- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
157-158

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rooma

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

158

Rooma

154

R :ssa ja sen lähimmässä ympäristössä olleen
kaupungin kukoistusaikana, 2:sella vuosis. j. Kr.,
n. 1,200,000 as., nim. itse kaupungissa n. 800,000
ja etukaupungeissa korkeintaan 400,000 as.
Edellinen luku tuntuu kylläkin korkealta ottaessamme
huomioon, että varsinaisen kaupungin pinta-ala
oli melkein sama kuin nykyisen Aurelianuksen
muurin ympäröimän R:n ja että julkiset
rakennukset, muistomerkit ja puistot täyttivät niin
suuren osan tätä alaa.

Muinaisen Rooman hävitys. Silloin
kuin R. oli kohonnut korkeimpaan
kukoistukseensa, oli sen valta monesta syystä alkanut
horjua. Ja samassa määrässä kuin R:n
valta-asema heikkeni, itse kaupunkikin vähitellen
rappeutui. Aluksi valtaistuimen ja hovin
siirtyminen Konstantinopoliin turmiollisesti vaikutti R:n
kehitykseen. Vielä turmiollisempi isku oli
kristinuskon voitto pakanuudesta. Kuitenkaan ei edes
vanhoja temppeleitä vahingoitettu eikä
hävitetty, vaan niitä käytettiin eri tarkoituksiin,
esim. virastohuoneustoina, makasiineina y. m.
Tuntuvammin kuin edellämainitut seikat
germaa-nilaiskansain hyökkäykset tuottivat tuhoa
lukuisille rakennuksille ja muistomerkeille. V. 410
Alarik goottilaisjoukkoineen tunkeutui
kaupunkiin Porta Salariasta sekä antoi joukkojensa
3 päivää tyydyttää saaliinhimoaan. Noin 50 v.
myöhemmin, v. 455, vandaalit Genserikin johdolla
samosivat R:aan ja elämöivät siellä 14 päivän
ajan. Vandaalien hyökkäyksen jäljestä kohosi
kurjuus R :ssa ylimmilleen; väestökin oli niin
vähentynyt, että laajat alat kaupunkia olivat
autioina. Parempi aika koitti R :lle vasta sitten
kuin itägoottien kuningas Teoderik oli tullut
sen hallitsijaksi. Samoin hänen seuraajansa
ottivat R:n muistomerkit suojelukseensa. Mutta kun
Vitiges v. 537 ryhtyi kaupunkia piirittämään,
katkaisi hän kaikki sinne kulkevat vesijohdot,
14 luvultaan, ja nuo ihmelaitokset lakkasivat
vihdoin toimimasta. Goottilaissotien jälkeisenä
aikana R. muuttumistaan muuttui raunioiksi.
Langobardien hyökkäysretket, maanjäristykset ja
Tiber-joen tulvat edistivät osaltaan kaupungin
hävitystä. Vielä Kaarle Suuren aikana
useimmat R:n muinaisrakennukset olivat jäljellä
rappeutuneessa tilassa. 8:nnen vuosis. lopulla muuan
tuntematon vaeltaja kulki entisen
maailmankau-pungin halki ja merkitsi muistiin sen
tärkeimmät muistomerkit ynnä niissä olevat
piirtokirjoitukset, kuten hänen matkaoppaansa (n. s.
Anonymus E i n s i d 1 e n s i s) osoittaa.
Kaarle Suuren ajan jälkeen jatkettiin vanhan
R:n hävittämistä kiivaammin kuin ennen.
Pahimmin kaikista kalkinpolttajat riehuivat
vanhan R:n raunioilla. Alituiset sodat ja taistelut,
milloin paavin ja hänen vastustajainsa, milloin
mahtavien ylimyssukujen kesken, milloin taas
kansan ja ylimystön välillä, tuottivat myös
ääretöntä tuhoa R:n muinaisrakennuksille.
Kur-jimmillaan R:n tila oli paavien oleskellessa
Avignonissa 1305-77. Harvalukuinen väestö,
arviolta vain n. 17,000 henkeä, siirtyi silloin
melkein kokonaan joen viereen entiselle
Mars-kentälle, jonka alalta viimeisetkin muinaisjätteet
vähitellen katosivat. Muut kaupunginosat
muuttuivat keskiajalla miltei erämaaksi, missä vain
rappeutuneet kirkot ja luostarit törröttivät
rau-nioitten välistä. Kun R. jälleen elpyi kirkon-

