- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
127-128

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rojas-Zorilla ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

127

Rokkalanjoki —Rokotus

128

uuniksi ja 1911 vannauuniksi. Ikkunalasin
valmistus on vuosittain ollut O.s-l milj. m2, arvoltaan
n. 2 milj. mk. (1914 0,8 milj. m2, 1,800,000 mk.).
Ikkunalasin ohella valmistetaan hiottua,
värillistä, lanka-, katto-, lattia- y. m. lasia.
Tuotteista suuri osa on myöty Venäjälle. —
Työväestöllä, 300 henkeä 1914, on vapaat asunnot.
Sivistystarkoituksia varten on 10.000 mk:n
rahasto. — Yhtiö teki vararikon 1914.

A. Es. d■ E. E. K.

Rokkalanjoki saa alkunsa lukuisista järvistä
(Halolanjärvi, Halilanjärvi, Kirkkojärvi,
Kauk-järvi y. m.) Uudenkirkon pitäjässä, ja
vastaanotettuaan vasemmalta Kuolemajoen lisävedet
(Kuolemajärvestä y. m.) laskee Johanneksen
pitäjän läpi Viipurinlahteen. — R :n varrella on
lähellä suuta Kokkalan lasitehdas.

Rokko. 1. ks. Isorokko, Tulirokko,
Tuhkarokko ja Vesirokko.

2. Eliiinl. Lehmiin r. (= lehmärokko) ilmestyy
utareihin pieninä rakkuloina, jotka pian kuivavat
ruskeahkoksi ruveksi, mikä irtaantuu, jättäen
jäljelle arven. Eläimen yleisvoinnissa tuskin
huomattavaa muutosta. Sopivalla hoidolla paranevat
utareet pian ja taudin leviämisen ehkäisemiseksi
on välttämätöntä ryhtyä tarpeellisiin
eristämistoimenpiteisiin. — Taloudellisessa suhteessa
huomattavampi on 1 a m m a s r o k k o, jossa
edellämainittuja rakkuloita, rupeutumia ja arpia
ilmestyy kaikkialle limakalvoihin ja ihoon, aiheuttaen
siiurta vahinkoa villansaannissa sekä vieden usein
kuolemaan. Meidänkin maassamme on taudin
ehkäiseminen lainsäädännöllä turvattu ja
semmoisista tapauksista on siis viipymättä
asianomaisille ilmoitettava. Kp.

Rokkoaine ks. Rokotuslym f a.

Rokoko (ransk. rococo, < rocaille = kivistä,
simpukoista, koralleista y. m. laitettu koruteos, <
roc = kallio), se barokista kehittyvä kulttuurikausi,
taiteellinen ja koristetvyli, joka Ranskassa
vallitsee Ludvik XV :n aikana (ensin régence-,
sitten) Louis q u i n z e-tyylin nimellä, alkaen
n. v:n 1720 vaiheilla ja n. 1770 muuntuen r:sta
jäykkään empireen välittävään Louis-seize
(pohjoismaissa kustaviaaniseen) tyyliin.
Ulkoarkkitehtuurin klassilliseen kireyteen yhä
enemmän kärjistyviä päämuotoja r. yleensä ei muuta:
Saksassa r.-tyylisiä fasadeja kylläkin tapaa,
Ranskassa tuskinpa nimeksikään, mutta
1700-luvun alusta saakka suurempaa mukavuutta
tavoittelevissa huonesommituksissa ja
koristelussa sekä taideteollisuudessa sen aikaansaama
muutos on varsin perinpohjainen, maalaustaide
ja kuvanveisto nekin kulkevat sen sirostelevissa
jäljissä. Se. mikä barokissa vielä oli muhkeata
arvokkaisuutta, pehmeytyy r:ssa kepeän
keikkuvaksi, huolettomaksi siroudeksi, loppumattomasti
taittuvien, kaartuvien, käpristelevien viivain
rehentelyksi, hienostelevain värien, kullan ja
valkean, naturalististen kukkakiehkurain,
emb-leemien ja kiinalaisuuksien hekumalliseksi
yhteensulautumiseksi. Yksinkertaista voimaa ja syvyyttä
r:lta tosin useimmiten puuttuu,
konstruktiivi-suus sen tapoihin ei kuulu, kauniin sijalle se
asettaa siron, mutta makua siinä 011 yllin kyllin:
hienostuneena, keimailevan henkevänä se ehkä
paremmin kuin mikään muu tyyli ymmärtää
peittää skeptillisen, nautinnonhaluisen aikansa yhäti
hymyilevän kevytmielisen huolettomuuden, tapain

