Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rokotus-aine ... - Romaania
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
131
Rolin-Jacquemyns—Romaania
132
ajajia viivyttääksensä onnellisesti pelastui,
saapui kotia Tanskaan, ja kaatui urhoollisen
puolustuksen jälkeen, sukulaisensa Hjarvardin
kavalasti yllättämänä. Jotakin historiallista pohjaa
näyttää kertomuksella R. K :sta olleen, ja
Beowulf-runon avulla, jossa samoja tapauksia osaksi
kerrotaan, voidaan päättää hänen eläneen noin
6:nnen vuosis. keskivaiheilla. K. G.
Rolin-Jacquemyns /rolö’ zakmfl’], Gustave
(1835-1902), belg. oikeusoppinut; rupesi ensin
asianajajaksi, otti 1873 osaa ,,kansainvälisen
oikeudenlaitoksen" perustamiseen, oli 1887-92 sen
pääsihteerinä; 1878-86 edustajakamarin jäsenenä,
1878-84 sisäasiainministerinä, 1892-1901 Siamin
kuninkaan yleisenä neuvonantajana, toimien
taidolla maan hallinnon kehittämiseksi ja Ranskan
vaikutusvallan ehkäisemiseksi; julkaissut m. m.
„Les principes philosophiques du droit
international" (1S86).
Roll, Alfred Philippe (s. 1847), ransk.
taidemaalari; opiskellut m. m. Bonnafn johdolla,
tehnyt muotokuvien ohella naturalistisia
ulko-ilmamaalauksia (laatu- ja maisemakuvia),
sosiaalisia ryhmäkuvia (esim. „Hiilikaivosmiesten
lakko") ja koristeellisia seinämaalauksia
(„Suu-ren vallankumouksen 100-vuotisjuhla").
Rolland [-la’], Romain (s. 1868), ransk.
kirjailija, aloitti realistisilla historiallisaiheisilla
näytelmillä (.,Le triomphe de la raison", 1899,
„Le quatorze juillet", 1902). Varsinaisen
maineensa R. saavutti suurella taiteili jaromaanillaan
,,Jean-Christophe", jonka sankarissa on piirteitä
Beethovenista ja joka jakaantuu 4 osaan (1904-06).
Liikuttava perhekuvaus „Antoinette" (1908) ja
Pariisin musiikkielämää käsittelevä romaani ,,La
foire sur la place" (1908) ovat aiheeltaan jatkoa
„Jean-Christophe"lle. R. on myös julkaissut
musiikki- y. m. taidehistoriallisia tutkimuksia.
Roma 1. Dea Roma [-Ö-], muinainen
Rooman kaupunki, olennoituna jumalattareksi, jonka
(ynnä Venuksen) komea temppeli oli Rooman
Forumin ja Colosseumin välissä, kuvattiin tav.
Minervan muotoisena. K. J. II.
Romaani (ransk. roman; mransk. romant:
keskiajalla r. merkitsi rahvaankielellä, lingua
romöHalla, sepitettyä maallisaiheista
runomuotoista tai suorasanaista kertomusta),
kaunokirjallinen teos, joka kertovassa muodossa kuvaa
jotakin ihmiselämän tärkeätä jaksoa ja samalla
sitä ympäristöä, missä toiminta tapahtuu. Se on
kertomarunouden päälajeja, mutta on vaikea
vetää jyrkkää rajaa sen ja muiden eepillisten
runolajien välille (ks. Eepos, Novelli).
R:n tapaisia kertomuksia oli jo muinaisajan
kansoilla, kreikkalaisilla (Ileliodoros, Longos,
Lukia-nos) ja roomalaisilla (Petronius, Apulejus), mutta
varsinaisen alkunsa r. saa vasta keskiajalla.
R:ksi sanottiin keskiajalla romaanilaisten
kansojen keskuudessa jokaista maallis-aiheista
kertomusta, joka ei ollut sepitetty latinaksi, vaan
kansan kielellä. Keskiaikainen r., jonka
varsinainen kotimaa oli Ranska, otti aiheensa
ritari-elämästä ja oli kirjoitettu loppusoinnullisin
säkein (esim. Aleksanterin r.). Myöhemmin
hylätään runomuoto ja suorasanaiset ritari-r:t
ovat muodissa 1600 :n tienoille asti (esim.
