Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rooma
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
155
Rooma 154
nattoman suuri kansankokousten äänestyksiin
käytettävä hallirakennus (S æ p t a Julia).
Kaikki nämä rakennukset valmistuivat
täydellisesti vasta Augustuksen toimesta. Kaikista
laajennuksista ja muutoksista huolimatta R. pysyi
tasavallan loppuaikoihin saakka yksitoikkoisena
ja rumana kaupunkina. Vasta keisariaika
saattoi R:n ulkonaiselta muodoltaan laajan
valtakunnan ensimäiseksi kaupungiksi luomalla
monenmoiset loistorakennukset, joitten jäännökset
vielä herättävät ihmettelyä. Erikoista
huolenpitoa Augustus omisti pääkaupungilleen. Hän
saattoikin ylpeillen lausua, että hän oli ottanut
vastaan tiilestä rakennetun kaupungin, mutta
jättänyt jälkeensä marmorisen. Hänen aikanaan
valmistuneista rakennusyrityksistä mainittakoon
vain seuraavat: Cæsarin torin takana sijaitseva
korkean ympärysmuurin suojaama tori (Foru m
August i), jonka koristuksena oli Mars
U 1 t o r in temppeli (osa säilynyt),
Palatinus-kukkulalle rakennettu komea Apollon
temppeli (tulipalon hävittämä v. 363 j. Kr.),
Mars-kentällä Via Flaminian varrella oleva upea
rauhanalttari (A r a p a c i s A u g u s t æ,
jäännöksiä säilynyt), Pantheon (ks. t., v:sta 60S
kirkko S. Maria ad Martyres), M arcell
uksen teatteri (osaksi säilynyt), pari
vesijohtoa y. m. Koko kaupunginala jaettiin 14
piiriin, joitten nimet myöhemmin olivat: Porta
C a p e n a, Cælemontiu m. Isis et
Sera-p i s, T e m p 1 u m P a c i s, E s q u i 1 i æ, Alta
S e m i t a, Via L a t a. Forum R o m a n u m,
C i r c u s Flaminius, Palatium, C i r e u s
M a x i m u s, P i s c i n a p u b l i c a, A v e
n-t i n u s, Trans T i b e r i m. Yleisen
turvallisuuden ylläpitämiseksi muodostettiin poliisi- ja
palokuntia (c o h o r t e s v i g i 1 u m) sekä
erityinen linnaväki (c o h o r t e s .urbanæ).
Samoin hänen lähimmät seuraajansa innokkaasti
jatkoivat R:n kaunistamista toreilla,
temppeleillä, teattereilla, palatseilla,
kylpyrakennuk-silla, vesijohdoilla. Tiberius ja Gaius Caligula
teettivät itselleen palatsiraken nuksia
Palatinuksella Forumin yläpuolelle, joista osia
on säilynyt. Claudiuksen hallitusaikana
valmistui v. 52 kaksi suunnatonta vesijohtoa A n i o
n o v u s ja A q u a Claudia. Suuria
muutoksia aikaansai Neron aikana heinäkuussa v. 64
yhdeksän vuorokautta raivonnut suunnaton
tulipalo, se kun kaupungin 14 piiristä tuhosi 10.
Palon jälkeen Nero innokkaasti joudutti
kaupungin uudestaanrakentamista uuden ajan
vaatiman asemakaavan mukaan. Keskelle
tiheimmin asuttua kaupunginosaa Nero rakennutti
suunnattoman suuren loistopalatsin n. s.
kultaisen talon (Domus a u r e a), joka täytti
n. 50 ha:n alan Palatinus-kukkulalta
Esquili-nukselle saakka. Vespasianuksen käskystä
hävitettiin Neron kultainen talo osittain; sen alalle
rakennettiin Forumin itäpuolelle eläin- ja
gladiaattoritaisteluja varten maailmanmainio
pyörö-teatteri (A m p h i t h e a t r u m F 1 a v i u m,
myöh. Colosseum, ks. t.)- Forumin
läheisyyteen laitetti n upea Rauhan temppeli (T e m p 1 u m
P a c i s) keskelle uutta toria (Forum Pacis
1. Vespasiani), nänen poikansa Domitianus
valmisti mahtavan loistolinnan
Palatinus-kukkulan keskikohdalle vanhempien
palatsiraken-nusten sijaan. Traianus taas laitatti Augustuksen
Forumin viereen Mars-kentälle suurenmoisen
torin (Forum T r a i a n u m) moninaisine
rakennuksineen, jota vielä kaukaisina aikoina
pidettiin koko pääkaupungin loistokohtana.
