- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
117-118

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rodenbach ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

117

Rodenbach—Rodin

118

sessa, että työn tuottavuus kasvaa; toisin sanoen,
työntekijät saavat vain osan työntuottoaan
työpalkkanaan, loput menee maan ja pääoman
yksityisomistuksen tähden maan- ja
pääoman-omistajille. Työn tuottavuuden kasvaessa
lisääntyy kyllä maanomistajan ja kapitalistin osuus,
mutta työväen (suhteellinen) osuus vähenee.
Tässä 011 R:n mukaan kaikkien nykyajan
taloudellisten kärsimysten syy; tästä johtuu työväen
heikontunut ostokyky, liikepulat, pauperismi,
y. m. Yhteiskunnallisen kysymyksen
ihanteellisena ratkaisuna olisi R:n mielestä siirtyminen
kommunismiin, mutta koska tämä ei ole pitkiin
aikoihin mahdollista, tulisi valtion, samalla kuin
yksityisomaisuus säilytettäisiin, koettaa saada
aikaan sellainen järjestys, joka suojelisi
työntekijöitä työttömyyden vaaralta ja tekisi heille
mahdolliseksi päästä osalliseksi työn
lisääntyvästä tuottavuudesta. Tämän tarkoituksen
saavuttamiseksi olisi työpalkat ja tavarain hinnat
työn tuottavuuden kasvaessa sen mukaisesti aina
uudelleen määrättävä, mutta ei metalli-, vaan
työrahassa. Sitä varten olisi jokaisessa
ammatissa otettava selville keskinkertaisen
työläisen keskimääräinen työnsuoritus
normaali-työajan kuluessa. Pitämällä tällaista
keskisuori-tusta arvoyksikkönä ja vähentämällä siitä
valtiolle, maan- ja pääomanomistajalle tuleva osa
olisi työläisille annettava heidän
suorittamansa työn mukaan osoituksia, joilla he
saisivat valtion varastoista vaihtaa itselleen
haluamiansa samanarvoisia tavaroita. R-.n oppi
työ-rahasta on ehkä peräisin Owenilta (ks. t.).
Hänellä on myöskin ajatuksia, jotka
muistuttavat Marxin teoriaa; koska hän on esittänyt ne
aikaisemmin kuin Marx, pitävät monet häntä
n. s. tieteellisen sosialismin perustajana. Marxin
radikaalinen ja kansainvälinen sosialismi oli
R.lle kuitenkin vieras; hänen kantansa oli
kansallinen, vieläpä monarkistinen; Preussin
kuninkailta hän odotti ehdotustensa toteuttamista.
Julkaisuja: ,,Zur Erkentniss unserer
staatswirt-schaftlichen Zustände" (1842), ,,Soziale Briefe an
v. Kirchmann" (1850-51), ,,0ffener Brief an das
Komitee des deutschen Arbeitervereins in
Leipzig" (1863), „Der Normalarbeitstag" (1871),
,,Aus dem literarischen Nachlass von Karl
R.-Jagetzow"; sarja vanhan ajan talousoloja
valaisevia tutkielmia aikakauskirjassa „Jahrbücher
für Nationalökonomie und Statistik" (1864-74).
[Dietzel, „K. R. Darstellung seines Lebens und
seiner Lehre".] J. F.

Rodenbach frodenba’kJ, Georges (1855-98),
belg.-ransk. kirjailija, oli aluksi parnassolainen,
mutta kääntyi sittemmin symbolismiin ja
mystiikkaan. Julkaistuaan useita runoteoksia, „Les
tristesses" (1879) ja „Le règne du silence"
(1891), hän saavutti varsinaisen maineensa,
suorasanaisilla teoksillaan, jotka kuvaavat
Flanderin hiljaisia kaupunkeja ja niiden
raskasmielistä muistojen maailmaa. Tunnetuin on
,,Bruges-la-morte" (1892; suom.). Muista teoksista
mainittakoon: „La vocation" (1S95), ,,Le cadrillon"
(1897), ,,Le miroir du ciel natal" (1898), „Le
rouet des brumes" (1901). II. Kr-n.

