- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
121-122

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rogate ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

121

Rogate—Rohde

122

teollisuus (puuvilla-, puolivilla- ja
pellavakankaita). Oli jo 1000-luvulla kuuluisa kankaistaan.
— R:n luona Pichegru 1794 voitti itävaltalaiset.
V. 1914 saksalaiset miehittivät R:n, jonka
seuduilla talvella 1914-15 käytiin kiivaita
taisteluita. E. E. K.

Rogate [ ä’-] (lat., = rukoilkaa), 5 :s sunnuntai
pääsiäisestä, jota myös nimitetään
rukoussuu-nuntaiksi. Nimi johtuu vanhan
evankeliumiteks-tin alkusanasta: rukoilkaa (Joh. I604).

E. K-a.

Rogatsioni (lat. rögä’tiö), rukous,
anomus-kirja; esirukous vainajien puolesta.

Rogel
Ö-J, Anna (1751-84), talollisen [-tytär, joka pitkällisen sairauden aikana saarnasi
kotipitäjässään Merikarvialla 14 vuoden kuluessa
unenkaltaiseen horrostilaan vaipuneena. Hänen
puheensa oli raitishenkistä ja vaikutti
siunauk-sellisesti useissa Satakunnan, Hämeen ja
Etelä-Pohjanmaan seurakunnissa. A. J. P-ä.

Roger [ransk. äänt. rozè’], it. Ruggiero,
Sisilian hallitsijoita. 1. R. I (n. 1031-1101),
Sisilian kreivi, normannilaisen Taukredin,
Haute-villen herran, nuorin poika; hallitsi yhdessä
veljensä Robert Guiscardin kanssa Calabriaa ja
valloitti 1061-91 arabialaisilta Sisilian; perusti
tänne uusia roomalais-katolisia hiippakuntia ja
nimitettiin 1098 paavin legaatiksi, mutta
kohteli samalla suvaitsevaisesti saaren kreikkalaisia
ja arabialaisia ja heidän sivistystään. — 2. R.
II (1093-1154), Sisilian kuningas, edellisen poika,
sai pitkällisten taistelujen jälkeen haltuunsa
normannien Etelä-Italiassa olevat alueet y. m. ja
kruunautti itsensä 1130 kuninkaaksi; pani
valtakunnassaan toimeen lujan keskitetyn,
kuningasvallasta kokonaan riippuvan hallinnon; soti
Kreikan keisarikuntaa vastaan ja valloitti
arabialaisilta Tripolin ja Tuniksen. [Caspar, ,.Roger
II und die Griindung der normannisck-sicilischen
Monarehie".] ^ J. F.

Rogers [rodzoz], James Edwin T h
o-rold (1823-90), engl. taloustieteilijä ja
historioitsija ; oli alkuansa teologi, mutta rupesi
ystävänsä Cobdenin vaikutuksesta harjoittamaan
taloustieteellisiä opintoja; oli v:sta 1859
taloustieteen professorina Lontoon King’s Collegessa,
1862-67 ja 1888-90 myöskin Oxfordin
yliopistossa; 1880-86 parlamentin jäsenenä; oli
teoreetikkona ja talouspolitikkona
Manchester-koulukunnan kannalla; suurempi ja herättävää laatua
oli hänen merkityksensä taloushistorian
tutkijana: teoksia: „A liistory of agriculture and
pri-ces f rom 1259 to 1793" (1866-1902; pääteos),
„Six centuries of work and wages" (1884), ,,The
economic interpretation of liistory" (1888), ,,The
industrial and commercial liistory of England"
(1892). R:n historiankäsitys muistuttaa
suuresti Marxin materialistista historianfilosofiaa.

J. F.

Rogers [rodzozj, John Randolph
(1825-92), amer. kuvanveistäjä; opiskellut
Firenzessä ja Roomassa. Suorittanut etupäässä
monu-mentaalitehtäviä lukuisiin Ameriikan
kaupunkeihin, esim. Washingtonin kapitolin pronssiovet ja
Richmondin Washington-muistomerkkiiu
kuuluvan Nelsonin jättiläispatsaan.