hajaannukseri tauottua 1417, ryhdyttiin
kaikkialla korjaus- ja uudistuspuuhiin. Seuraavat
vuosisadat, 15 :s ja 16 :s, tulivat sentakia kovin
turmiollisiksi kaikille muinaisjäännöksille. Juuri
renesanssiajalla muinaisjäännöksiä käytettiin
säälimättömämmin kuin koskaan ennen. Sen ajan
kuuluisimmat arkkitehdit ja taiteilijat eivät
liäi-käilleet ottaessaan rakennusaineita, mistä
luulivat parhaat saavansa. 17:nnen vuosis. alusta
tuskin enää saattaa mainita mitään suurempaa
hävitystyötä, mutta muinaisjäännösten kulutus
on jatkunut ja tulee monestakin syystä yhä
jatkumaan. R:n tultua uuden’ Italian
kuningaskunnan pääkaupungiksi on kaupunki ollut
suurten muutosten alainen. Tosin useitakin
muinaisjäännöksiä on hajoitettu tahi kätketty uusien
rakennusten alle, mutta toiselta puolelta tietomme
muinaisesta R:sta ovat suuresti laajentuneet ja
lukuisat muinaisesineet, taideteokset ja
piirtokirjoitukset ovat joutuneet päivän valoon.

[Platner, Bunsen, Gerhard, Röstell, Urlichs.
„Beschreibung der Stadt Rom" (I-III, 1830-42) ;
H. Jordan, ,,Topographie der Stadt Rom im
Al-terthum" I 1-2 (1878-85), 3 bearb, von Ch.
Hiil-sen (1907), II (1871); O. Richter, „Topographie
der Stadt Rom" (I. v. Miiller, .,Handbuch der
klass. Altertumswissenschaft" III 3, 2. 2:nen pain.,
1901) ; O. Gilbert, „Geschiclite und Topographie
der Stadt Rom im Altertum" I-III (1883-90);
Homo; „Lexique de topographie romaine" (1900) ;
R. Lanciani, „Ancient Rome in the light of
re-cent discoveries" (18S8) ; sama, ,,The ruins and
exeavations of aneient Rome" (1897); sama, ,,The
destruction of aneient Rome" (2:nen pain. 1901);
sama, „Forma Urbis Romæ" (1893-1901) ; H.
Kiepert et Ch. Hülsen, „Formæ urbis Romæ
an-tiquæ" (1896); A. Schneider, ,,Das alte Rom"
(1896); Ch. Hülsen, „Das Forum
Romanum" (2 :nen pain., 1905); J. Centerwall,
,,Romas ruiner" (1889); H. Schiick, „Rom. En
vand-ring genom seklerna" (1912) ; L. Borsari,
„Topo-grafia di Roma antica" (1897).] vrt. Rooma
2, 4.

2. (it. Roma), Italian kuningaskunnan
pääkaupunki, paavin asuinpaikka, samannimisen
provinssin (ks. edellä) pääkeskus, sijaitsee
keskellä epäterveellistä tasankoa (ks. C a m p a g n a
di Roma) n. 27 km merestä. Kaupungin läpi
virtaa Tiber-joki (it. Tevere) pohjoisesta etelään
S-muotoisena, erottaen varsinaisen kaupungin
Vatikaanin alueesta (Borgo 1. Città Leonina) sekä
Trasteveren (< lat. Trans Tiberim)
kaupunginosasta. Asukasluku on etenkin v:n 1870 jälkeen
kohonnut suuresti: 1910: 530.000 as., joista
n. 4S0.000 varsinaisessa kaupungissa (1377:
n. 17,000 as.; 1527: 55.035 as.; 1600’: 109,729 as.;
1639: 114,256 as.; 1700: 141,781 as.; 1800:
153,004 as.; 1870: 226,022 as.; 1880: 305.469 as.:
1904: 503.857 as., niistä muukalaisia 9.855
henkeä). — R:n vaakunana (v:sta 1888) on kruunun
koristamassa punaisessa kilvessä kultainen risti
ja viistorivissä kultaiset kirjaimet SPQR (=
Sena-tus Populusque Romanus). — R:n ilmasto on
lauhkea, etupäässä meren läheisyyden takia.
Vuoden keskilämpömäärä on 15.s° C (kesällä on
keskimäärin 23,e ° C, talvella 7,5° C). Sadepäiviä
on vuodessa keskimäärin 115, etupäässä
talvikuukausina; sademäärä on vuosittain n. 880 mm.
Lunta sataa aniharvoin eikä pvsy kauan. Aikai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0091.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free