- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
153-154

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rooma

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

153

Rooma

154

vasemmalla rannalla olevat kunnaat historiallisen
ajan alussa kuuluivat kaupungin alaan. Joltisella
varmuudella voidaan todeta muutamia
välimuotoja Palatinuksella sijainneen kaupunkikylän ja
myöhemmän n. s. Servius Tulliuksen muurin
(ks. t.) ympäröimän kaupungin välillä. Alussa
lienevät Paiatinus ynnä Cermalus sekä sen
itä- ja pohjoispuolella sijaitsevat kukkulat
(Veliä, F a g u t a 1, C i s p i u s, 0 p p i u s,
Cælius) yhdistyneet yhdyskunnaksi, jonka
muistoa Septimontium niminen uskonnollinen
juhla säilytti. Kun sabiinien asuttamat
kukkulat Q u i r i n a 1 i s ja V i m i n a 1 i s li:tettiin
edellisten yhteyteen, jaettiin kaupungin ala
neljään piiriin 1. kaupunginosaan (Regio S u b
liran a 1. S ii c u s a n a, R. E s q u i 1 i n a,
R. C o 1 1 i n a ja R. P a 1 at i n a). Vihdoin myös
Aventinu s- ja Esquilinu s-kukkulat
lisättiin kaupunkiin ja koko kaupungin ala
ympäröitiin vahvalla keliämuurilla, jota hamasta
muinaisuudesta mainitaan kuningas Servius
Tulliuksen rakentamaksi, mutta joka todellisuudessa
johtuu vasta kelttiläisten (gallialaisten)
hyökkäys-retken jäljestä. Kaupungin linnavuorena oli
C a p i t o 1 i n u s-kukkula, jonka pohjoistörmällä
oli linna (A r x) ja etelätörmällä Juppiter iu
temppeli sekä tarpeilainen kallio.
Kukkulan alapuolelta Veliaan saakka levittäytyi
vanhin tori (Forum, ks. t.), jonka poikki kulki
myöh. viemäriksi muutettu joki (ks. C 1 o a c a
maxima). Forumin vieressä oli Cornit ium
(ks. t.), kansankokousten ja valtiontointen paikka
tasavallan alkuaikoina. Sen pohjoislaidassa oli
senaatintalo (n. s. Curia Hostilia) ja
tätä vastapäätä puhelava (myöh. R o s t r a,
ks. t.). Forumin temppeleistä mainittakoon
V e s t a n pyhäkkö, Castorin ja Polluxin
temppeli (jäännöksiä säUynyt) sekä
Concor-dian temppeli. Kelttiläisten vallattua R:n Allian
(ks. t.) taistelun jälkeen kaupunki alueineen
kärsi suuria tuhojà; roomalaiset koettivat myös
liioittelemalla R:n silloista hävitystä peitellä
sitä tosiasiaa, että heillä ei ollut kirjallisia tai
historiallisia muistomerkkejä kaupunkinsa
alkuajoilta. Puunilaissodista saakka R. jotenkin
nopeasti kasvoi. Capitoliumin, Palatiumin ja
Aven-tinuksen välillä oli varhain taa jalukuinen
asutus, joka pian levisi pitkin joen rantaa muurin
toiselle puolelle. Siellä oli myöskin
varastopaikka (E m p o r i u m) meritse tulleita
kauppatavaroita, suolaa, viljaa, rakennusaineita, y. m.
varten. Tämän väkirikkaan kaupunginosan
tarpeeksi tunnettu valtiomies Appius Claudius
Oæ-cus (ks. Claudius 3) eensorina 310 e. Kr.
rakennutti R:n ensimäisen vesijohdon,
maanalaisen 16 km pitkän Aqua A p p i a n. Pohjoiseen
päin kaupunki laajeni etenkin, sittenkuin R.
alkoi ulotuttaa valtaansa Pohjois-Italiaan.
Mars-kentällä mainitaan laivaveistämö (N a vai ia)
jo 338 e. Kr. Tämän seudun keskustaksi tuli
avara kilparata (C i r c u s Flaminius), jonka
C. Flaminius (ks. t.) v. 220 teetti plebeijien
juhlaesityksiä varten. Samoinkuin
ennenmaini-tun Appiuksen rakennuttama Via Appia vei
R:sta etelään Capuaan sekä myöhemmin
Brundi-siumiin (nyk. Brindisi), kulki V ia Fia m i n i a
pohjoiseen Ariminumiin (nyk. Rimini). Itäisiin
kaupunginosiin laitettiin (vv. 272-269) A n i o
v e t u s niminen vesijohto, joka Tiberin lisäjoesta

