- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
163-164

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rooma

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

100

Rooma

154

iiittu 499, uusittu 1140. S. Pietro in Vineoli
Co-losseumin pohjoispuolella, rak. 442 (Pietarin
kahleet, Julius II :n hauta ja Michelangelon Mooses),
Santa Pudenziana, R:n vanhimpia, kertomusten
mukaan Pietarin perustama senaattori Pudensin
taloon, Santa Sabina Aventinuksella, rak. 425
(24 vanhaa korintholaista pylvästä), S. Stefano
Rotondo Cæliuksella, ent. iso kauppahalli
(Macel-lum magnum) Neron ajoilta, viii. 5:nnellä
vuosis. Nuorempia kirkkoja ovat: jesuiittakirkko
Gesü 1575, S. Ignazio (1626-85, Pozzion komea
kattomaalaus), Santa Maria degli Angeli (vrt.
Rooma 1), Santa Maria sopra Minerva, ainoa
goottilaiskirkko, rak, 1280 (Michelangelon
Kristuksen kuva), Santa Maria del Popolo, rak. 1099.
uusittu (ihania hautakuvia, lasimaalauksia), Santa
Brigida Piazza Farnesen varrella, S. Onofrio
Janiculumilla, rak. 1439 (Torquato Tasson hauta),
S. Pietro in Montorio, aloit. 1472. Uusia ovat:
S. Anselmo Aventinuksella v:lta 1900, S.
Gioac-chino Prati di Castellossa (1893) sekä
juutalaisten synagoga (1904) ent. Gliettossa. Hautausmaa
(Campo Verano) on S. Lorenzo fuori le Muran
vieressä, protestanttien y. m. on Monte Testaccion
lähistöllä (ks. Cestius). — M a a 11 i k k o r
a-kennuksista ovat mainitta vimmat paavilliset
palatsit Vatikaani (ks. t.) jaLateraani (ks. t.) sekä
Quirinali (ks. Quirinale), v:sta 1870 Italian
kuninkaan asuntona. Vielä paavin hallussa oleva
laaja Palazzo della Cancelleria (rak. 14S6-95),
Palazzo di Venezia (aloit. 1455)
Itävalta-Unkarin hallussa, Palazzo della Consulta (rak. 1739)
ulkoasiainministeriön virkarakennus, Palazzo
Braschi (rak. 1780) sisäasiainministeriön hallussa,
Palazzo Madama (rak. 1492, uusittu 1642),
senaatintalo. Capitoliumilla on senaattoripalatsi, nyk.
kunnan oma, P. Colonna lähellä Piazza di
Vene-rien palatsi ynnä museorakennus. Pantheonin
pohjoispuolella on eduskunnan iso palatsi Palazzo
del Parlamento, 1650 Bernini’n aloittama.
Uusista julkisista rakennuksista ovat huomattavat:
ylen laaja valtiovarainministeriön rakennus ja
sota-asiainministeriön rakennus Via Venti
Set-tembren varrella, komea oikeuspalatsi Palazzo di
Giustizia S. Angelon vieressä (valm. 1911).
Lukuisat ovat R:n y k s i ty i s p a 1 a t s i t, jotka
ainakin osaksi ovat vanhojen ylimyssukujen
hallussa. Näistä mainittakoon tärkeimmät: Palazzo
Barberini (taulukokoelma y. m.), P. Borghese
(samoin), P. Caffarelli Capitoliumilla, Saksan
valtakunnan oma, P. Colonna lähellä Piazza di
Vene-ziaa, P. Corsini Trasteveressa, Accademia dei
Lin-cei nimisen tiedeakatemian hallussa, Kristiina
kuningattaren kuolinpaikka (suuria kokoelmia),
P. Doria Corson varrella (suuri taulukokoelma).
P. Farnese samannimisen torin varrella, P.
Ros-pigliosi (taulukokoelma, m. m. G. Reni’n Aurora),
P. Spada (veistoteoksia, m. m. Pompeiuksen
kuvapatsas). R :lle ennen ominaisista laajojen
puistojen ympäröimistä palatseista (n. s. villoista) on
muutama jo hävitetty, kuten Villa Ludovisi
Pin-eion eteläpuolella. Jäljellä ovat m. m. Villa
Albani (rikas kokoelma veistoteoksia), laaja Villa
Borghese 1. nvk. V. Umberto I Pinciolla, Villa
Do-ria-Pamfili Janiculumin takana, Villa Medici
Pinciolla.

Tieteellisiä, opillisia
jasivistyk-s e 11 i s i ä laitoksia, seuroja ja
yhdistyksiä on R :ssa vanhastaan melkoinen joukko.

