- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
169-170

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rooma

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

170

Rooma

154

räti niukat ja vaillinaiset. Joka tapauksessa
vallitsi Roomassa monarkkinen hallitusmuoto,
niinkuin vanhimmalla ajalla oli laita kaikissa
Apenniinien niemimaan valtioissa. Kuitenkaan
kuningasvalta ei ollut perinnöllinen, vaan siirtyi
suvusta toiseen kansan vaalin nojalla. Kuningas
(rex) valittiin etupäässä johtamaan kansaa sodan
aikana. Sotakurin ylläpitämiseksi hänellä oli
korkein tuomio- ja rankaisemisvalta.
Tavallisen kertomuksen mukaan R:n viimeisen
kuninkaan Tarquinius Superbuksen karkoittaminen
ja kuningasvallan lakkauttaminen tapahtui
n. vv. 510-507 e. Kr.

Kuninkaan rinnalla oli neuvoskunta s
e-naatti (ks. t.). Tärinäin mukaan jo
Romulus oli valinnut 100 miestä senaattiin ja Tarqui
nius Priscus lisännyt senaatin jäsenten
lukumäärän kaksin- tai kolminkertaiseksi. R:n
kansalaiset jakaantuivat patriiseihin (ks. t.)
ja plebeijeihin (ks. Plebs). Patriisit
olivat ne maata omistavat kansalaiset, jotka
yhdessä kuninkaan kanssa hoitivat yhteiskunnan
asioita. Patriisien suojeluksen alaisina olivat
klientit, suojatit 1. turvatit, jotka olivat
velvolliset seuraamaan ja avustamaan suojeluslierraansa
(patronus) myötä- ja vastoinkäymisessä. Klientit
lienevät alkuaan olleet vapautettuja orjia ja
muukalaisia taikka patriisien valloittaman
maa-alueen asukkaita. Plebeijejä olivat muut vapaat
kansalaiset, jotka eivät saaneet ottaa osaa
valtion hallintoon, kuten pienviljelijät, tilattomat,
käsityöläiset y. m. Arvattavasti erotus
patriisien ja plebeijien välillä ensi alussa oli
taloudellista laatua, mutta vähitellen yksin syntyperä
tuli määrääväksi.

Perintätietojen mukaan R:n väestö oli jaettu
kolmeen heimopiiriin (tribus): Tities, Ramnes,
Luceres, kukin tribus oli jaettu 10 kuuriaan
(curia) ja jokainen kuuria 10 sukuun (gens). Jo
muinaisuudessa otaksuttiin, että Ramnes
nimityksellä tarkoitettiin R:n alkuperäistä väestöä, että
Tities olivat Titus Tatiuksen seurassa
kaupunkiin muuttaneet sabiinit ja Luceres Tullus
Hosti-liuksen R :aan siirtämät Alba Longan asukkaat
taikka sinne tulleet etruskit. Kuuria-osastojen
perusteella järjestettiin sotajoukko. Kukin osasto
asetti jokaiseen kutsuntaan 100 jalkamiestä 1.
centurian ja 10 ratsumiestä, joten tribus-piirin
osalla oli 1,000 jalkamiestä (milites) ja 100
ratsumiestä (celeres). Sotajoukko saattoi kokoontua
päättämään sodanjulistuksesta tai rauhanteosta.

Tasavallan perustaminen.
Sääty-riidat. Italian valloitus (n. 510-265
e. Kr.).

Kuninkaan sijaan tuli valtion johtajiksi
kaksi vuodeksi valittua virkamiestä, joita
myöhemmin riimitettiin konsuleiksi (ks. t.)
1. virkatovereiksi; vanhempi nimitys oli prcclor
(sotapäällikkö). Kumpikin konsuli saattoi
virka-aikanaan toimia vapaasti ja itsenäisesti, mutta
toisella oli aina oikeus estää virkatoverinsa
toimenpiteitä. Senaatti oli edelleen konsulien
neuvostona, joten sen jäsenten nimitys,
kokoonkutsuminen sekä kokousten johto ynnä
päätösten toimeenpano oli konsulien asiana. Senaatti
teki esityksensä kansankokoukselle sekä vahvisti
tämän päätöksiä hyväksymisellään. Vaikka
senaatti kertomusten mukaan jo tasavallan ensi
aikana oli täydennetty etevillä plebeijijäsenillä.