Aniosta toi vuorivettä R :aan 64 km:n päästä.
Kaupunginalueen laajetessa kaivattiin yhä
enemmän mukavampaa yhteyttä Tiberin
oikeanpuolisen rannan kanssa. Ensi aikoina vähäpätöinen
päällisiltä (Pons subl.icius) johti toiselle
puolelle, Janiculumin kukkulalle. Myöhemmin
Tiberin saari yhdistettiin puusillalla ensiksi
joen vasempaan ja sitten oikeanpuoliseen
rautaan. V. 179 rakennettiin ensimäinen kivisilta
(Pons Æ m i 1 i u s) vanhan paalusillan viereen
ja sen turvaamiseksi Janiculumia varustettiin
linnoituksilla. Vasta v. 62 e. Kr. valmistui
kivinen Tiberin saarelle johtava Pons
Fabricius sekä vähää myöhemmin saarelta toiselle
rannalle vievä PonsCestius. Vanha
kaupungin-muuri kadotti vähitellen merkityksensä Rooman
suojana vihollisia vastaan. Koska ei mikään
ulkonainen vihollinen enää uhannut kaupunkia,
ahtautui rakennuksia sen kupeelle ja sen tärkeintä
osaa Esquilinuksen puolella käytettiin tasavallan
loppuaikoina kävelypaikkana. Kaupungin
kasvaessa n. s. muuripiiri (pomerium, ks. t.)
siirtyi yhä kauemmas. Roomassa oli hamasta
alusta oikeastaan vain kaksi katua, nim. torin
poikki johtavat S a c r a via (,,Pyhä tie") ja
Nova via (,,Uusi tie"), joilla oli via nimitys
kuten kaupungista lähtevillä valtateillä. Muut
olivat nimeltään v i c u s (= ,,katu") taikka, jos
johtivat kukkuloille, cl iv us (=„rinne"), esim.
C 1 i v u s Capitolinus. Tasavallan
loppuaikoina ryhdyttiin yleisemmin katujen kiveämiseen.
Sittenkuin R:n valtio oli saavuttanut
ylivalt’u-den Välimerenmaissa ja äärettömiä rikkauksia
ja kallisarvoisia taideteoksia Makedonian ja
Kreikan kukistuttua tulvaili Italiaan, alkoi
vilkkaampi rakennustoiminta R:ssa. Varsinkin tori
ympäristöineen joutui suurten muutosten
alaiseksi. Kaupustelijain täytyi 4 : imellä vuosisadalla
e. Kr. siirtyä lähelle Forumia erityiseen
paikkaan (macellum), minkä jälkeen hopeasepät
ja rahanvaihtajat asettuivat Forumin halleihin
(tabernæ). Hallit poistettiin lopulta
kokonaan, kun uhkeat basilikat (ks. t.)
kreikkalaisten mallien mukaan rakennettiin Forumin
varrelle. V. 184 e. Ivr. M. Porcius Cato (ks. t.)
eensorina ollessaan rakennutti ensimäisen
basilikan B a s i 1 i c a P o r c i a n senaatin talon
viereen, M. Fulvius Nobilior rakensi Forumin
pohjoispuolelle seuraavan B a s i 1 i c a F u 1 v i a n v.
179 ja T. Sempronius Gracchus kolmannen B
a-silica S e m p r o n i a n v. 170. Varsinkin
tasavallan loppuaikojen sotapäälliköt ja
valtiomiehet ryhtyivät suuriin rakennusyrityksiin.
Niinpä Cn. Pompeius rakennutti Rooman
ensimäisen kiviteatterin, joka vihittiin v. 55 e. Kr.,
ja Q. Lutatius Catulus valmisti
arkistorakennuksen (Tabularium), josta suuri osa on
jäljellä nyk. senaattoripalatsin perustuksena.
Pääkaupungin koristamiseksi ja sen joutokansan
pidättämiseksi työssä C. Julius Gæsar suunnitteli
suuria rakennusyrityksiä. Saattaakseen vanhan
Forumin lähempään yhteyteen Mars-kentän kanssa
hän laitatti suunnattomilla kustannuksilla
muinaisen Comitiumin paikalle uuden torin (F o
rum Julium), jonka keskuksena oli hänen
sukunsa otaksutulle kantaemolle (V euiis G e n
e-t r i x) pyhitetty temppeli. Forumin
eteläpuolelle rakennettiin komea B a s i 1 i c a Julia
(jäännöksiä säilynyt) sekä Mars-kentälle suun-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0089.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free