- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
125-126

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rojas-Zorilla ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

125

Rojas-Zorilla—Rokkala

126

20-vuotias. R:u elämästä ei varmuudella tiedetä
mitään. H. Kr-n.

Rojas-Zorilla frohas pori’lja], Francisco
de (1607-n. 1660), esp. draamallinen kirjailija,
Calderonin koulun oppilaita. Hänen teoksensa
ovat arvoltaan epätasaisia, toiset hyvinkin
eteviä, toiset keskinkertaisia, jopa aivan
mahdottomiakin. ,,Del rev abajo ninguno" eli ,,Garcia
del Castanar" on kauneimpia ja suosituimpia
Espanjan kansallisen näytelmäkirjallisuuden
tuotteita. Huvinäytelmänä erittäin vaikuttava on
„Entre bobos anda el juego". Varsinkin ransk.
näytelmänkirjoittajat ovat käyttäneet hänen
teok-siansa hyväksensä. E. Kr-n.

Rokadi ks. Sakki.

Rokahtua, saada rohtumaa (ihoon).

Rokahuttaa, aikaansaada rohtumaa,
nostattaa pikku rakkuloita ihoon, esim. ahava
roka-hutti huulet; voide rokahutti ihon. (J. J. K.)

Rokassovskij [-o’f-], Platon Ivanovits
(1800-69), vapaah., kenraalikuvernööri. Palveli

ensin Venäjän tie- ja
vesi-kulkulaitosten insinöörikunnassa, sitten armeian
yliesikunnassa, oli mukana
Turkin sodassa 1829 ja
toimi
ylimajoitusmesta-rina Kaukaasian
sotaret-killä 1830-32. Nimitettiin
1843 sotaministeriön
yli-provianttimestariksi. V:n
1848 alussa R. määrättiin
Suonien
kenraalikuvernöörin apulaiseksi. Sävyisänä
ja oikeudentuntoisena hän
tuli hyvin suosituksi
maassamme. Kun R. ei
mieskohtaisesti ollut läsnä
senaatin istunnoissa, vaan
seurasi senaatin toimia ainoastaan kirjallisten
selostusten kautta, sattui joskus, että syntyi
väärinkäsityksiä ja sekaannuksia, mutta hänen
ja senaatin välit eivät kuitenkaan rikkoutuneet.
Itämaisen sodan sytyttyä R. hoiti
kenraalikuvernöörin virkaa Mensikovin ollessa
sotanäyttämöllä. Mutta jo joulukuussa 1854 hänet
vapautettiin tästä tehtävästä, kun sotatoimien
johtajaksi katsottiin tarvittavan pontevampaa miestä,
ja R. siirrettiin Venäjän valtakunnanneuvostoon.
Seur. v. hänelle annettiin Suomen senaatin
ehdotuksesta suom. vapaaherran arvo ja 1857 hän
määrättiin uudelleen perustetun Suomen asiain
komitean jäseneksi. V. 1861 R. nimitettiin
Suomen kenraalikuvernööriksi ja hän joutui siten
hoitamaan tätä tärkeätä virkaa niinä vuosina,
jolloin vapaamieliseen suuntaan käypä
uudistustyö alkoi valtiopäivien myötävaikutuksella.
Yleensä R. kannatti uudistuksia, mutta
muutamissa asioissa, ennen muuta perustuslakien
uudistuskysymyksessä, hänen mielipiteensä
erosivat Suomen hallitusmiesten käsitystavasta. Main.
kysymys raukesi kokonaan hänen jyrkän
vastustuksensa vuoksi. Mutta riita, joka sen johdosta
syntyi ministerivaltiosihteeri Armfeltin ja R:n
välillä, horjutti R:n asemaa, sitä enemmän, kun
hallituspiireissä oli syntynyt käsitys, että hänellä
oli liian vähän tarmoa ja kykyä pitää
järjestystä asiain kulussa. R. sai eron
kenraalikuvernöörin virasta toukok. 1866. K. W. R.

P. I. Rokassovskij.

Rokeerata (ransk. roquer, < roc = sakkipelin
torni) ks. Sakki.