Rodenberg [rödanberlij], Julius (1831-1914),
saks. kirjailija (oik. Julius Levy), tunnetun
aikakauskirjan ,.Deutsche Rundschau"n (1874)
perustaja ja monivuotinen toimittaja. R. on jul-

kaissut useita runokokoelmia (,,Lieder und
Ge-dichte") sekä joukon romaaneja, joista varsinkin
„Die Grandidiers" (1878) on mainittava, siinä
kun ensi kertaa yritetään kuvata uudenaikaista
saks. suurkaupungin elämää, sekä kirjoittanut
myös matkakertomuksia monista eri maista.

E. Kr-n.

Rodentia ks. Jyrsijät.

Roderik (k. 711), länsigoottien viimeinen
kuningas, oli saavuttanut kruunun murhaamalla
edellisen kuninkaan Vitizan 710, mutta kadotti
sen jo seur. v„ joutuen Jerez de la Fronteran
luona tappiolle taistelussa Vitizan poikien avuksi
kutsumia arabialaisia vastaan, ja hukkui itse
pakomatkalla Guadelete-jokeen. K. G.

Rodez [-ö’z], Äveyron’in departementin
pääkaupunki Etelä-Ranskassa, Guyennen
maakunnassa, Ranskan keskusylängöllä, Aveyron’in
varrella ratojen risteyksessä; 11,076 as. (1906).

— Kaunis gcot. tuomiokirkko (1277-1535; 77 m
korkea torni), piispan palatsi
(1600-1700-lu-vuilta), renesanssityylinen Hotel d’Armagnac
y. m., roomal. amfiteatterin rauniot, roomal.,
vielä käytännössä oleva vesijohto. Monteil’n
muistopatsas. — Lyseo, pappisseminaari,
opettaja- ja opettajatarseminaari, kirjasto, museo
y. m. Piispanistuin (perust. 401). —-
Harjoitetaan villa- y. m. teollisuutta; kivihiilikaivoksia.

— R., vanhan ajan Scgodunum, oli kelttiläisten
rutlienien pääkaupunki. (E. E. K.)

Rodin [-dä’], Auguste (s. 1840), ransk.
kuvanveistäjä, synt. marraskuussa 1840
Pariisissa, opiskellut lyhyen
ajan A. L. Baryen ja
6 vuotta E.
Carrier-Bel-leusen johdolla, jonka
viimemainitun kanssa hän
työskenteli Sèvres’in
posliinitehtaalla. Vv. 1871-77
R. oli Brysselissä van
Ras-bourgin apulaisena
sikäläisen pörssitalon ja
akatemiapa lätsin
koristamis-töissä, käyden tällä välin
1875 Italiassa, jonka
taiteilijoista Michelangelo on
tehnyt häneen mitä
syvimmän vaikutuksen
samoinkuin myös antiikin ja
gotiikan veistokset. R.
lähetti 1864 ensim. huomattavan teoksensa „Mies,
jolla on ruhjoutunut nenä" Pariisin salonkii-i,
josta se kuitenkin hyljättiin. Vasta 1877 hän
uudelleen esiintyi salongissa alastonta miestä
esittävällä teoksella ..Pronssikausi", jota
naturalisminsa vuoksi epäiltiin luonnon mukaan
valetuksi. Epäluulon sai kuvanveistäjä P. Dubois
poistetuksi, ja hyvitykseksi tämä teos ostettiin
1880 Pariisin Luxembourg-museoon, missä
myöskin on R:n ensim. kehityskauden toinen
pääteos, 1879 valmistunut „Johannes Kastaja", joka
täyden muodon hallitsemisen ohella ilmaisee sitä
maalauksellista käsittelyä, joka myöhemmin tulee
yhä enemmän määrääväksi R:n taiteelle. Calais’n
kaupunkiin tilataan häneltä 1884
monumentaalinen, 6-henkilöinen pronssiryhmä „Calais’n
porvarit" (pystytetty 1895, toisinnos m. m.
Kööpenhaminassa), joka on mitä voimakkaimman
sisäisen elämän tulkinta. R:n eniten huomiota herät-

Auguste Rodin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0071.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free