- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
141-142

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Romaanian kieli ja kirjallisuus - Romaanilainen tyyli l. pyöreäkaarityyli

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

141

Romaanilainen tyyli

142

1. Romaanilaisen basilikan pohja, b:ssä kuorikäytävät. 2. Sama sisältä. 3. Sama ulkoa. 4. Luostarin ristikäytävä
pari-pylväineen (arkadeineen). 5. Koholakinen. 6. Tasalakinen ristiholvi. 7. Pylväs koppakapiteelineen, jalassa täytelehdet
kulmissa. 8. Poimukapiteeli. 9 Portaalin kierrevartinen leijonan kannattama pielipylväs. 10. Kuvitettu kapiteeli. 11.
Koristettuja pylväänvarsia. 12, 13. 14. Ikkunamuotoja ja ryhmityksiä. 15. Sisäänkäytävän päällinen pyürüikkuna.

1600-luvun jälkipuoliskolta on maallisia,
etupäässä historiallisia teoksia. 1700-luku oli
ro-maanialaiselle kulttuurille taantumukseu aika,
sillä kreikkalaissyntyisten ylimysten ja pappien
(n. s. fanarioottien) vaikutuksesta kreikan kieli
sai silloin täydellisen ylivallan Valakiassa ja
Moldaussa. Kansallinen herätys tuli
Siebenbür-genistä ja Bukovinasta, jonne fanarioottien valta
ei ulottunut. Ylpeinä roomalaisesta
alkuperästään romaanialaiset kirjailijat tahtoivat nyhtää
kielestä pois muukalaiset sanat ja korvata ne
latinalaisilla. Tämä teki kirjakielen
oppimattomille mahdottomaksi ymmärtää. Maltillisempi
kanta pääsi kuitenkin vallalle Titu Maiorescun
kriitillisten kirjoitusten vaikutuksesta. 19:nnen
vuosis. kirjailijoista huomattavimmat ovat
Constantin Negruzzi, Heliade-Radulescu, Bolintineanu,
Cogalniceanu, Basile Alecsandri, etevä lyyrikko
Eminescu ja kansanomainen Creanga.
Historiantutkijoista on mainittava A. D. Xenopol ja Iorga,
kielentutkijoista Hasdeu, Saineanu, Tiktin,
Den-susianu ja Puscariu. J. J. M.

Romaanilainen tyyli 1.
pyöreäkaari-tyyli, se aikaisemman keskiajan tyyli, joka
Kaarle Suuren jälkeisinä vuosisatoina
roomalais-muinaiskristillisistä aineksista kehittyen sekä
bysanttilaisiin ja itämaisiin, germaanilaisiin ja
kelttiläisiin aiheisiin sulautuen vallitsi Euroopassa
1100-luvun puoliväliin, Saksassa gotiikkaan
välittävänä väli t y s t, y y 1 i n ä pitkälle 1200-lukuun
saakka. R. t. oli etupäässä kirkollinen,
rakennustoiminta papiston ja munkkien omissa käsissä,
luostarit taiteen tyyssijoja, mutta
maallikko-rakennekin linnoissa, ritarilinnoissa,
kaupungintaloissa oli jo edustettu. Pohjamuotoina tulevat
käytäntöön sekä sentraalirakenne (harvemmin)
että muinaiskristillinen basilika, mutta koko

joukon monipuolisemmin elimellisemmäksi
kehittyneenä ja etenkin kuoriosaansa nähden
väljennettynä. Lännestä itään suunnattuna kirkon
pohjalla poikkilaivoineen on latinalaisen
ristin (crux capitata) muoto, kuoreja joskus on kaksi,
itäinen ja läntinen (Saksissa), joskus absideja
on kolme rinnakkain, vieläpä poikkilaivatkin
voivat päättyä pyöreästi (Reinin tienoilla) ;
Englannissa poikkilaivoja usein on kaksi,
tasakuori-sia ovat sistersiläisten kirkot. Kehityskelpoisena
uutuutena kuori saa kiertokäytävän
(Au-vergnessa) pikku-absideineen (3-5 kpl.).
Risteys kirkon keskustana ja mittakaavana usein
kohotetaan 8-kulmaiseksi kupolikattoiseksi 1
a-terniiniksi. Suuremmissa kirkoissa
ylennetyn kuorin alla („korkea kuori") leviää krypta,
länsipuolella etuhalli (paratiisi), sen ja usein
sivulaivainkin päällä lehterit (emporit).
Sisustaa muodostettaessa’ lähtökohtana on basilika,
mutta vaikka tasakattoisia basilikoita, etenkin
Italiassa yhä rakennetaan läpi koko
romaanilaisen keskiajan, esiintyy kuitenkin tärkeänä
tyylin ydinkohtana h o 1 v a u s, millä keinoin
ryhdytään monien tulipalojen vuoksi n. 1000 jälkeen,
jolloin muutenkin (maailmanlopun pelosta
päästyä) uskonnollinen ja yhteiskuntaelämä
vilkastuivat, yleisesti koko Euroopassa
kirkkosisusto-jen keskilaivojakin kattamaan: Etelä- ja
Keski-Ranskassa osaksi Burgundissakin t v n n y r i
-holveilla, Lounais-Ranskassa bysanttilaisilla
kupoleilla, kunnes 1100-luvun keskivaiheilla
ristiholvi, ensin tasalakisena, sittemmin
korotettuna ja ruoteellisena, vastaavan kireän
pohjasommituksen yhteydessä n. s. sidotuksi
järjestelmäksi muodostuen, yhä enemmän
yleistyy. Holvit nojasivat aluksi paksuihin
seiniin, joiden ohentaminen vasta silloin kävi mah-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0083.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free