Jäljellä on vielä muistopylväs, jonka päähän 1588
apostoli Pietarin pronssikuva asetettiin aikoja
sitten jäljettömiin kadonneen keisarikuvan tilalle.
Hadrianuksen toimesta rakennettiin Forumin ja
Colosseumin väliin suuri Venuksen ja
Rooman kaksoistenippeli (osaksi säilynyt S.
Francesca Romana nimisenä kirkkona), kuuluisa
hautarakennus (Mausolén m 1. M o 1 e s
Hadriani, nyk. Castello S. Angelo) y. m.
Marcus Aureliuksen ajoilta johtuu toinen kuu
luisa muistopylväs, joka kaikessa on Traianuksen
pylvään toisinto. Vielä 3:nnella. vuosis.,
sotilasvallan aikana, valmistui useita
monumenttaali-rakennuksia. Niinpä Septimius Severus
Palati-nuksen eteläkupeelle rakennutti laajan palatsin
(Domus Severi an a), jonka korkeat
perus-muurit ovat jäljellä, sekä kauas näkyvän
koru-rakennuksen Septizoniumin ja hänen poikansa
Caracalla teetti lyhyessä ajassa (211-216)
suunnattoman kylpylaitoksen (n. 10.s ha) ,.Caracalla]|
thermit" (T h e r m æ A n t o n i n i a n æ), minkä
mahtavat jäännökset vielä ovat nyk. R:n
merkillisyyksiä. Seuraavalta vuosis. on mainittava
m. m. Diocletianuksen, kaupungin koillisosassa
sijaitseva, ylitä laaja kylpylaitos, josta osa
on muutettu (1563-66) Michelangelon johdolla
luostariksi ja S. Maria degli Angeli nimiseksi
kirkoksi sekä Maxentiuksen aloittama ja
Konstari-tinus Suuren valmistama holvirakenteiltaan
huomattava basilika vanhan forumin laidassa. Koska
germaanien hyökkäykset yhä useammin
kohdistuivat R :aan, ryhtyi keisari Aurelianus v. 272
varustamaan R:aa; kaupungin linnoittaminen
päättyi seitsemän vuoden perästä keisari
Pro-buksen aikana v. 279. N. s. A u r e 1 i a n u k s e n
m u u r i on 18.837 m pitkä, 16 m korkea sekä
3,5-4 m läpimitaten; se on rakennettu
karstakivi-betonista. joka on verhottu kolnronmuotoisilla
tiileillä. Kaikkiaan muurissa on ollut 17 porttia;
niistä vain harva on muuttumatta säilynyt.
4:unen vuosis. alussa R. oli muuttunut
kaupungiksi, jolla ulkonaisessa komeudessa ja
loistossa ei ollut vertaistaan missään silloisessa
maailmassa. Jonkinlainen kuva R:n laajuudesta
ja komeudesta saadaan niistä luetteloista
(N o t i t i a ja Curiosum urbis R o m æ).
jotka 4:nnen vuosis. keskivaiheilta ovat
säilyneet. Näitten luettelojen sekä toisten tiedon
antojen mukaan oli Roomassa 4:nnen vuosis.
alkupuolella 423 temppeliä, 10 basilikaa. 28
kirjastoa, 2 amfiteatteria, 3 teatteria. 2
kilpatan-nerta, 5 naumachiaa, 11 kylpylaitosta (t h e r m re).
856 pienempää kylpylää (bäln e a), 19
vesijohtoa, 15 suihkulaitosta, 1,352 kaivoa, 290 erilaista
makasiinia. 254 leipomoa. 144 julkista
mukavuuslaitosta, 8 siltaa. 11 toria, 37 porttia, 423
kau-punginkorttelia, 1,790 palatsia (domus), 46,602
vuokra-asuntoa (i n s u 1 æ) sekä vielä lisäksi
36 marmoriporttia, 2’ muistopylvästä. 6 obeliskia,
2 kolossikuvaa, 22 ratsastajapatsasta, 80
norsunluista ja 3.785 pronssikuvapatsasta. Muinaisen
K :n väkilukua on koetettu määsitellä monin
tavoin, mutta aivan varmaan tulokseen ei ole
voitu päästä. Nykyään varovaiset tutkijat (esim.
J. Beloch, P. Castiglione, R. Lanciani) otaksuvat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
