- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
181-182

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rooma

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

182

Rooma

154

(69-79) ryhtyi tarmolla korjaamaan
valtakunnan vaurioita. Hän tukahutti armeiassa
vallitsevan kurittomuuden, paransi taloudellista
tilaa sekä, saattoi valtion rahastot jälleen hyvään
kuntoon. Hänen päällikkönsä Q. Petilius
Ce-rialis kukisti batavien ynnä muiden
heimojen aloittaman kapinan v. 70. Myöskin
juutalaisten kova vapaudentaistelu tukahutettiin sam.
v. Hänen seuraajansa, hänen vanhempi poikansa
Titus (79-81) oli lyhyenä liallitusaikanaan
niin lempeä ja oikeamielinen, että hänelle
annettiin kunnianimitys „ihmiskunnan rakkaus ja
ihastus". Tituksen veli T. Flavius
Domitianus (81-96) oli intomielinen, vallanhimoinen
hallitsi jaluonne, joka lopulta tuli ylen julmaksi ja
luulevaiseksi despootiksi. Hänen aikanaan
taisteltiin mitä parhaimmin saavutuksin Britanniassa
(ks. Agricola). Domitianuksen saatua surmansa
salaliittolaisten toimesta senaatti valitsi
keskuudestaan keisariksi vanhan kokeneen M. Coeeeius
N e r v a n (96-98). Hänestä alkaa ajanjakso,
jota syystä pidetään R:n valtakunnan
loistavimpana ja mainehikkaimpana. Silloin etevät,
kyvykkäät miehet tulivat hallitsijoiksi edeltäjiensä
vaalin ynnä adoptsionin nojalla. Nervan
seuraaja, hänen ottopoikansa M. Ulpius
Trajanus (98-117) oli kyllä ensi sijassa sotilas, mutta
hän huolehti taitavasti kaikista hallinnon aloista
ja kaikista valtakunnnan osista. Senaatin ja
hallitsijan välit muuttuivat taas hyviksi. Trajanus
huolehti erityisesti rajojen turvaamisesta ja R:n
valtakunta saavutti hänen aikanaan suurimman
laauuitensa. Kahdella sotaretkeltä Trajanus
täydellisesti voitti daakialaiset (ks. D a a k i a ja
Decebalus). Parthia tuli Rooman
suojelus-valtioksi ja Anneen ia. Mesopotamia sekä
Assyria tulivat sen provinsseiksi v. 116, samoin
osaksi Arabia v. 106. Hänen seuraajansa
Hadrianus (117-138) oli erittäin lahjakas,
monipuolisesti sivistynyt ja tietorikas mies, mutta
oikullinen, turhamainen ja luulevainen. Hän on
kuitenkin niinkuin vain harva vanhan ajan
ruhtinas noudattanut sitä periaatetta, että hallitsija
on oleva valtion ensimäinen palvelija.
Hadrianus kohdisti kaikki harrastuksensa valtakunnan
sisäiseen hallintoon ja rauhalliseen kehitykseen.
Heti hallituksensa alussa hän luopui Eufrat- ja
Tigris-jokien takaisista maista sekä muutti
Ar-meenian jälleen suojelusvaltioksi. Hän teki
laajoja monivuotisia matkoja kaikkialle, järjestäen
ja parantaen oloja. Verolaitosta parannettiin,
teitä tehtiin kaikkialle, postilaitos uudistettiin
j. n. e. Hadrianus erotti enemmän kuin ennen
siviilivirkamiehistön sotalaitoksesta, jotenka
hallinnollisiin virkoihin nimitettiin henkilöitä
melkein yksinomaan ritarisäädystä. Huolimatta
rau-hanharrastuksistaan täytyi hänen verisesti
ryhtyä kukistamaan juutalaisten aloittamaa
kapinaa (ks. Ælia Capitolina ja
Bar-K o h b a). Hänen ottopoikansa Antoninus
(138-161), joka suuren lempeytensä ja
oikeamielisyytensä takia sai kunnianimen .,hurskas"
(Pius), noudatti samaa rauhan ohjelmaa, jotenka
hänen hallituskautensa oli hiljaista rauhan ja
vaurastuksen aikaa ilman sanottavia sisällisiä
tai ulkonaisia häiriöitä. Antoninuksen jälkeen
hänen ottopoikansa Marcus Aurelius
(161-180) ja Lucius Verus (161-169) yhteisesti
ryhtyivät hallitukseen; edellinen oli kuitenkin kaiken