Ama-dis-r:t), jolloin tämä laji saa
päätösmerkik-seen Cervantesin kuuluisan
liumoristis-satiiri-sen ,.Don Quijote"n. Jo aikaisemmin oli
ransk. Rabelais aloittanut vastavaikutuksen
„Gargantua" ja „Pantagruel" nimisillä r :illaan ja
ital. Sannazaro „Arkadia"llaan perustanut
pai-men-r:n, joka oli sangen suosittu 16:nnella ja
17:nnellä vuosis.: Sidney, d’Urfé y. m. Myöskin
veijari-r., jonka pitkä sarja sai alkunsa
Espanjassa teoksesta ,,Lazarillo de Tormes" (n. 1550:
tav. pidetään Mendozan kirjoittamana), nautti
aikoinaan suurta kannatusta: Aleman,
Grimmels-hausen, Scarron. Lesage. Toisia r:n haarautumia
ovat ,,utopistinen" r. (Th. Moruksen ,.Utopia".
1516) ja matka-r. (Defoen ,. Robinson", 1719).
joista viimemain. sai paljon vil jelijöitä eri maissa.
18:nnella vuosis. syntyy perhe-r., joka ottaa
aiheensa jokapäiväisestä elämästä. Sen perustaja
on engl. Richardson (myös kirje-r:n luoja).
Hänen alkamaansa suuntaa kehittävät edelleen
engl. Fielding, Smollet, Goldsmith ja Sterne,
joista viimemain. tuo sentimentaalisen huumorin
tähän r.-lajiin. Mannermaalla se saa
jatkajik-seen Rousseau’n (..Nouvelle Heloise") ja Goethen
(.,Werther", „Wilhelm Meister": viimemain. teos
on ensimäinen kehitys-r.). 19 :nnellä vuosis. r. voit
taa yhä enemmän alaa ja synnyttää uusia
muotoja. Syntyy historiallinen r., yhteiskunta-r.,
tendenssi-r., työläis-r., kansan-r.. salapoliisi-r.
j. n. e.; pääpaino pannaan milloin
yksityishenkilön sielunelämän ja luonteenkeliityksen
kuvaamiselle, milloin juonelle ja toiniinnalle.
milloin taas ympäristön, yhteiskunnallisten,
valtiollisten, uskonnollisten v. m . olojen esittämiselle, ja
osoitetaan viimemain. tapauksessa niiden
vaikutus ihmiselämään. Historiallinen r. juontaa
juurensa Walter Scottista (,,Ivanhoe".
..Lammermoo-rin morsian" v. m.) ja saa kannattajia
kaikkialla: Italiassa Manzoni; Ranskassa Victor Hugo
ja Alfred de Vigny; Saksassa Willibald Alexis.
Ebers, Felix Dalin; Tanskassa Tngeniann ja Hauch:
Suomessa Topelius ja S. Ivalo. Viime vuosis.
puolimaista alkaen r. on yhä voimakkaammin ja
syvemmin pyrkinyt käymään käsiksi todelliseen
elämään ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin.
Ranskassa edustavat George Sand ja Balzac. Englan
nissa Thackeray, Eliot ja Dickens, Venäjällä
Gogol ja Gontsarov kallistumista tähän suuntaan,
joka realismin tai naturalismin nimisenä tekee
r:sta koko nykyajan monikirjavan elämän
täyden kuvastimen. Niistä romaaninkir joitta jista,
jotka ovat edustaneet uudenaikaista
todellisuuden kuvausta, mainittakoon ransk. Flaubert
(.,Madame Bovarv"), Goncourfin veljekset, Dau
det, Zola, Maupassant, Bourget. Loti, France:
ven. Turgenev, Dostojevskij, Tolstoj, Gorkij ; saks.
Freytag, Spielhagen, Sudermaiin, Heyse, Keller.
Reuter, Storm. Frenssen; it. d’Annunzio,
Foggaz-zaro; esp. Valera, Galdos, Bazan; puol.
Sienkiewicz, Eliza Orzeszko; tansk. Goldschmidt.
Jacobsen, Bang, Pontoppidan. Knudsen. Skjoldborg:
norj. Björnson, Lie, Kielland, Garborg, Skram.
Elster, Hamsun; ruots. Ahlgren, Strindberg.
Geijerstam, Söderberg; suom. Kivi, Aho, Minna
Canth, Ivalo, Järnefelt. Pakkala, Maila Talvio.
Linnankoski. [Dulop. „History of fiction" (1843).
Wolff, „Geschiehte des Romans" (1850). Spiel
liagen, ,.Beiträge zur Theorie und Technik des
Romans" (1883), Gerschmann, „Studien iiber den
modernen R." (1894).]
Romaania (R u m e e n i a. rom. Romania),
kuningaskunta Kaakkois-Euroopassa, käsittää
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
