Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Romaanilainen tyyli l. pyöreäkaarityyli - Romaanilaiset kielet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
143
Romaanilaiset kielet
144
elolliseksi, kun ulkoseinille uhattujen kohtain
vahvistukseksi myöhemmin sovitettiin tanakampia
liseenejä, joista sittemmin goottilainen
tukijärjestelmä sai alkunsa. Holvien käyttämisestä oli
myöskin luonnollisena seurauksena, ettei
keskilaivan seinäin kaarien kannattajina enää
yksinomaan käytetä pylväitä, vaan tanakoita
neliskulmaisia, 8-särmäisiä, pyöreitä pilareitakin,
usein pylväiden kanssa vaihtelemassa
(tuki-vaihde), ja kun myöhemmin holviruoteisiin
keskitetty kantava ailie ikäänkuin alaspäin
jatkuen vähitellen valmistetaan alhaalta saakka,
pilareista nousevilla tai näihin jäsennöidyillä
puolipylväillä (nihdit) ja pilastereilla, on goottilainen
kimppupilarikin kohta valmis. Miten
huomattavassa määrässä r. t :n r a k e n n u s d e t a 1 j i t
eroavat antiikin vastaavista, on pylväs omiaan
näyttämään. Pylväitä, yksinomaan kaarien
kannat-timina, tapaa sekä tanakka- että oliutvartisia
vierekkäin : suhteissa ja muodoissa esiintyy r : 1 le t:Ile
luonteenomainen, melkeinpä tyhjentymätön
mielikuvituksen rikkaus ja vapaus. Jalka k u 1 m
a-I ehtineen on attikalainen, varsi pyöreä tai
8-kulmainen. usein kuosikoristeinen, ])iiä
tukeva-laattainen, voimakas. Naivia omintakeisuutta ja
alkuperäistä voimaa uhkuva ornamentiikka
kireän tyyliteltyine kasvi- ja fantastisille
eliiin-aiheineen versoo melievimpänään
portaa-1 e i s s a, joiden pylväät, kaaret melkeinpä
kokonaan ovat mittausopillisten suomus-, ruutu-,
taite-viiva-, punoma- v. m. viivakuosien ja
lehtikoriste-lun peitossa, — syvänsymholisine eläin- ja
ihmis-kuvineen. oven ylimmän pyöröpinnan
(tympa-n o n) täyttävän suuremman yhtenäisen
kuvaesi-tyksen (esim. viimeinen tuomio) kirjavan komeaksi
kehykseksi muodostuen (esim. Vézelay’n ja
Au-tun’in katedraalien portaalit). Yhtä täyteläisenä
koristus upeilee kapiteelienkin ahtaalla tilalla, joko
ikäänkuin kaikkien tajuttavana
raamatunhistoriana, symbolisiin sekä taru- että tosielämän
lapsellisesti käsitettyihin ja kömpelösti, mutta
ytimekkään tuoreesti esitettyihin aiheisiin sekaantuen, tai
myöhemmin etupäässä puhtaasti lehti- ja
nauha-koristeluna. Tornit (aijja 7:ään saakka), jotka
Italiassa vain esiintyvät kirkosta erillisinä
kellotorneina (campanile), voittavat. elimellisesti
kirkkorunkoon sulautuen, kirkkojen siluetissa ja
fasadimuodostuksessakin tärkeän sijan. Fasadien
jäsennöimisessä vaakasuora ja pystyjäkö pitävät
toisiaan tasapainossa. Luonteisia aiheita ovat
umpiarkadit, vähän ulkonevat simssit,
pyöreä-kaariset ja konsoli friisit, kääpiögalleriat;
pystyjakoina 1 i s e e n i t, kuoreissa joskus
puolipylväät. Ikkunat ovat suhteellisesti pieniä
pyöreäpäätteisiä; pielet ulospäin leviten pysyvät
joko sileinä tai koristetaan taantuviin kulmiin
sovitetuilla (koru)kaaria kantavilla kolonneteilla
(pikkupylväillä) ja pyörösauvoilla.
Rylimä-ikkunoita r. t. vasituisesti suosii, ja uutena
ilmiönä loistavat etu- ja sivulaivain päissä
suuret kehäikkunat. — R:n t:n yleisvaikutus
on kumminkin rauhallisen monumentaalinen.
