- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
135-136

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Romaania

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

133

Romaania

136

ja niittymaasta). Suurtilalliset vuokraavat
maansa, usein välikäsien kautta, tav. lyhyeksi
ajaksi (esim. 5 v:ksi). He kuluttavat rahansa,
useimmiten ulkomaiden suurkaupungeissa,
itämaisen ylellisessä elämässä. — Maanviljelyksen
alhaisesta tasosta huolimatta R. tavallisina
vuosina tuottaa suuret määrät viljaa ulkomaille
vietäväksi; se on Euroopan vilja-aitoista Venäjän
jälkeen järjestyksessä toinen, ja ulkoeuroopp.
maista viljanviennissä voittavat sen vain
Argentiina, Yhdysvallat ja Intia. Viljan ja jauhojen
osuus R:n viennistä 1911 oli 81%, suurempi kuin
missään muussa maassa. Maasta on 49,i%
peltoa, 1,5% puu- ja viinitarhoja, 12,»% niittyä ja
laidunmaata, 18,6% metsämaata (1905).
Tärkeimmät viljakasvit ovat vehnä (sato 1912 2,4
milj. ton.), maissi (2.6 milj. ton.), ohra (0,5 milj.
ton.), kaura (0,s milj. ton.). Lisäksi viljellään
viiniä (sato l.e milj. hl 1912; Phylloxera tehnyt
suuria tuhoja), monenlaisia hedelmäpuita, var
sinkin luumuja (joista valmistetaan tsuicä
nimistä kansallis]uoinaa), perunoita (0,is milj. ton.),
sokerijuurikkaita (0.3 milj. ton.), papuja,
pellavaa, hamppua, tupakkaa (6 milj. kg.) y. m.
-Karjanhoito on alkuperäisellä kannalla;
1900 oli hevosia 804,324 kpl., nautakarjaa
2,588,526 kpl. (niistä lehmiä vain 776,977 kpl.),
sikoja 1,709,205 kpl., lampaita 5,655,444 kpl.,
vuohia 232,515 kpl. — Kalastus tärkeä,
tuottaa vuosittain n. 120 milj. mk. — Metsistä,
joista valtio omistaa suuren osan, saadaan
puutavaroita vietäväksikin. — Vuori työ tuottaa
polttoöljyä Karpaattien juurella olevista
lähteistä (varsinkin Bacäun, Buzëuu, Dimbovitsan
ja Prahovan piirikunnissa) l.s milj. ton. (1912),
1. 3,8 % maapallon polttoöljyntuotannosta, ollen
siten neljännellä sijalla (1900 tuotanto oli
milj. ton., 1,2% maapallon, öljyntuotannosta).
Vielä saadaan vuorisuolaa, ruskohiiltä. —
Tunnettuja mineraalilähteitä on Sinaiassa ja
Baltsä-testi’ssa y. m. — Teollisuus on alullaan,
laitokset enimmäkseen saksalaisten hallussa;
sahoja, polttoöljynpulidistamoita, myllyjä, sokeri ,
paperi-, väkiviina- y. m. s. tehtaita. —
Liikennettä edistää verraten taaja rautatieverkko
(ensimäinen rautatie 1869). V. 1913 oli 3,763 km
rautateitä, joista valtio omisti 3.549 km.
Maantiet enimmäkseen hyvässä kunnossa. Tonavalla
on suunnaton merkitys R:n liikenteelle.
Tonavan suiston kunnossapitoa y. m. s. valvoo
kansainvälinen Tonavan toimikunta. Prutia ja
Se-rethiä kuljetaan suupuolelta. Prutin väylän
kunnossapitoa ja liikennettä valvoo siihen
rajoittuvien maiden edustajista muodostettu toimikunta.
Kanavia ei ole. — Sähkölennätinlinjoja (valtion)
1913 oli 8,332 km, puhelinlankoja 70,612 km,
puhelimia 27.725, postitoimistoja 3,039. —
Kauppalaivastossa 1913 oli 649 alusta,
yhteensä 198,159 rek.-tou., joista höyryaluksia
117, 30,762 rek.-ton. Satamissa, joista tärkeimmät
Galats ja Bräila Tonavan varrella sekä
Kons-tantsa Mustanmeren rannalla, selvitettiin 21,5
milj. rek.-ton. (1912). — Ulkomaankauppa.
Tuonti on säännöllisinä vuosina melkoisesti
pienempi vientiä, mutta katovuosina vienti vähenee
tavattomasti, tuontiakin pienemmäksi. V. 1911
tuonti oli arvoltaan 570,s milj., vienti 691,7 milj.
mk. (1908 tuonti oli 414,i, vienti 379,4 milj.
mk.). Tärkeimmät (arvot milj. mk.):

