- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
139-140

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Romaania - Romaanialaiset - Romaanian kieli ja kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

139

tava maavero järjestettiin uudelle kannalle ja
useat maksut poistettiin.

Kun Bulgaaria, Serbia, Montenegro ja Kreikka
syksyllä 1912 aloittivat sodan Turkkia vastaan,
pysyi R. puolueettomana. Jo ennen sodan
alkamista R. oli kuitenkin vaatinut Bulgaarialta
itselleen strateegisesti edullisempaa rajaa
Dobrudzassa ynnä Silistriau kaupungin; 15 p.
hulitik. 1913 suurvaltain välitvsoikeus Pietarissa
myönsikin R : 1 le Silistrian ja kolmen kilometrin
laajuisen alueen sen ympäriltä, mutta R. piti
tätä myönnytystä riittämättömänä. Kun Serbia
ja Kreikka kesällä 1913 joutuivat saaliinjaosta
sotaan Bulgaarian kanssa, asettui R., joka pelkäsi
Bulgaarian paisuvaa valtaa, edellisten puolelle, ja
heinäk. R:n joukot vastarintaa kohtaamatta
valtasivat osia Bulgaariasta. Bukarestin rauhassa
elok. sam. v. määrättiin, että R:n ja
Bulgaarian raja oli kulkeva Turtukaista Tonavan
varrelta Mustanmeren rannalla olevaan Ekreneen.
Kuningas Carolin kuoltua syksyllä 1914 nousi
valtaistuimelle hänen veljenpoikansa
Ferdinand (s. 1865). [Xenopol, ,.Histoire des
rou-mains"; Damé, ,,Histoire de la Roumanie
eon-temporaine"; Jorga, „Geschichte des rumänischen
Vollces".] ’ J. F.

Romaanialaiset (rumaanialaiset, r
ilmeen i t, romaan. romuni, rumani),
sekaratui-nen, kielellisesti romaanilaisiin kansoihin
kuuluva Kaakkois-Euroopan kansa. Sen pääosa
asustaa jotenkin yhtenäisellä, melkein
ympyränmuotoisella alueella, jonka keskipiste on Fogarasiu
kaupungin tienoilla Unkarin kaakkoiskolkassa ja
läpimitta idästä länteen n. 650 km, pohjoisesta
etelään n. 500 km. Romaanialaisalue käsittää siten
Romaanian, jossa heitä on n. 6,5 milj. (1910),
Unkarin itäosan (Siebenbürgenin,
lukuunottamatta varsinkin sen itäosaa, jossa asuu
unkarilaisia ja saksilaisia, sekä Siebenbürgeniin
rajoittuvat muun Unkarin komitaatit), jossa r:ia on
2.945,000 (1910), Bukovinan eteläosan, 275,000
(1910), Venäjän Bessarabian, n. 1,230,000 (47%
Bessarabian asukkaista), Romaaniaan rajoittuvat
osat Serbiaa (n. 150.000) ja Bulgariaa (79,800
1910), yhteensä 11.180.000 henkeä. Lisäksi n.
125,000 romaanialaista asuu vlakkien (valakkien),
zinzarien ja aromunien nimisinä Kreikan
Makedoniassa, Pindos-vuoriston tienoilla, 14,000
vlakko-megleinä Salonikista luoteiseen
Karadzova-vuo-ristossa ja 883 (1910) istro-vlakkeina 1.
tsiribi-reinä muutamissa kylissä Istrian niemimaan
itärannikolla; vielä 11. 270,000 romaanialaista asuu
eri osissa Venäjää, enimmäkseen Hersonin
kuver-nementissa. Kaikkiaan r:ia Euroopassa siis on
n. 11.590,000, joista 11. 55,5% asuu Romaaniassa.
Yhdysvalloissa heitä 1910 oli 65,900 henkeä;
lisäksi r:ia 011 m. m. Kanadassa ja
Etelä-Anierii-kassa. E. E. K.

R:ten alkuperästä on paljon väitelty. Ennen
yleisesti hyväksytyllä mielipiteellä, jonka
mukaan r. polveutuvat Trajanuksen Daciaan
lähettämistä kolonisteista, on nykyään kannattajia
enää vain itse Romaaniassa. Röslerin ja
Miklo-sichin tutkimusten ilmestyttyä ovat useimmat
tutkijat sitä mieltä, että se romaanilainen kieli,
jota nykyinen romaanian kieli edustaa, on
kehittynyt etelä- eikä pohjoispuolella Tonavaa ja
nähtävästi nimenomaan Mcesiassa, siis nykyisessä
Balkanin ja Tonavan välisessä Bulgaariassa,

