- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
119-120

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rodenbach ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

119 Rodinaali-

täneitä töitä ovat edelleen Victor Hugon
muistomerkki Palais Royalin puistossa Pariisissa
(1886-1909) ja H. de Balzacin patsas (1895-98), jonka
pariisilainen kirjailijayhdistys oli tilannut, mutta
jota se ei hyväksynyt pystytettäväksi. Hänen
julkisia veistoksiaan ovat niinikään Claude
Lor-rain’in muistopatsas Nancyssa (1892),
Bastien-Lepagen kuvapatsas Damvilliers’ssa (1889), Henri
Becquen rintakuva Pariisissa (1886-1908) ja
Pariisin Panthéonin edustalle 1906 pystytetty
pronssipatsas ..Ajattelija" (kuuluu oikeastaan
yksitviskuvana suureen ..Helvetin portti"
nimiseen sommitteluun, joka samoinkuin ,,Työn torni"
on R:n keskeneräisiä töitä). Hänen vapaista
sommitteluistaan tunnetuimpia ovat m. m.
niies-ja naisryhmät „Kevät" (1894) ja ,. Suudelma"
(1898, Luxembourg-museossa, ks. liitettä K U v a
n-veistotaide TV) sekä lukuisat satyyrien
ja faunien pienoisveistokset, jotka kaikki
uhkuvat mitä kiihkeintä elontunnetta. R:n tekemistä
monista rintakuvista mainittakoon vielä esim.
Henri Eochefort, Puvis de Chavannes, Victor
Hugo. Jules Dalou ia J. L. Proust. — Antellin
kokoelmissa Helsingissä on 4 R:n teosta, m. m.
marmorinen pienoisveistos »Danaidi" ja H. de
Balzacin kuvapatsaan pronssinen pää
pienoiskoossa.

R. on nyk. elävistä kuvanveistäjistä suurin;
plastillisemmin kuin kukaan hän on tulkinnut
nykyajan tunne-elämän värähtelyjä ja
havainnol-listuttanut sekä hillittyä että intohimoisen rajua
liikuntoa. Erinomainen on hänen
vksinkertais-tuttamisen taitonsa ja milloin sileä, milloin
luonnosmaisen karkea pintakäsittelynsä.
Esitystavassaan (varsinkin valon ja varjojen
esille-saamisessa) hän on usein impressionistisesti
maalauksellinen. Kirjallinen ajatus ei ole hänen
teostensa pohiana, niin mestarillisesti kuin hän
onkin yhdistänyt aineen ja aatteellisuuden ja
siten henkevöittänyt plastiikan. Kuten
Michelangelo ei R :kään ole sietänyt mitään
persoonallisuuttaan sitovia rajoja, vaan perinnäistapoja
rikkoen ja saaden osakseen ankaraa vastustusta
hän on kulkenut omaa tietään, päämääränään
esityksensä luonteenomaisuus. Ei kukaan ole siinä
määrin kuin R. vaikuttanut nuoreen
kuvanveis-täjäpolveen. — Hän on myöskin tehnyt
radee-rauksia ja paljon piirustuksia, jotka niinikään
antavat selvän kuvan hänen taiteilijaluonteestaan
ilmaistessaan mitä yksinkertaisimmin keinoin
hänen luonnontuoretta vaistoaan, rohkeuttaan ja
vapauttaan.

[Keskusteluja R:n kanssa ovat julk. Judith
Cladel, »Auguste R., pris sur la vie" (1903) ja
Paul Gsell. „L’Art" (1911). Elämäkert. kirj.
Léon Maillard, „Auguste R., statuaire" (1898),
C. Black, »Auguste R.: the man, his ideas and
his works" (1905) ja O. Grautoff, ,.R." (1911,
Knackfussin Künstler-Monographien sarjassa).]

E. R-r.

Rodinaali, para-amidofenolikloridi, kiteinen,
veteen ja alkoholiin liukeneva valonarka jauho,
jota käytetään valokuvauksessa kehitysaineena,
turkisten värjäykseen y. m. S. S.

Rodiumi (kreik. rliodoe’is = ruusunpunainen),
kem. alkuaine, keveihin platinametalleihin
kuuluva. Esiintyy luonnossa kullan ja platinan
kera. Taottava, hopeanvalkea, hyvin
vastustuskykyinen harvinainen ja kallis metalli. At.-p.

