- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
165-166

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rooma

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

101

Rooma

154

vokkaita ovat Galleria Naziouale d’Arte antica
Palazzo Corsini’ssa (veistoteoksia, tauluja,
piirroksia), Galleria d’Arte moderna taidenäyttelyineen,
ent. Villa Borghesen kokoelmat, Accademia di S.
Lucan taulukokoelma. Senlisäksi on useimmissa
yksityispalatseissa, kuten edellä on mainittu,
huomattavia kokoelmia.

R :n teattereista ovat huomattavat Teatro
Orammatieo Nazionale (rak. 1885), Teatro
Argen-tina (oopperoita ja näytelmiä), Teatro Costanzi,
Teatro Metastasio (kansannäytelmiä), Teatro
Qui-rino (huvinäytelmiä). Soitto- ja lauluesityksistä
huolehtii m. m. tunnettu Accademia di Santa
Cecilia. Vanhat loistavat kirkolliset juhlat ovat
sitten 1870 supistuneet vaatimattomiksi, samoin
ennen suosittu karnevaali on viime
vuosikymmeninä kokonaan menettänyt merkityksensä R:n
elämässä. R:ssa ilmestyy useita s a n o m a 1 e
h-t i ä, kuten päivälehdet Tribuna, Giornale dTtalia,
Messaggero, sosialistien äänenkannattaja Avanti,
myöskin moniaita vieraskielisiä.

Elinkeinot. Teollisuus on R:ssa yleensä
vähäpätöinen. Parhaiten edustettuna on
kaikenlainen pienteollisuus, varsinkin taiteellinen:
kulta-, hopea-, pronssi- ja jalokivikoristeiden ja
-teosten, kipsi- ja marmorijäljennösten,
korukan-kaiden ja -ompelutavarain,
pyhiinvaellusmuisto-jen ynnä rihkamatavarain valmistus. Vain
muutamia suurempia tehdaslaitoksia on R:ssa.
Kaupungista viedään etup. taideteollisuustuotteita,
tuodaan ravintoaineita, raaka-aineita j. n. e.
Äärettömän tärkeä 011 R:lle vanhastaan
matkai-lijaliikenne. Paitsi uskovaisia pyhiinvaeltajia
kaikista katolisista maista (etenkin
pääsiäis-aikana) vetää ,,ikuinen kaupunki" rikkailla
muistoillaan ja runsailla taideaarteillaan vuosittain
suuret määrät tavallisia huvimatkailijoita,
taiteilijoita, tiedemiehiä y. m. puoleensa. R:ssa onkin
tavaton määrä hotelleja, vieraskoteja,
pensionaat-teja. ravintoloita. R:aan yhtyvät useat pääradat;
ympäristöön ja lähikaupunkeihin välittävät
liikennettä paikallisrautatiet, sähkörautatiet ja
raitiotiet ; itse kaupungissa on taajasti sähkö-ja
hevosraitioteitä v. m. Vesiliikenne on vähäinen,
ulkosatamana käytetään Fiumicinoa taikka
Civi-tavecchiaa.

R. on Italian kuninkaan, hallituksen,
eduskunnan, keskusvirastojen y. m. asunto-ja
kokoontumispaikka. Vielä R. edelleen on paavin,
kardi-naalikollegion sekä paavillisten virkakuntien
asuntona. Vatikaanilla, Lateraanilla ja Cancellerialla
on v:sta 1871 täydellinen eksterritoriaalioikeus.
Kaupungin hallintoa hoitaa kunnallisneuvosto
(Consiglio comunale, 78 jäsentä) sekä sen
valitsema pormestari (Sindaco) ja maistraatti (Giunta
municipale). R:ssa on hyvin paljo
hyväntekeväisyyslaitoksia, sairaaloita, armeliaissäätiöitä
(Opere Pie, omaisuutta yli 100 milj. liraa) y. m.

[E. Petersen, „Vom alten Rom" (1898) ; R.
Schoe-ner, „Rom" (1898); A. de Waal, ,.Roma Sacra"
(2 :nen pain., 1905); Th. Gsell Fels, „Rom und
die Campagna" (Meyers Reisebiicher 6 :s pain.,
1906); Zacher, ,,Römisches Volksleben der
Gegen-vart" (1910) ; Letarouilly, ,,Édifices de Roine
moderne", 3 osaa (1840-57) ; R. Schneider, „Rome"
(1907); A. Strong, „Roman sculpture" (1907);
D. Gnoli, „Have Roma" (1909); H. Sclnick,
„Ur-strand, „Vandringar genom Roni" (1910) ; T. &
W. Söderhjelm, ,.Italiensk renässans" (1907;

suom.); Ester Hällström, „Italienska dagar"
(1912).]

