Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Roomalainen oikeus - Roomalainen rautakausi - Roomalainen taide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
189
Roomalainen rautakausi—Roomalainen taide
190
I. Roomal. podium-(jalusta-)temppeli. II. Caracallan thermien keskilohko 8:ine sisäänkäytävineen (e). III. Teatter
IV. Amfiteatteri, muodostui kahdesta vastakkaisesta teatterikatsomosta yhdistämällä. V. Kilpa-ajurata. VI. Riemukaari
patsasta kantavine palkistoulokkeineen. VII. N s. „teatteri"-aihe, alakerrassa doorilainen, toisessa joonilainen.
kolmannessa korinttilainen seinäjärjestö. ^VIII. Pilasteri, varsi syvennetyllä, kehystetyllä köynnösaiheella koristettu. IX. Kotka.
X. Pylvään ja kaaren yhdistäminen eri aikoina.
oikeudelliselta pohjalta. 1734 v:n laissa on
roo-malaisoikeudellista vaikutusta havaittavissa
pääasiallisesti vain Kauppakaaren määräyksissä.
E- H.
Roomalainen rautakausi, Keski- ja
Pohjois-Euroopan kansojen esihistoriassa se ajanjakso,
jolloin he olivat Rooman valtakunnasta tulevan
voimakkaan vaikutuksen alaisia. Tämä vaikutus
ilmenee melkein kaikilla aloilla. R. käsittää
ajanjakson 100-400 j. Kr. ks. lähemmin
Esihistorialliset ajanjaksot, palsta 819.
A. M. T.
Roomalainen taide. 1. Rakennustaide.
Roomalaiset laajensivat melkoisessa määrässä
rakennustaiteen rajoja, muodostellen ja kehittäen
edellisten aikain teknillisiä saavutuksia oman
käytännöllisen ja järjestävän,
suurisuuntaisuu-teen pyrkivän luonteensa mukaisesti itsenäisiksi,
järkiperäisiksi, nopeasti ja halvalla
suoritettaviksi työtavoiksi, joten palkkasoturit ja
tottumattomat barbaaritkin kykenivät suorittamaan
rakennuksen karkean rungon ja
keskinkertaisetkin taiteilijat sen sovinnaisen koristelun.
Arkkitehdin ja insinöörin väliset rajat hälvenivät
Roomassa, mittakaava entisestään suureni,
koko-naissommitukset tulivat monipuolisemmiksi ja
vaihtelevammiksi; pohjain sommitus ja järjestely
erikokoisine ja -muotoisine huoneineen kehittyi
todelliseksi taiteeksi; lähinnä etruskeilta
perintönä siirtyneet kaari ja holvi (kiven ja
tiilen ohella täytemuureihin ja holveihin
käytetty betoni vulkaanisesta
Pozzolana-laastista kiven ja tiilen palasiin sekoitettuna)
tekivät mahdollisiksi ne suurenmoiset
hyötyjä loistorakennukset, yllättävän väljät
huoneinteriöörit, jotka vieläkin herättävät
jälkimaailman ihmettelyä. Nerokkaan asiallisesti
aineen ja olosuhteiden mukaisiksi kehitetyt
konstruktsionit ja työtavat, siinä roomal.
rakennustaiteen vahvin puoli. Tämän rinnalla
kreikkalaisilta lainattu palkistojärjestelmä rakennuksen
kaariaukkoiseen runkoon ja kerro s-a r k k
i-tehtuuriin sovitettuna, kaikkine siitä
johtu-vine seurauksineen ei esiinny muuta kuin
rakennuksen ulkonaisena kuorena ja ehdollisena
somis-teluna, paitsi avonaisissa peristyleissä ja
kolonna-deissa. Kreikkalaisilla pylväs ja palkisto on
rakenteellinen välttämättömyys, roomalaisille
siirtyneinä kaari- ja liolvirakenteen täydennys,
suuripiirteinen koristeellinen lisä: vasituisesti
roomal. piirre, johon myöhempi kreik. kehitys jo
viittasi. Holveista sekä t y n n ö r i holvi
käytävien ja temppelikammioideu kattona että
silin-teripolijalta kohoava kupoli ja etenkin tasa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