Interiöörikin holvattuna on huonevaikutukseltaan
arvokas ja suljetun eheä. Varain salliessa absidit
koristetaan mosaiikeilla tai ulotetaan kalkilla
maalattu koristelu holveihin ja seiniinkin, yhä
suurentuvat ikkunat alkavat täyttyä
lasimaalauksilla ja k i r k k o k a 1 u s t o o n k i n
keskitetään paljon huolta. Hildesheimin piispa
Bernward (n. v:n 1000 vaiheilla) valaa
kirkkoonsa ovet, mahtavan kynttiläjalan y. m. esi
neitä pronssista. laivan katosta usein
riippuu Johannekselle Patmoksen luodolla ilmestyvää
taivaallista Jerusalemia jäljittelevä suunnaton
kynttiläkruunu, seinillä on usein kuvallisia
pronssi-laattoja ja krusifikseja, alttarilla koreilee. k u 1 ta
sepäntöinä, arvokkaita kultaisia
reliikkilip-paita, monstransseja y. m., jotka, kuten pyhäin
arvokirjain kannetkin kultasilauksineen,
koristetaan antiikin kameoilla tai pyöreäksi tallotuilla
jalokivillä. — Pienissä esineissä, kuten
norsun-1 u u 1 e i k k a u k s i s s a y. m., itämaa ja
Bysantti levittävät länsimaille malleiksi koko kuval
lisen käsitepiirinsä rikkaudet; hämärissä
luostari-kammioissaan hurskaat munkit käsin kopioivat
ja ihmeellisesti kirjailevat pakanallisen antiikin
ja kristinuskon kirjallisia aarteita (m i n i
a-t y v r i m a a 1 a u s kukoistaa), huonekalut ja.
ovet vahvistetaan taidokkaasti taotuilla saranoilla
ja silauksilla. Tyyli ra joista itsenäiseksi erkane
vaa m a a 1 a us- ja kuvanveisto taidetta
romaanilainen aikakausi ei vielä kehitä, kumpi
kin melkein poikkeuksetta pysyvät
rakennustaiteen puitteissa. — Myöhäinen lyhytaikainen
r:n t:n renesanssi esiintyy viimevuosisadan
jälkipuoliskolla Ameriikan Yhdysvalloissa: suunnan
aloittajina ja ensimäisinä miehinä kulkivat ete
vät arkkitehdit Richardson ja Hunt. U-o N.
Romaanilaiset kielet (ransk. nykyään In» g ne s
romanes, it. m. m. lingnc venlaline, esp. lenguax
romances 1. romänica s; aiemmin ransk. rommis <C
lat. romancium < lat. röm<Tnic() on kaikkien
niitten kielimuotojen yhteisnimitys, jotka oltuaan
Rooman keisariajalla puhuttua latinaa (n. s.
vul-gäärilatinaa 1. arkilatina a, vrt, L
a-tinan kieli) ovat olleet alttiina
muutoksille. joita aiheuttaa kielen sisäinen kehitys,
murteisiin jakautuminen tai kosketukset muitten
kielten kanssa. Koska siis r. k. ovat vähitellen
edelleen kehittynyttä latinaa, ei ole mahdollista
eikä syytäkään kysyä, milloin r. k. ovat
syntyneet. Havainnollisuuden vuoksi on kuitenkin
tapana sijoittaa jonkinlainen arkilatinan ja
r:n k:n välinen raja noin keskia jan alkuun.
Historiallisten olojen pakosta ainoastaan osa n. s.
..Romania a" 1. myöhäisroomalaista
keisarikuntaa jäi romaanilaiseksi. R :n k:n
levenemis-alr.een rajat ovat kansainvaelluksen jälkeen
muuttuneet tuntuvimmin suurten löytöretkien aikoina.
Nykyään romaanilainen kielimuoto on
kansan-tai myös kansalliskielenä alueella, jonka
pääosina ovat nvk. Ranska, nyk. Ttalia, Pyreneittei.
niemimaa sekä eräät haja-alueet idässä (ks. R
o-m a a n i a n kieli); lisäksi laaiat alat Euroc
-pan ulkopuolella, m. m. Etelä- ja
Keski-Ameriikka. Mueella puhuttujen r:n k:n luettelo
kuuluu tavallisesti näin: romaani an kieli
(ks. t.) ynnä 1898 lopullisesti kuollut d
alin at s i a n kieli (nämä yhteensä n. s. i t
ä-romaanilaista kieltä), r e t o-r o m
äänin kieli (ks. t,), italian kieli (ks. t.)
ynnä siitä sangen tuntuvasti eroava
Sardinian kieli, ranskan kieli,
proven-c e n kieli, katalonian kieli,
espanjan kieli, portugalin kieli. Kolme
viimemainittua sekä italian kieli voidaan
yhdistää ,,e t e 1 ä-r omaan ilaiset k i e 1 e t"
nimiseksi ryhmäksi. Kaikkia romaanilaisia kielimuo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