tuontitavarat
metallit, metallita varat 122,6
kasvikunnasta saadut
kutomateoll. raaka-
aineet ja tuott. . . 91,6
koneet...... 59,2
villa, villatavarat . . 51,i
vaunut...... 38,o
vaatetustavarat . . . 28.8
vuodat, nahkatavarat . 23,o
silkki, silkkitavarat . 20,6
puu, puutavarat . . . 14,3

vientimaat

Belgia............263,5

Alankomaat .... 76,9

Itävalta-Unkari . . . 62,9

Englanti......56,o

ll:n ja Suonien välillä ei ole mainitsemisen
arvoista suoranaista kauppayliteyttä. — R:n
kansallispankilla (per. 1880) oli 1912 39,055,000
mk:n pääoma ja vararahastot. Lisäksi on useita
talletus-, maatalous- ja kiinteistöpankkeja.
R a,h a y k s i k k ö n ä leu (mon. lei) - 100 bani
(yksik. banu) - 1 Smk. — M i t a t ja paino t.
v:sta 1880 metriset; niiden rinnalla käytetään
vanhoja turk. yksikköjä.

Valtiomuoto, hallitus ja hallinto.
Perustuslaki on v.-lta 1866 (uusittu 1884); R. on
kuningaskunta v:sta 1881. Kruunu on
perinnöllinen Hohenzollern-Sigmaringenin suvussa.
Kuninkaalla on toimeenpanovalta; hänen rinnallaan
on ministeristö, johon kuuluvat sota-, raha-, sisä-,
opetus- ja kirkollis-, uiko-, maanviljelys- ja
do-meenien, teollisuus- ja kauppa-, oikeusasiain sekä
yleisten töiden ministerit. Lakeja säätää
kaksikamarinen eduskunta. Senaatissa on 120 jäsentä
(niistä 8 piispaa ja 2 yliopiston edustajaa;
jokaisen valitun tulee olla 40 v. täyttänyt ja omistaa
9,400 mk:n vuositulot), jotka valitaan 8 v:ksi.
Valitsijat jaetaan kahteen luokkaan; alimpaan
kuuluvat, ne, joilla ou 800-2,000 mk :n
vuositulot. Edustajainkamarissa on 183 4 v:ksi
valittua, 25 v. täyttänyttä jäsentä. Valitsijat
jaetaan kolmeen luokkaan varallisuus- ja osaksi
si-vistysperusteiden mukaan. Alimpaan,
kolmanteen luokkaan kuuluvista luku- tai
kirjoitustaidottomat valitsevat valitsijamiesten kautta.
Eduskuntavaaleissa harjoitetaan äänten ostamista
yleisesti. — Eduskunnan hyväksymäin lakien
voimaanastumisen kuningas voi vetollaan lykätä.
Pääkaupunki Bukarest. Paikallishallintoa
varten maa 011 jaettu 33 piirikuntaan, nämä taas
piireihin, piirit kuntiin. Hallinto on järjestetty
ransk. tapaan. — Oikeutta hoitaa 266
rau-hantuomaria, 34 tribunaalia, 4
appellatsionituo-mioistuinta ja Bukarestin kassatsioniliovi.
Rikosasioissa käytetään valamiesoikeutta. Vain
kassatsioniliovi n jäsenet ovat erottamattomat.
Kodifioidut lait ovat ranskalaismalliset. Rasittava
sotalaitos perustuu asevelvollisuuteen, joka
kestää 21-46 ikävuosina (edellä käypi 2-vuotinen
valmistava harjoitusaika), nim. 7 v.
vakinaisessa armeiassa, 12 v. reservissä ja 6 v.
miliisissä. Siten saadaan harjaantunut,
taistelukykyi-nen sotavoima, johon 1914 kuului 132,700 miestä
(reserviä ja miliisiä lukuunottamatta), 28,600
hevosta, 808 tykkiä (Kruppin) ja 570 kuularuiskua.
CJalatsin, Nämoloasan, Focsani’n
(Serethin-Tona-van linja koillisesta tulevaa vihollista vastaan)
ja Bukarestin (Pariisin jälkeen maailman suu-

vientitavarat

vilja ja jauhot . . . 557.7

polttoöljy.....40,7

vihannekset, hedelmät 35.*

puu, puutavarat . . . 25,8

eläink. ravintoaineet . 7,«

karja..............6,s

Kauppatuttavista tärkeimmät (arvo milj. mk.)
tuontimaat

Saksa.......183,7

Itävalta-Unkari . . . 136,9

Englanti......85,s

Ranska......35,3

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0080.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free