- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
159-160

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rooma

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

159

Rooma

154

semmin kuumetauti (malaria) kovasti raivosi
R :ssa, mutta tehokkailla toimenpiteillä
terveydentila R :ssa 011 saatu mallikelpoiseksi 1870
v:n jälkeen. Varsinkin vesijohtojensa
puolesta R. on parhaiten varustettu Euroopassa.
Käytännössä olevat johdot ovat Acqua Vergine,
Acqua Felice, Acqua Paola sekä Acqua Marcia,
joitten päivittäinen tuotanto on 235,000 m3
vettä (muinaisuudessa R:n keisariajalla ainakin
1,500,000 m3 kaikista vesijohdoista yhteensä).

Nykypäivinä R:n kuuluisat kukkulat:
Pala-tinus, Capitolinus, Quirinalis, Viminalis,
Esqui-linus, Cælius, Aventinus, Pincius, Vaticanus ja
Janiculum näyttävät varsin mitättömiltä, kuu
vuosisatain muodostamat kivi- ja sorakasat ovat
täyttäneet laaksot ja tasoittaneet jyrkänteet.
Useimmissa paikoissa erotus nykyisen pinnan ja
keisariajan kivityksen välillä on 8-10 m ja
nousee toisinaan kaksinkertaiseksi. Sen lisäksi
keisariajan kivityksen alta vielä on tavattu monta
erilaista kerrostumaa, joista voidaan nähdä
paikan aikaisemmat vaiheet. Monen kirkon vanhempi
osa on nykyään syvällä maan sisällä alakertana
(1. kryptana). Toisinaan korkeita kumpuja on
muodostunut vanhain rauniokasain hajotessa,
kuten Monte Testaccio (Aventinuksen
eteläpuolella Porta S. Paolon ja Tiberin välissä)
saviastiani sirpaleista. Kaupunki käsittää
kokonaan muinaisen R:ii Aurelianuksen muurin
ympäröimän alan, mutta on varsinkin viime
vuosikymmeninä laajentunut sen ulkopuolelle, esim.
Vatikaanin puolella Trasteveressa ja Porta Pian
edustalla. Muurin ympäröimä ala on likimäärin
1,467.5 ha. Vanhat keskiajalta johtuvat
kaupunginosat (rioni) ovat: Monti, Trevi, Colonna,
Campo Marzio, Ponte, Parione, Regola, Sant’
Eustachio, Pigna, Campitelli, Sant’ Angelo, Ripa,
Trastevere, Borgo (ja Prati di Castello), uusi on
Esquilino e Castro Pretorio.

Keskiajalta asti asutus keskittyi kukkulain ja
Tiberin väliin muinaiselle Mars-kentälle,
kau-punginalan alavimmalle osalle (11-20 m yi.
merenpinnan). R:n tultua Italian pääkaupungiksi on
uusia kaupunginosia kasvanut kaikkialle
puistojen ja viininiäkien tilalle Monte Pinciolle,
Quirinalis-, Viminalis- ja Esquilinus-kukkuloille,
Aventinuksen ja Monte Testaccion väliin. Vatikaanin
viereen n. s. Prati di Castello alueelle sekä
muurin ulkopuolelle etenkin Porta Salaran, Porta
Pian (hienompi osa), Porta S. Lorenzon ynnä
Porta S. Giovannien (työväkeä) edustalle.
Terveydenhoidon ja liikenteen edistämiseksi on
laitettu vanhempiin kaupunginosiin uusia leveitä
katuja, hajoitettu liian epäterveellisiä, ahtaasti
rakennettuja kortteleita, kuten juutalaisten
asuttama Ghetto (vastapäätä Tiberin-saarta),
järjestetty Tiberin juoksua syventämällä sen uomaa
sekä rakentamalla uusia komeita rantalaitureita.
V. 1909 päätetyn kaupungin asemakaavan
järjestelyn (Piano regolatore) mukaisesti on
edelleen jatkettu uudistustöitä. Sen nojalla
Palatinus-ja Cælius-kukkulat sekä eteläpuolella oleva
kaupunginosa aina muuriin saakka on jätetty
rakentamattomaksi muistomerkkialueeksi (Zona
11101111-mentale. — Kautta aikojen Aurelianuksen muuri
011 ollut R:n suojana sen vihollisia vastaan. Sitä
on aina korjattu ja kunnossa pidetty, kuten
lukuisat muuriseiniin kiinnitetyt muistotaulut,
piirtokirjoitukset ja vaakunat vielä osoittavat.