-Roeselare 120

102,9. Oin.-p. 12,i. Sulamispiste n. 1850°C.
R.-suolat ovat ruusunpunaisia. Käytetään m. m.
posliinin kultaukseen kultaan sekoitettuna.

S. S.

Rodney [-ni], George B r y d g e s (1718-92),
lordi, engl. amiraali; tuli 1762
vara-amiraaliksi; taisteli Itävallan perintösodan ja
seitsenvuotisen sodan aikana ranskalaisia vastaan
Länsi-Intiassa; v. 1780 hän voitti Espanjan
laivaston Kap Vincentin edustalla, 1782
ranskalaiset ratkaisevasti Martiniquen kohdalla, minkä
jälkeen hän vallitsi Länsi-Intian vesiä. J. F.

Rodolais-ritarit ks. J o h a n n i i t a t.

Rodomontadi (ransk. rodomontade), Bojardon
»Orlando innamorato" ja Arioston »Orlando
fu-rioso" runoelmassa esiintyvän Rodomonte
(edellisessä Rodamonte, »vuorenvyöryttäjä") nimisen
kerskailevan sankarin mukaan: suurisuinen
kerskailu.

Rodosto (turk. Tekirdagh, vanhan ajan
Bi-sunthe ja Rhædestos), kaupunki Euroopan-Tur
kissa, Marmara-meren pohjoisrannalla; 35,000 as.
(1905), joista n. puolet kreikkalaisia. Useita
moskeioja ja kirkkoja; Panagia
Rheumatokra-tissa-kirkossa 1686 isänmaastaan karkoitettujen
unkarilaisten haudat. — Satama paras
Marmara-meren rannalla; kauppa Konstantinopolin
kanssa melkoinen. — Bulgaarialaiset marssivat
R:oon marrask. 1912.

Rodriguez [-i’gep] (virall. Rodrigues),
Masca-renhas-saaristoon kuuluva, Englannin omistama
saari Intian valtameressä, 640 km
Mauritiuksesta itään; 111 km2, 4,829 as. (1911),
enimmäkseen ranskaa puhuvia, roomal.-katolisia neekerien
jälkeläisiä, harvoja eurooppalaisia. —
Koralliriuttojen ympäröimä R. on vuorinen (korkein
huippu 390 m yi: merenp.), tuliperäistä syntyä.
Tlmasto samanlainen kuin Mauritiuksen. Alkuaan
laajat aarniometsät suureksi osaksi hävitettyjä.
Alkuperäisiä nisäkkäitä on vain eräs
siipijalkai-nen (lentävä kettu-laji Pteropus rodericensis);
merkillinen dronttilintu (I)itus solitarius) kuoli
sukupuuttoon 1600-luvun lopulla. — Väestön
pääelinkeinona on kalastus (suolattu kala tär
kein vientitavara) ja karjanhoito. Viljava maa
tuottaa riisiä, maissia, bataatteja, maniokkia,
sokeriruokoa, puuvillaa, kahvia, etelänhedelmiä
y. m. — Kauppa käy Port Matliurin’in sataman
kautta; vienti vuosittain arvoltaan n. 300,000
mk. — Kaapeli Etelä-Afrikasta Austraaliaan
kulkee R:n kautta. — Hallinnollisesti R. kuuluu
Mauritiukseen. — R :n löysivät portugalilaiset
1645. Se kuului sittemmin Alankomaille ja
Ranskalle, kunnes englantilaiset 1809 sen
valloittivat ja saivat 1814 omistusoikeuden siihen.

E. E. K.

Rodulfus (k. 1178), Suomen käännytystyön
johtaja Henrik Pyhän kuoleman jälkeen,
sanotaan piispainkronikassa olleen syntyisin
Länsi-göötanmaalta ja saaneen surmansa
»Kuurinmaalla", jonne »kuurilaiset", joiden nimellä
tässä on arveltu tarkoitettavan karjalaisia,
olivat hänet vankina vieneet eräältä
rvöstöretkel-tään. K. G.

Roeselare [ruselar] (myös Rousselncre, ransk.
Roulers), kaupunki Belgiassa. Länsi-Flanderin
maakunnassa, Lysiin laskevan Mandelin varrella,
ratojen risteyksessä; 26.027 as. (1912). —
Kaunis St.-Michaelin kirkko. Huomattava kangas-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0072.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free