höllyyden sievistelevän viehättävän kuoren alle.
R. on puuteroitujen töttörötukkain, menuetteja
askeltavien polvihousuisten
kukkahännystakkis-ten kavaljeerien ja vannehameisten naisten,
rak-kausseikkailujen viehätysten aristokraattinen
hovitaide. — Huonekaluissa (leveät,
käyräjalkai-set nojatuolit y. m.), kultasepäntöissä,
posliini-teollisuudessa (esim. figuuriryhmät) r:n
tyhjen-tymätön luomakyky ja makuhienous parhaiten
pääsivät näkyville. Taidemaalarien Watteau’n,
Boucher’n, Fragonard’in, pastellisti La Tour’in,
Chardin’in, Greuzen v. m., kuvanveistäjäin
Le-moynen, Adamien, Pigallen y. m. rinnalle
täysi-väkisinä asettuu mainioita taideteollisuuden
alalla työskenteleviä lukuisia arkkitehtejä (esim.
Tlötel Soubisen rakentaja Robert de Cotte.
1656-1735, Oppenort y. m.). R.-aika ja koko 1700-luku
yleensä on kaiverrus-, piirustus- ja
kuvitustaitei-den ja medaljonki-muotokuvain kultainen aika.
1700-luvulla tuskinpa tapaa ainoatakaan
painettua lehteä, kutsumakorttia, ohjelmaa,
teatteri-pilettiä, luetteloa j. n. e., jota ei r. tuhlaavalla
mielikuvitusrikkaudellaan ymmärtäisi ja
tahtoisi kepeillä vigneteillään somistaa, vrt.
Kuva-taulua Huonekaluja II. U-o N.

Rokotus, tauti- tai tartunta-aineen tahallinen
istuttaminen terveeseen ihmiseen tai eläimeen.
Lääketieteessä käytetään tällaista istuttamista
joko taudin laadun selville
saamiseksi (tuberkuloosin, vesikauhun, ruton j. n. e.)
tahi taudin parantamiseksi
(tuberkuloosin, lavantaudin y. m.) talli s u o j e 1 u s k e
i-n o n a tautien tarttumista ja leviämistä
vastaan (isonrokon, vesikauhun, koleran, ruton
j. n. e.). R. sanan ahtaammassa
merkityksessä on i s o r o k k o-myrkyn keinotekoista
istuttamista ihmiseen suojaksi isoarokkoa
vastaan. Tähän tarkoitukseen käytettiin 1700-luvulla
rryrkkyainetta, jota otettiin isoarokkoa
sairastavan ihmisen rokkopaisumasta (variolatio).
Tällainen menettelytapa oli kumminkin vaarallinen
ja aiheutti rokotetussa henkilössä usein pahan
isorokkosairastumisen. Vasta kun Jenner 1796
keksi 1 e h m ä r o k k o m y r k k y a i n e e n
käyttämisen (vaccinnlion), sai r. suuren
käytännöllisen merkityksen. Lehmärokko (variola
vac-cina) on paisemuodostus lehmän utareissa ja
oikeastaan sama tauti kuin isorokko ihmisessä,
vaikka laadultaan lievempi. Jos sellaisen
utare-paiseen nestettä, e 1 ä i n 1 y m f a a, pienen
iho-naarmun kautta istutetaan ihmisen käsivarteen,
niin se ei synnytä isoarokkoa, vaan ainoastaan
vaarattoman paikallisen paisemuodostuksen, joka
kehittyy vähitellen 6-12 päivän kuluessa ja sitten
vähitellen kuivuu. Tällainen istutusrokko
aikaansaa keskimäärin 7-10 vuotta kestävän
suojan, immuniteetin, isorokkotartuntaa vastaan.
Suoja-aikaa voi pidentää uudestaan rokottamalla
(revaccinationj. 19:nnellä vuosis. otettiin usein
lehmän lymfalla rokotetun henkilön
rokkopai-seesta rokkoainetta ja tällä i h m i s 1 y m f a 1 1 a
rokotettiin vuorostaan toisia henkilöitä. Näin
meneteltäessä sattui kuitenkin toisinaan, että
rokkoaineen mukana istutettiin toisesta ihmisestä
toiseen eri tautejakin, ja etupäässä siksi onkin
ih-mislymfan käytäntö nykyisin jäänyt miltei
kokonaan pois, ja käytetään ainoastaan eläinlymfaa.
Suomessa valmistaa r.-ainetta valtion
r.-aiueen-valmistuslaitos Helsingissä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0076.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free