Historia. Länsiroomalainen valtakunta
loppui vihdoin pitkällisen kitumisen jäljestä v.
476 j. Kr. ja R. joutui Odoakerin (ks.
Ödova-k a r) haltuun. Mutta jo 493 itägoottien
kuningas Tlieoderik valtasi koko Italian. Hän
oleskeli enimmäkseen Ravennassa sekä antoi
kau-punginpäällikön hallita R:aa. Goottien valta
Italiassa päättyi ennen pitkää verisiin
levottomuuksiin ja sotiin, joitten keskuksena R. tav.
oli. Lyhyessä ajassa (536-552) R. viisi kertaa
joutui piirityksen tai valloituksen alaiseksi.
Alituiset taistelut sekä usein riehuvat ruttotaudit
ja nälänhätä vähensivät suunnattomasti R:n ja
sen ympäristön väkilukua ja suurin osa
kaupungin alaa oli jo aivan tyhjä ja asukkaaton. Kun
kuningas Totila 546 poistui R:sta saaliineen ja
vankeineen, jäi se niin autioksi ja tyhjäksi, että
kertomusten mukaan ainoastaan petoeläimet 40
päivän kuluessa siellä asuskelivat.
Goottilais-sotien aikana luovuttiin myös ikivanhasta
tavasta haudata vainajat kaupungin ulkopuolelle
ja entiset hautuupaikat, kolumbaariot ja
katakombit, osaksi hävitettiin, osaksi rappeutuivat
ja unohtuivat. Kun sitten langobardit
valloittivat suurimman osan niemimaata, jäi R.
ympäristöineen edelleen Ravennan eksarkin (ks. t.)
suojelukseen sekä luettin itäroomalaiseen
keisarikuntaan. Täten R:n piispat, paavit,
saavuttivat yhä suuremman vallan sekä tulivat lopulta
melkein itsenäisiksi Itä-R:n vallan heikontuessa.
R. oli myöskin pääapostolien ja marttyyrien
asuin- ja kuolinpaikkana kaikkien kristittyjen
silmissä pyhä kaupunki sekä lukuisain
toivio-retkeläisten päämäärä. Kun sitten
frankkilai-set hallitsijat, Pipin Pieni ja Kaarle Suuri,
lahjoituksillaan vahvistivat ja enensivät paavien
maallista valtaa, tuli R. uuden Kirkkovaltion
pääkaupungiksi. V. 846 arabialaiset saraseenit
tunkeutuivat R:n muureille saakka ryöstäen
m. m. Pietarin ja Paavalin basilikoita;
senjoh-dosta paavi Leo IV rakennutti lujan muurin
ympäri Vatikaanin kaupunginosan, jota siitä
lähtien on nimitetty hänen mukaansa (lat.
Leo-polis 1. Civitas Lconina, it. Cittä Leonina). Seur.
vuosisatoina R:n ja sen ympäristön sotaisat
ylimyssuvut riistivät kaiken vallan itselleen sekä
elämöivät mielinmäärin R:ssa. Kaikkialle
kohosi 10:nnellä ja ll:nnellä vuosis.
aatelisiin-noja ja -torneja, joista moni vielä on pystyssä
R:n vanhemmissa osissa. Kun Robert Guiscard
1084 tuli paavi Gregorius VII:n avuksi keisari
Henrik IV:tä vastaan, ryöstelivät liiinen
nor-manni- ja saraseenijoukkonsa kaupunkia pahein
min kuin vandaalit aikoinaan ja tulipalo hävitti
Mars-kentän ja koko itäosan. Ainakin
Cælius-kukkula ja Aventinus muuttuivat tämän jäljestä
erämaaksi, missä vain vanhat kirkot keskellä
viinimäkiä törröttivät kaukana ihmisasunnoista.

R:n kansakin kyllästyi loppumattomiin
riitoihin ja taisteluihin sekä päätti vapautua
paavin vallasta ja jälleen uudistaa vanhan
tasavallan. V. 1143 R:n kansa asetti senaatin R:aa
johtamaan ; Capitolium tuli tästä lähtien R:n
valtiollisen elämän keskipisteeksi. Vasta
Aleksanteri III (Bandinelli, 1159-81) ja Innocentius IIT
(Conti, 1198-1216) lujittivat jälleen paavien
vallan R:ssa, Myöhemmin kansa uudelleen riisti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0101.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free