Vasta v:n 1870 jälkeen vanha muuri on jätetty
oman onnensa nojaan. Joentakainen muurinosa
Trasteveressa 011 suurimmaksi osaksi jo
hajoitettu ja kaupungin laajentuessa sen pohjoinen
ja itäinen osa luultavasti tulevat häviämään.
Sen tärkeimmät (osaksi alkuperäiset) portit ovat:
Porta del Popolo (vanhan Porta Flaminian
sijassa, rakennettu 1561), Porta Salara (ent.
P. Salaria), Porta Pia (suljetun ent. P.
Nomen-tanan sijassa, rak. 1564), Porta S. Lorenzo (ent.
Porta Tiburtina), Porta Maggiore (ent. P.
Præ-nestina; vesijohtorauniot, leipuri Eurysaeeen
hauta), Porta S. Giovanni, Porta S. Sebastiano
(ent. P. Appia), Porta S. Paolo (ent. P. Ostiensis)
sekä Janiculumin puolella Porta S. Pancrazio
(ent. P. Aurelian vieressä). Trasteveren puolella
on myös paavi Urban VIII Barberini’11 v. 1642
rakennuttama suojamuuri. Vanhojen kaupungin
muurien riittämättömyyden takia on v:n 1870
jälkeen R:n ulkopuolelle 11. 2-4 km päähän
rakennettu sarja linnakkeita.

Kadu t kulkevat vanhoissa kaupunginosissa
aivan säännöttömästi, uusissa taas liian
yksitoikkoisesti ja kaavamaisesti. Varsinkin Tiberin
puo-lisissa kaupunginosissa (Campo Marzio, Ponte.
Parione, Regola, S. Eustachio, Pigna, Campitelli,
S. Angelo) on vielä tavaton määrä kapeita,
mutkittelevia, pimeitä keskiajalta johtuvia katuja
ja kujia, joista usea 011 vain muutaman 111:11
levyinen. R: 11 pääkatuna on edelleen Via del
Corso 1. Corso Umberto Primo (muinaisen Via
Flaminian alkuosa Via Lata 1,500 m pitkä 12 111
leveä), joka Piazza di Veneziasta johtaa Piazza
del Popolo nimiselle torille ja yhä vielä 011
roomalaisten (kaupunkilaisten ja muukalaisten)
suosituin kävelypaikka sekä karnevaalielämän
keskustana. Piazza di Veneziasta haaraantuu uusi Via
Nazionale itäänpäin Piazza delle Terme torille
Diocletianuksen thermien ja päärautatieaseman
läheisyyteen ja niinikään (osaksi uusi)
murtokatu Via del Plebiscito ynnä Corso Vittorio
Ema-nuele länteen Tiberin rannalle. Jälkimäisestä
erkanee Via di Torre Argentina ynnä sen
jatkona Via Arenula etelään, jatkuen vielä Ponte
Garibaldi-sillan toisella puolella Trasteveren halki
Viale del Rènä. Piazza del Popoloon yhtyvät
vielä Tiberin rantaa seuraava Via di Ripettä ja
itäpuolinen Via del Babuino, jonka toinen
pääte-kohta 011 Piazza di Spagna. Sieltä lähtevä Via
de’Due Macelli jatkuu nykyään v :sta 1904 avaran
tunnelin kautta Quirinalis-kukkulan alitse aina
Via Nazionajeen. Samansuuntaisesti edellisen
kadun kanssa käy Via Sistina, jonka jatkot (Via
delle Quattro Fontane, Via Agostino Depretis
ynnä Via Merulana) johtavat aina
Lateraani-kirkolle saakka. Via Nazionalesta lähtee Via del
Quirinale kuninkaanpalatsin ohi, jatkuu sitten
V. del Venti Settembre nimisenä Porta Pialle,
jonka toiselta puolelta V. Nomentana alkaa
(saanut nimensä muin. Nomentumista 1. nyk.
Menta-nasta). Muinaisen Forumin tienoilta käy uusi
murtokatu V. Cavour vanhan sokkeloisen
kaupunginosan (ent. Suburan) halki rautatieasemalle.
Uusissa kaupunginosissa 011 paljon suoria, leveitä
katuja, kuten V. Reale Piazza Cavour ista
Piazza del Risorgimentoon, V. Cola (li Rienzo
Piazza della Libertàsta vastamainitulle torille,
Porta Pincianalle vievä V. Venetio, V. Principe
Umberto y. m. kadut rautatieaseman länsipuolella.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0092.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free