- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
211-212

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rooman kirjallisuus - Rooman kuningas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

211

Rooman kuningas—Roosevelt

212

(k. 228) ja Julius Paulus (3:nnen vuosis. alkup.).
Oikeustieteellisen kirjallisuuden päätekolulan
muodostaa keisari Justinianuksen aikaansaama
ko-koelmateos Corpus juris, joka paitsi
keisarillisia säädöksiä sisältää lakitieteen oppikirjan
(,,Institutiones") ynnä suuren määrän kuuluisain
lakimiesten toimittamia lainselityksiä
(,,Pandec-tæ 1. ..Digesta"). ks. Roomalainen oikeus.

li. k. jatkui latinankielisenä kirjallisuutena
kirkon ja sivistyneiden ajatusten vaihdossa
keskiajalla ja vielä uudellakin ajalla. ks.
Kirkkoisät ja Latinankielinen
kirjallisuus II.

[Bernhardy, „Grundriss der röm. Litteratur"
(1869), W. S. Teuffel, „Geschichte der röm.
Lite-ratur" I-III (6:nnen uudistetun pain.
toimittaneet Kroll ja Skutsch), Otto Ribbeck, „Gesch.
der röm. Dichtung" 1-3 (1887-92), M. Schanz,
,,Gesch. der röm. Litteratur" 1-4 (Iwan
Mül-ler, Handb. VIII), E. Norden, ,,Die antike
Kunstprosa" I II (1909), sama, ,,Die röm.
Lite-ratur" („Einl. in die Altertumswissenschaft",
herausg. v. A. Gercke, u. E. Norden I2 1912), Leo,
..Gesch. der röm. Literatur" I (1913), sama,
,,Die röm. Lit, des Altertums" (Die Kultur der
Gegemvart I 8, 1912), B. Dahl, „Latinsk
Litte-raturhistorie" (1889).] E. F. S.

Rooman kuningas, arvonimi, joka vanhassa
Saksan valtakunnassa annettiin sille, joka
keisarin eläessä oli valittu hänen seuraajakseen;
Napoleon I antoi tämän arvonimen pojalleen heti
tämän syntymän jälkeen.

Rooman kuuria ks. Paavinistuin.

Rooman palkinto (ransk. grand prix de
Rome), taiteilijastipendi, jonka Ranskan valtio
antaa jokaiselle, joka Pariisin Académie des
beaux-arts’in vuotuisissa kilpailuissa on saanut
n. s. suuren palkinnon. Se annetaan kuvaavien
taiteiden ja musiikin harjoittajille viideksi
vuodeksi, jonka ajan palkinnonsaaja on oikeutettu
valtion kustannuksella oleskelemaan Roomassa
olevassa Académie de Francessa. R. p:n perusti
varsinaisesti Konventti heinäk. 1793.

Roon, Albrecht Theodor Emil von
(1803-79), kreivi, preussil. sotilas, oli 1859-73
Preussin sotaministerinä, 1861-71 myös
meriministerinä; järjesti sotaministerinä ollessaan,
huolimatta rahallisista vaikeuksista ja
edustaja-kamarin vastustuksesta, Preussin sotalaitoksen
sille oivalliselle kannalle, jolla se osoittautui
olevansa vv. 1866 ja 1870-71 sodissa; tuli 1866
jalkaväenkenraaliksi, 1871 kreiviksi, 1873
ken-raalisotamarsalkaksi; oli 1873 jonkun aikaa
mi-nisteripresidenttinä; julkaissut m. m.
..Grund-ziige der Erd-, Volker- und Staatenkunde"
(1837-40), ,,Militärische Länderbeschreibung von
Europa" (1837). V. 1892 julkaistiin:
„Denkwür-digkeiten aus dem Leben des
Generalfeldmar-schalls Grafen v. R.", v. 1895-96
„Kriegsminis-ter v. R. als Redner". [v. Blume, „Kaiser
Wilhelm der Grosse und R."; v. Gossler, „Graf
Albrecht v. R."]

Roos [riis]. 1.-Anders Oskar R. (1812-49),
runoilija; yliopp. 1829: julkaisi Tukholmassa
yhteisnimellä „Thalia" näytelmät „Johan
Fleming", ,,01of och Helena" ja ,,Landtgodset i
Tavastland’’ (1837), ollen ensimäisiä
draamallisen runouden harjoittajia Suomessa.