oli senaatti vielä kauan aikaa aatelisten
patriisien vallassa. Vanha curia-kokous (comitia
curiata) säilyi vielä ilman mitään valtiollista
merkitystä; sitävastoin siitä kehittynyt
centuria-kokous (comitia centuriata) sai yhä suuremman
vaikutuksen. Koska kaikki virkamiehet, tuomarit
ja papit olivat patriiseja, pakotettiin plebeijit
liittäytymään yhteen patriiseja vastaan
voittaakseen suurempia oikeuksia yhteiskunnallisessa ja
valtiollisessa elämässä. Perintätietojen mukaan
plebeijit saavuttivat ensimäiset voittonsa
vaeltamalla pois R:sta. Ensimäisen vaelluksen
(v. 494 e. Kr.) tärkeimpänä tuloksena mainitaan
erityisten luottamusmiesten,
kansantribuunien (ks. t.), asettaminen plebeijien
keskuudesta. Tribuuni saattoi pelkällä kiellollaan (inter
-cessio) kumota senaatin päätökset ja konsulien
toimenpiteet. Hänen persoonansa oli pyhä ja
loukkaamaton. Tribuuneja lienee alkuaan ollut
neljä; sittemmin heidän lukunsa lisättiin 10:ksi.
Kansantribuunien ohessa mainitaan ediilit
(ks. t.). Patriisien ja plebeijien eripuraisuus
johti vanhan sovinnaisen kaupunginoikeuden
kodifioimiseen ja kirjoitettujen lakien
laatimiseen. V :ksi 451 valittiin 10 miestä (ks. D e c e
m-v i r i) valmistamaan kirjoitettuja lakeja ja näille
annettiin korkein valta. He saivat
virka-aikanaan 10 lakitaulua valmiiksi. Seur. v:ksi
asetettiin samanlainen lautakunta jatkamaan
edellisen työtä. Kun nämä kymmenmiehet
käyttäytyivät väkivaltaisesti eivätkä aikoneet luopua
toimestaan, nousi kansa kapinaan ja kukisti heidät
(vrt. Claudius 2). Senjälkeen valtiolaitos
palautettiin entiselleen. Uudet konsulit L.
Valerius Potitus ja M. Horatius Barbatus päättivät
kymmenmiesten lainsäädännän liittämällä kaksi
uutta taulua ennenmainittuihin 449 e. Kr. Nämä
taulut, n. s. Kahdentoista taulun
lait (ks. t.), sisälsivät etupäässä siviilioikeutta
ja oikeudenkäyntiä koskevia määräyksiä, mutta
myöskin rikosoikeutta y. m. Vanhastaan
patriisit kiivaasti puolustivat säätynsä
puhdasveri-syyttä ja täysvertainen avioyhteys patriisien
ja plebeijien välillä (covnbinm) oli laissakin
kielletty. V. 445 patriisit kuitenkin
kansantribuuni C. Canuleiuksen esityksestä suostuivat
tuon rajoituksen poistamiseen. Valtion johtoon
päätettiin v. 444 asettaa joko kaksi konsulia
taikka useampia sotatribuuneja (ks.
Tribuuni). Yksinomaan sotatribuuneja oli sitten
valtionjohtajina 390-367, vuodessa 3-9. V. 435
asetettiin kaksi censoria taksoittamaan ja
luetteloihin merkitsemään veronmaksajia ja
asevelvollisia. Nämä valittiin oikeastaan 5 v:ksi.
mutta heidän virkatoimensa rajoitettiin miltei
heti korkeintaan 1 1/2 v:ksi.

Tasavallan ensi vuosisadoilta mainitaan
roomalaisten historioitsijain kertomuksissa melkoinen
joukko sotia ja taisteluja kaikkien R:n
naapurien kanssa. Kuitenkin näistä kertomuksista
perin vähän jää jäljelle kriitillisen tarkastuksen
jäljestä. Tavallisten kertomusten mukaan
Tarqui-niusten kuningassuku koetti palata R:aan heimo
laistensa etruskien avulla (vrt. Po r sen n a).
Todennäköisesti Rooma ynnii Latium edelleen
pysyivät etruskien vallan alaisena, ehkä vain
lyhyen ajan. Taisteluissa etruskeja vastaan
roomalaiset ja latinalaiset toimivat yhdessä,
mutta sopu oli useasti epävarma. Perintätietojen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0103.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free