Rogers [rodzaz], Samuel (1763-1855), engl.
runoilija, Mooren ja Campbellin läheinen ystävä,
joka muodostaa väliasteen 18:nnen vuosis. klas-

sillisen ja seuraavan vuosis. romantiikan välillä.
Hänen esikoisteoksensa, opetusrunoelma „The
pleasures of memory" (1792) 011 viimeinen engl.
pseudoklassillisuuden arvokkaimpia tuotteita,
mutta ,,Jaqueline" (1814) seisoo jo täysin
uudenaikaisella pohjalla. Hänen muista teoksistaan
mainittakoon: ,,The voyage of Columbus" (1812),
„Human life" (1819). Mielenkiintoisin ja laajin
R:n teoksista on silosäkeinen „Italy" (1821-34).

77. Kr-n.

Rogge, Kurt (k. 1501), ruots. piispa.
Saavutettuaan Perugian yliopistossa 1460 lakitieteen
tohtorin arvon R. toimi papillisissa viroissa
Upsalan hiippakunnassa. Kaarle Knuutinpoika
uskoi hänelle valtiollisiakin tehtäviä. V. 1479
Strengnäsin piispaksi valittuna liän vaikutti
papillisten opintojen edistämiseksi, luostarikurin
koventamiseksi ja kirkkojen kaunistamiseksi,
tehden m. 111. useita huomattavia lahjoituksia.
Valtiollisena henkilönä R. kannatti liittoa
Tanskan kanssa. A. J. P ci.

Rogier
ziè’J, Charles (1800-85), belg. [-valtiomies; otti tehokkaasti osaa v:n 1830
vallankumoukseen ja tuli väliaikaisen hallituksen
jäseneksi; vv. 1831-32 ja 1834 40 Antverpenin
kuvernöörinä, 1832-34 sisäasiainministerinä, 1S40-41
yleisten töiden ministerinä, 1847-52 ja 1857-68
pääministerinä ja samalla sisäasiain- tai
ulkoasiainministerinä; kannaltaan vapaamielinen;
edisti 111. m. vapaakauppajärjestelmän
voimaansaattamista ja Antverpenin linnoittamista;
muistopatsas Brysselissä. J. F.

Rogier van der Weyden ks. Weyde n.

Rogov, Nikolaj Abramovits, ven.
kansa- ja kielitieteilijä, asui 1846-58 (kreivi
S. A. Stroganovin palveluksessa ollen) Permin
kuverneiiientin Solikamskin piirikunnan
syrjäänien (n. s. „permjaakkien") alueella tutustuen
tällöin näiden elämään ja kieleen. Hänen
julkaisuistaan ovat tärkeimmät: „Injvenskaja datsa i
hozjajstvennyj byt naseljajustsih jeja
permja-kov" (2urn. min. vnutr. d., 1855), „Materialy
dlja opisanija byta permjakov" (2urn. min.
vnutr. d. XXIX, 1858; Permsk. sbornik II, 1860),
„Opyt grammatiki permjatskago jazyka" (1860)
sekä varsinkin syrj.-ven. ja ven.-syrj. sanakirja
,,Perin jatsko-russkij i russko-permjatskij slovarj"
(1869). ’ Y. W.

Rolian [roä’J, ransk. ruhtinaallinen suku,
polveutui Bretagnen vanhoista kuninkaista ja
herttuoista. Suvusta on vielä elossa haara R.-G u
e-m e n é e-R ochefort, joka asuu Itävallassa.

Henri de R., Léonin ruhtinas, R:n
herttua (1579-1638), oppi sotataitoa Henrik IV:ltä,
jonka kuoleman jälkeen hänestä tuli hugenottien
johtaja; taisteli, osittain menestykselläkin,
hallitusta vastaan, mutta alistui la Roehellen
kukistumisen jälkeen ja lähti Italiaan, missä m. 111.
kirjoitti muistelmiansa (pain. 1646) ; v. 1635
Richelieu kutsui hänet kotiin ja antoi hänelle
johdettavaksi melkoisen sotavoiman taistelussa
Itävaltaa vastaan. R. marssi Elsassiin ja
sittemmin Graubündeniin Milanon alueelle, mutta
joutui pian epäsuosioon ja menetti päällikkyytensä;
yhtyi sitten Weimarin herttuaan Bernhardiin ja
sai kuolinhaavan Rheinfeldeuin tappelussa.

J. F.

Rohdainen ks. P v h ii ranta.

Rohde [röde], E r \v i 11 (1845-98), saks. Ivrei-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0073.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free