaan; täällä hän ja
hänen ystävänsä kuitenkin olivat vähemmistönä
eikä hänen vaikutusvaltansa valiokunnassa
koskaan ollut niin suuri kuin yleisesti luultiin;
häntä ei ole pidettävä valiokunnan harjoittaman
hirmuhallituksen alkuunpanijana, joskohta hän
vallankumouksellista hallitusta ylistävillä
puheillaan teki hirmuvallan laajoissa piireissä
suosituksi ja nauttimallaan kansansuosiolla vahvisti
yhteishyvän valiokunnan asemaa. Yksissä
neuvoin valiokunnan enemmistön kanssa hän keväällä
1794 saattoi mestauslavalle hebertistit ja
danto-nistit: edelliset olivat hänelle vastenmieliset
lujan keskusvallan vastustajina, ateisteina ja
alimman kansanluokan raakuuksia jäljittelevinä
„sansculotteina"; Danton’ia hän vihasi ja kadehti
hänen maltillisuutensa ja käytännöllisen
valtio-mieskykynsä tähden. Danton’in mestauksen
jälkeen nousi R:n vaikutusvalta ylimmilleen.
Nojautuen jakobiiniklubiin hän vallitsi
kom-muunihallitusta ja konventtia ja koetti myöskin
yhteishyvän valiokunnassa ajaa omaa
politiikkaansa. Hänen rousseaulaisuudelleen oli
kuvaavaa, että hän toukok. 1794 sai konventin
juhlallisella päätöksellä tunnustamaan korkeimman
olennon olemassaolon; kesäk. 10 p. hyväksyttiin
hänen ystävänsä Couthoirin esittämä laki, joka
laajensi vallankumoustribunaalin valtuuksia.
R. kehitti nyt hirmuvallan huippuunsa:
kesäk. 12 p:stä heinäk. 28 p:ään surmattiin
giljotiinilla 1,285 henkeä. Hänellä näytti olevan
Ranskan kohtalo käsissään, mutta kun hän 26 p.
heinäk. 1794 vaati konventissa, että eräitä
edustajia oli rangaistava, asettuivat hänen salaiset
vastustajansa jyrkästi „tyrannia" vastaan, ja
seur. päivänä iltapäivällä R. ja muutamat hänen
kannattajansa vangittiin; myöhemmin illalla
vangitut tosin vapautettiin ja vietiin
raatihuoneelle, mutta siellä heidät uudelleen vangittiin,
ja 28 p. heinäk. R. ja 21 hänen puoluelaistansa
mestattiin. — R:lla ei ollut Mirabeau’n eikä
Danton’in käytännöllistä valtiomiesälyä eikä
heidän intohimoista voimaansa. Hänen lahjansa
olivat keskinkertaiset ja hänen vallanhimonsa
lienee ollut etupäässä pikkumaista turhamaisuutta,
mutta hänessä asui fanaattinen usko niihin
ilian-teihin, jotka hän oli omaksunut ja tämä usko
ja hänen suuri kansansuosionsa tekivät hänet
vaaralliseksi niissä poikkeusoloissa, jotka
vallankumous oli tuonut mukanaan. Esiintyen aina
huolellisesti puettuna ja hienosti puuteroituna,

nauttien moitteettoman ja lahjomattoman miehen
mainetta hän osasi imponeerata sekä Pariisin
pikkuporvareihin että konventtiin hyvin
valmistetuilla puheillaan, joiden sentimentaalinen sävy
hurmasi varsinkin naiset. — R:n nuorempi veli,
konventin jäsen Augustin Bon Joseph
de R. (1763-94) oli vanhemman veljensä
kannattaja ja sai surmansa hänen mukanaan. [ITamel,
„Histoire de R."; Brunnemann, ,,M. R."; Aulard,
,,Les orateurs de 1’assemblée constituante";
Belloc, „R."; Warwick, „R. and the french
revolution".] J. F.

Robigo ks. R o b i g u s.

Robigus
V-J, muin.-it. jumaluusolento, joka
torjui viljaruosteen (lat. robigo) ; miespuolisen
R:n rinnalla mainitaan naispuolinen Robigo.
R:n kunniaksi vietettiin huhtikuun 25 p. [-robi-galia-juhla, jolloin uhrattiin koira. E. R-n.

Robilant, Carlo Felice (1820-88), kreivi,
it. diplomaatti; otti upseerina osaa vv:n 1848 49,
1859 ja 1866 sotiin; tuli 1871 lähettilääksi
Wieniin, missä toimi menestyksellä hyvien välien
aikaansaamiseksi Italian ja Itävallan kesken:
kutsuttiin 1885 ulkoasiainministeriksi ja solmi
Itävallan ja Saksan kanssa varsinaisen liiton
(kolmiliitto) 1887, mutta kukistui sam. v. Italian
Abessiiniassa kärsimän tappion johdosta; tuli
sam. v. lähettilääksi Lontooseen. J. F.

Robinet [-ne’], Jean Baptiste René
(1735-1820), ransk. valistuskirjailija, julkaisi
Hollannissa teoksensa ,,De la nature" (1761),
joka henkevästi esittää naturalistista ja
panteististä maailmankatsomusta. Eli senjälkeen
jonkun aikaa epävakaata kuljeskelijaelämää, mutta
asettui 1778 Pariisiin ja tuli kuninkaalliseksi
painoasiamieheksi. Vallankumouksen puhjettua
hän vetäytyi Bretagneen, syntymäkaupunkiinsa
Rennes’iin, missä kuoli. On julkaissut useita
filosofisia, kieliopillisia y. m. teoksia. A. Gr.

Robinia f-bi’-], hernekukkaissuku, puita t.
pensaita, joilla on päätöpariset lehdet,
piikki-mäiset korvakkeet, valkeat, punervat t. punaiset
kukat kauniissa tertuissa. Noin 6 lajia
Pohj.-Amer iikassa ja Meksikossa. R. pseudacacia,
v a 1 e-a k a a s i a, on hyvin kaunis, 15-25 m
korkea puu, josta Etelä- ja Keski-Euroopassa
yleisesti kasvatetaan useita muunnoksia
puistoissa, kujannepuuksi ja lentohiekan sitomiseen
y. m. On monin paikoin täydellisesti kotiutunut.
Sen puuaine on hyvää useihin tarkoituksiin.

K. L.

Robin Hood [hudj, engl. tarusankari, jonka
elämänvaiheet on yhdistetty Huntingdonin
kreivin Robertin (k. 1247) nimeen. Jalomielisenä
ryövärinä (outlaw) R. II. seuralaisineen oleskeli
Sherwoodin metsissä. Hän on 14:nnen ja 15:nnen
vuosis. engl. balladien päähenkilö. Scott on
uudelleen käsitellyt hänen elämänvaiheitaan
„Ivan-hoe" nimisessä romaanissaan.

Robinson [robinson], Edward (1794-1863),
anier. Palestiinan tutkija, tuli 1830 jumaluusopin
professoriksi Andoveriin ja 1837 New Yorkiin,
teki 1837 ja 1852 tutkimusmatkoja
Palestiinaan. Julkaisuja: „Biblical researches in
Pa-lestine, Mount Sinai, and Arabia Petraca"
(1841), „Later biblical researches in Palestine
and the adjacent countries" (1856); R:n
kuoleman jälkeen ilmestyi „Physical geography of the
Ifoly Land" (1865).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0067.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free