140

josta romaanialaiset myöhemmin vaelsivat
nykyisille asumasi joilleen pohjoispuolella Tonavan.
Todennäköisintä kuitenkin on, että
romaanialais-ten esi-isinä on pidettävä niitä roomalaisia ja
roomalaistuneita illyrejä, jotka asuivat
nykyisessä Serbiassa sekä sitä vastapäätä olevalla
Tonavan pohjoisrannalla nykyisessä
Etelä-Unkarissa ja Transsilvaniassa, siis sillä kohdalla
Balkanin niemimaata, jossa yhtenäinen roomalainen
kielialue oli levein. Serbialaisten siirryttyä
pohjoisesta nykyisille asumasijoilleen 6:nnella
vuo-sis. katkesi yhteys Dalmatsiaan ja Albaniaan
päin ulottuvan roomalaisen kielivyöhykkeen
kanssa. Siebenbürgeniin jääneen
roomalaisuuden kehitys kulki omaa tietään. Dacian
pääosasta eli nykyisestä Valakiasta oli roomalaisuus
hävinnyt 3:nnen vuosis. lopulla ja 500-luvulta
asti se oli kokonaan slaavilaisten hallussa; sitä
nimitettiinkin „Slaviniaksi". Se samoinkuin
Moldau joutui Siebenbürgenistä ja Bukovinasta päin
tulevan romaanialaisen asutuksen valtaan
Bulgaarian valtakunnan rappeutuessa puolivälissä
10:nnettä vuosis. J. J. M.

Romaanian kieli ja kirjallisuus. 1. R:n
kieli on muutamissa äänteellisissä suhteissa
likellä italian ja varsinkin sitä romaanilaista
kieltä, jota aikoinaan puhuttiin Dalmatsiassa;
se eroaa viimemainitusta kuitenkin siinä, että
sensijaan että r. k. on säilyttänyt
latinalaisen «/.-äänteen muuttumatta, se Dalmatsian
ro-maanilaiskielessä oli muuttunut i.*ksi. Eräissä
äänteiden muutoksissa r. k. on käynyt
rinnakkain albaanin kielen kanssa. Erittäin voimakas
on slaavilainen, eritoten bulgaarialainen
vaikutus sekä äänteellisessä että sanastollisessa
suhteessa. Ivarakterisia r:n kielen ominaisuuksia
on: koroton a on muuttunut kumeaksi äänteeksi,
joka merkitään ä, esim. täcea - vaieta, lat.
ta-ccre; e 011 0:11 edessä muuttunut ca :ksi ja o ä:n
ja e:n edessä oa :ksi, esim. searä = ilta, lat. sera\
oarö/ — tunti, kerta, lat. hora ; an on antanut yn,
joka kirjoitetaan än tai in, esim. pane
(piine)-leipä, lat. panon; on on antanut un ja en samoin
in, esim. munte — vuori, lat. montem, dinte —
hammas, lat. dentem. Konsonanteista on lct ja ks
muuttunut pt :ksi ja ps :ksi, esim. noapte =yö, lat.
noctem, coapsä = lonkka, lat. coxa; t ja d ovat
e:n ja i:n edessä muuttuneet fs:ksi ja æ:ksi, sk
on bulgaarialaiseen tapaan etuvokaalien edessä
kehittynyt sf:ksi: esim. siu = tiedän, lat. scio.
Määräävä artikkeli pannaan substantiivin
jälkeen, kuten bulgaarian ja albanian kielessä.

R :n kieltä kirjoitettiin v :een 1860 asti
muinaisslaavilaisilla kyrillisillä kirjaimilla. Siitä asti
on käytetty latinalaista kirjaimistoa erinäisillä
lisäyksillä. Sanastossa on slaavilaisia aineksia
enemmän kuin romaanilaisia, mutta kirjakieleen
011 keinotekoisesti istutettu suuri määrä
latinalaisia sanoja. Sanakirjoja: Damé, ,,Dietionnaire
roumain-frangais" (1893-95), Tiktin,
„Rumänisch-deutsclies Wörterbuch"; kielioppeja: Densusianu.
„Histoire de la langue roumaine" l-II (1901-15).
Tiktinin ja Weigandin kieliopit, Gärtner, .,Dar
stellung der rum. Spraehe".

2. Kirjallisuu s. R. k. alkaa myöhään.
Kirkon ja julkisen elämän kielenä oli kauan
aikaa muinaisslaavilainen kirkkokieli. Vanhin
ro-maanialainen teksti on 15 tnnen vuosis. lopulta.
Vanha r. k. oli sisällykseltään kirkollinen: vasta

Romaanialaiset—Romaanian kieli ja kirjallisuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0082.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free