aikaa varsinaisena hallitsijana. Marcus
Aure-liuksen täytyi aivan hallituksensa alusta vastoin
harrastuksiaan taistella valtakunnan itärajalla
i parthialaisia vastaan sekä Reinin ja Tonavan
rajaseuduilla germaanilaislieimoja vastaan.
Palatessaan itämailta sotajoukot toivat muassaan
ruttotaudin (todennäköisesti isonrokon), joka
kovan nälänhädän ohessa useita vuosia tavattomasti
vaivasi koko R:n valtakuntaa. Marcus
Aureliuk-sen poika Commodus (180-192), ensimäinen
kruununperillisenä syntynyt R:n valtakunnan
hallitsija, oli isänsä täydellinen vastakohta,
kevytmielinen ja julma irstailija, joka jätti
val-tiontoimet kunnottomien suosikkien käsiin.

Sotilasvallan aika (193-285 j. Kr.).

Commoduksen murhan jälkeen joutui hänen
seuraajansa valitseminen henkivartiaväelle,
kuten aikoinaan Neron saatua surmansa. Samalla
tavoin ratkaisu tästä lähtien valtaistuinriidoissa
aina jäi sotaväelle, joka yhtämittaisten sotien
takia tuli tärkeimmäksi tekijäksi R:n
valtakunnan vaiheissa. Seuraavaa, n. vuosisataa
käsittävää, ajanjaksoa onkin tavallisesti nimitetty
sotilasvallan ajaksi.

Sittenkuin lienkivartiasotilaat olivat
murhanneet ensiksi keisariksi kohottamansa
kaupungin-päällikön P. Helvius Pertinaxin, antoivat he
kei-sarinarvon rikkaalle senaattorille M. Didius
Ju-lianukselle, joka lupasi maksaa heille suuren
rahasumman. Mutta provinsseissa olevat
sotajoukot kohottivat omat päällikkönsä hallitsijoiksi.
Vihdoin tarmokkain heistä afrikkalainen
Septimius Severus voitti kilpailijansa sekä tuli
koko valtakunnan yksinhallitsijaksi v. 197. R:aan
tultuaan v. 193 Septimius hajoitti vanhan
kurittoman henkivartiaväen sekä muodosti uuden
kaartijoukon kaikkien armeiaosastojen
kokeneimmista sotilaista. Enentäessään sotaväen valtaa
Septimius vähensi senaatin merkitystä.
Augustuksen aikaansaama hallitusjärjestelmä (dyarkia)
oli kahden vuosisadan kuluessa jo muuttunut
täydelliseksi itsevaltiudeksi. Septimiuksen seuraaja,
hänen vanhempi poikansa M. Aurelius Antoninus,
lisänimeltä Caracalla (211-217), joka heti
alussa surmautti kanssahallitsi jaksi määrätyn
veljensä Getan, suosi sotaväkeä vielä enemmän
kuin hänen isänsä. Hän myönsi v. 212
valtakunnan kaikille asukkaille täydet Rooman
kansalaisoikeudet (n. s. Constilutio Antoniniana).
Ttalia oli tästä lähtien vain osa valtakuntaa
niinkuin kaikki provinssit, Caracallan murhaaja,
henkivartiaväen päällikkö M. Opellius Macrinus,
oli ensimäinen ritarinsäätyinen R:n keisari.
Hänen jälkeensä sotajoukot kohottivat
valtaistuimelle Caracallan nuoren sukulaisen
Elagaba-1 uksen 1. Heli og ab aluksen (218-222).
joka koko liallitusaikanaan harjoitti mitä
tör-keintä irstailua ja vallattomuutta. Murhattuaan
Heliogabaluksen kohottivat sotajoukot keisariksi
hänen serkkunsa M. Aurelius Severus
Alexanderin (ks. Aleksanteri Severus, 222-235).
Hänen hallitusaikanaan senaatti jälleen saavutti
joltisen merkityksen. Itärajalla vaara kävi
entistään uhkaavammaksi, kun sasanidit kokosivat
ympärilleen kaikki iraanilaiset ja muodostivat
uuden voimakkaan valtakunnan, Uuden-Persian.
Hänkin surmattiin Mogontiacumin (nyk. Mainz)
tienoilla ja traakialainen Max im in us
(235-238) tuli keisariksi. Hänen ajastaan R:n valta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0109.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free