Yliopisto, Bonifacius VIII :n 1303 perustama,
käsittää v:sta 1870 4 tiedekuntaa (lainopillinen,
lääketieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen
ja filologis-filosofinen) ; n. 400 opettajaa, 3,849
yliopp. (1912-13). Yliopistoon liittyy, paitsi
Aleksanteri VII :n 1665 perustamaa kirjastoa, erinäisiä
laitoksia m. m. teknillinen korkeakoulu (378 yliopp.
1912), seminaareja oppikoulujen mies- ja
naisopettajien valmistamiseksi. R:ssa on opistoja ja
oppilaitoksia: 4 lyseota, 5 kymnaasia (1 tytöille),
8 teknillistä koulua (sam. 1 tytöille),
seminaareja, kauppakouluja y. m. Myöskin alkeisopetus
on R:ssa edistynyt ripeästi viime
vuosikymmeninä. Jumaluusopillisia laitoksia on 52 kirkol
lista seminaaria ja kollegia, kuten Collegium
Urbanum de propaganda fide, Pontificia
Accademia dei nobili Ecclesiastici valtiollisten ja
hallinnollisten virkamiesten valmistamiseksi,
jesuiittani Pontificia Università Gregoriana
(Collegium Romanum), 1.070 yliopp. 1912 (ks. Jesui i
tat) y. m. — Tiede- ja
taideakatemioista ovat tärkeimmät Accademia Reale dei
Lin-cei, kuninkaallinen tiedeakatemia, Accademia degli
Arcadi, Accademia Pontificia di Archeologia ;
näitten lisäksi on suuri joukko erikoistieteitä ja -tai
teitä harrastavia yhdistyksiä ja seuroja. Lisäksi
huomattava Kansainvälinen maanviljelystaloudel
linen laitos (Institut international d’agriculture.
perust. 1905). Sitäpaitsi useat valtiot R:ssa
ylläpitävät tieteellisiä ja taiteellisia laitoksia, kuten
Saksa, Ranska, Englanti ja Ameriikan Yhdysvallat
(arkeologisia laitoksia), Belgia. Alankomaat,
Itävalta ja Preussi (historiallisia laitoksia). Ranska.
Espanja ja Belgia (taideakatemioja). Vielä eri
maiden tieteellisiä retkikuntia (m. m. v:een
1915-asti toht. II. Biaudefn perustama suom. hist.
tutkijakunta) on toimessa R :ssa. Vihdoin
useitten maitten kansalaiset ovat perustaneet
yhdistyksiä maaniniestensä avustamiseksi,
opastamiseksi j. n. e.; mainittava m. m.
Skandinaavialai-nen yhdistys, johon on kuulunut paljo
suomalaisia jäseniä. — Kirjastoista on tärkein
Vatikaanin (ks. t.) kirjasto, joka käsittää n. 400.000
nid., 45.000 käsikirj. Muita on:
luostarikirjas-toista muodostettu arvokas Biblioteca Vittorio
Emanuele (1912 n. 450.000 nid., 350.000
pikku-kirjaa, 5,800 aikakauskirjaa, 1.600 inkunabelia,
30.000 kirjettä y. m., 6^200 käsikirj.),
Biblioteca Casanatense (125.420 nid., 2,068 inkun.,
5,999-käsikirj. y. m.), yliopistonkirjasto Biblioteca
Alessandria’(135,502 nid., 102,52t> lentokirj. y. m.),
Biblioteca Barberiniana, yhdistetty 1902
Vatikaanin kirjastoon, Saksan arkeologisen laitoksen
kirjasto y. m. Arkistoista ennen muita
mainittava tavattoman tärkeä ja runsas Vatikaanin
arkisto, joka Leo XIII:n toimesta avattiin
tutkijoille (102.435 nid. ja vihkoa).

R:n m u i n a i s t i e t e e 1 1 i s e t ja
taidekokoelmat ovat arvokkaammat ja
runsaammat kuin minkään muun Euroopan kaupungin.
Rikkaimmat ovat vanhat Vatikaanin ja
Lateraa-nin kokoelmat, Capitoliumin kokoelmat
(Konser-vaattorienpalatsissa ja Museo Capitolinossa),
Museo Kircheriano (lop. 1913, sijassa
esihistoriallinen ja kansatieteellinen museo), uusi Museo
Na-zionale Romano Diocletianuksen thermeissä
(löytöjä kaupunginalueelta y. m.), Museo
Nazionale-di Villa Giulia (löytöjä Latiumista, Etruriasta
y. m.), Museo Barracco di Scultura antica. Ar-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0100.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free