Rokitansky [a’-], Karl (1804-78), saks.
lääkäri, tuli 1804 patologisen anatomian
professoriksi Wieniin. Asettuen pääasiallisesti
humo-raalipatologian pohjalle ja arvellen, että kaikki
taudit yleensä aiheutuvat veren taudillisista
muutoksista, hän laski perustan sille
katsantokannalle, joka sittemmin vvieniläis-praagilaisen
koulun nimellä kehittyi etupäässä Skodan, Ilebran
ja Oppolzerin johtamana. R. on julkaissut laajan
teoksen ,,Lehrbuch der pathologischen Anatomie"
(3:s pain. 1855-61).

Rokitnon-suot ovat Länsi-Venäjällä, Minskin
kuvernementin eteläosassa, Pripetin ja sen
lisä-jokien Ubortin ja Gorynjin välissä. Kuuluvat
muiden Pripetin sekä Niemenin metsäisten
suoseutujen keralla Polesjeen, ,.metsämaahan", joka
kolmionmuotoisena leviää Kiovan, Mohilevin ja
Brest-Litovskin välillä. Soita on osaksi kuivattu
hallituksen kustannuksella, mutta seutu on yhä
Euroopan harvimmin asuttuja.

Rokkala. 1. Maatila Johanneksen pitäjässä
Rokkalanjoen varrella. Pinta-ala n. 2,416 ha.
R:n lahjoitusmaa, jonka keskustana R. aikanaan
oli, lahjoitettiin 1798 R:n lasitehtaiden
perustajalle, viipurilaiselle kauppiaalle Jakob Lundille,
ja se käsitti 39 tilaa mainittujen tehtaiden
lähimmässä ympäristössä. Venäjän kruunu lunasti
sitten sekä R:n tehtaat että tilat ja jätti ne
1811 keisarillisen kabinetin hoitoon. V. 1860
Suomen valtio osti R :n lahjoitusmaan, joka silloin
käsitti 15 3ln vanhaa manttaalia, n. 15,028 ha,
lampuotien lunastettavaksi; perintökirjat jaettiin
lampuodeille jo seur. v. Tämä oli ensimäinen
valtion lahjoitusmaalunastuksista. Samaan aikaan
siirtyivät sekä R:u tila että tehtaat, joilla yhä
edelleen on ollut yhteiset omistajat (ks.
alempana), yksityisten haltuun. — 2. Kaksi
lasitehdasta yllämain. tilall,a Koskella ja
Kirkkoniemessä. Ensinmainitun perusti 1794 Jakob
Lund R :n tilan Kukkolan ulkotilalla olleen,
1772 perustetun lasitehtaan sijaan. Kosken
lasitehtaassa oli sekä sulatinuuni että
vesivoimalla (R:n kosken put.-kork. 5.8 m. keskivedellä
309 hevosv.) käyvä hiomo. Tuotteet, joita
1800-luvun alussa vuosittain myötiin 50,000 ruplan
arvosta, olivat hyvässä maineessa ja niitä
käytettiin m. m. Pietarin keis. palatseissa
(Talvipalatsissa y. m.). Keis. kabinetti, jolle lasitehdas
tiloineen Lundilta oli siirtynyt, myi ne n. 1860
kreikkalaissyntyiselle Bernardakille, jolta taas
loviisalaiset Fritz ja Emil Stutzmann 1876 ne
ostivat. Siihen aikaan sulatinuunissa vuosittain
valmistettiin 35,000 m2 ikkunalasia. V. 1880
pantiin käyntiin keis. kabinetin 1855 rakennuttama
n. s.- iso sulatto ja 1884 molemmat sulatinuunit
laajennettiin 10-sulattimisiksi. V.- 1890
perustettiin Kirkkoniemelle, erinomaisen luonnonsataman
ääreen, peililasivalimo, jonka tuotteet hiottiin
Pietarissa. V. 1S99 R. lasitehtaineen siirtyi
edellisenä v. perustetulle R. glasindustri
a k t i e b o 1 a g ille (osakepääoma 1.878,000 mk),
joka rakensi 1899 Kirkkoniemelle peililasihiomon,
1900 4 km pitkän köysiradan Kirkkoniemen
sataman ja Kosken tehtaan välille kivihiilen ja
tuotteiden kuljetusta varten. Peililasin valmistus
pian kannattamattomana lopetettiin ja 1907
peililasiuuni muutettiin 14-sulattimiseksi sulatin-

\

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0075.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free