2. Jakob Henrik R. (1818-85), pappi,

runoilija; yliopp. 1835, vihittiin papiksi
1842; v :sta 1867 kirkkoherrana Inkoossa;
1877-78 jäsenenä pappissäädyssä; julkaisi
1830-ja 1840-luvuilla muutamia ruotsinkielisiä
runo-kokeita, v. 1862 kokoelman virsiä „Kristeliga
sånger", joista muutamat otettiin uuteen
ruotsinkieliseen virsikirjaehdotukseen ja muutamat
suomennettuina myöskin suomenkieliseen; valittiin
1876 ruotsalaiseen virsikirjakomiteaan. J. F.

3. Adolf Vilhelm R. (1824-95),
pääposti-tirehtööri, runoilija, edellisen veli, siirtyi 1845
Ruotsiin, jossa 1867 tuli pääpostitirehtööriksi.
Hänellä oli suuria ansioita Ruotsin
postilaitoksen ajanmukaisesta kehityksestä. Sai 1846
Ruotsin akatemian pienemmän palkinnon
„Runosån-garens död" nimisestä runoelmasta, K. G.

Roos friis], Samuli (1792-1878),
lääkäri, kirjailija; yliopp. 1811, lääketieteen
lisensiaatti 1821; toimi piirilääkärinä Kajaanissa ja
Karjalan ylisessä piirissä, kaupunginlääkärinä
Raumalla ja v:sta 1842 yksityisen
lääkärintoimen harjoittajana Mynämäellä ja Vehmaalla;
harrasti innokkaasti suomen kielen kirjallista
käyttämistä, julkaisten sekä käännöksiä että
alkuperäisiä kirjoitelmia, m. m. ,,Johdatus sanain
oikeaan kirjoittamiseen" (1851), ,,Kristillinen ja
terveellinen lasten kasvattaminen" (1856-57).

Roos, Magnus Friedrich (1727-1803),
saks. teologi, Bengelin (ks. t.) oppilas, vaikutti
melkoisesti Württembergin pietismiin. Hänen
hartauskirjansa ja käytännölliset
raamatunseli-tyksensä ovat vieläkin paljon luettuja. Suomeksi
on hänen teoksistaan ilmestynyt
,,Kotihartaus-kirja" (1896), „Ristinkoulu" (1896) ja
„Raa-matunselityksiä" I-VI (1898-1900). E. K-a.

Roos af Hjelmsäter [riis äv jelmsëter],
Herman Julius (1725-86), ruots. sotilas;
antautui sotilasalalle 1741, tuli 1770 majuriksi
Pohjanmaan rykmenttiin, 1775 everstiluutnantiksi; oli
1776-79 varamaaherrana Länsipohjan läänissä;
kun säädyt v. 1756 valtiopäivillä asettivat n. s.
talousdeputatsioneja isonjaou toimeenpanemiseksi
Suomessa, tuli R. Pohjanmaan deputatsionin
puheenjohtajaksi ja suoritti tämän tehtävän
ansiokkaalla tavalla.

Roosevelt [rüzvelt], Theodore (s. 1858),
amer. valtiomies, Yhdysvaltain presidentti
1901-08; oli 1882-84 jäsenenä New Yorkin
valtion lakiasäätävässä kokouksessa, missä esiintyi
pontevasti hallinnon alalla vallitsevaa
lahjomis-järjestelmää vastaan; toimi samaan suuntaan
ollessaan 1895-97 New Yorkin poliisipäällikkönä:
tuli 1897 alivaltiosihteeriksi meriministeriöön.
mutta luopui tästä virasta 1898 ottaakseen
muodostamansa ratsuväkirykmentin päällikkönä osaa
Yhdysvaltain ja Espanjan välillä syttyneeseen
sotaan Kuban saarella; 1898-1900 New Yorkin
valtion kuvernöörinä; valittiin 1900 Yhdysvaltain
varapresidentiksi ja tuli syysk. 1901 MacKinleyn
murhan jälkeen presidentiksi, valittiin tähän
toimeen uudelleen neljäksi vuodeksi 1904.
Presidenttinä ollessaan R. erityisellä innolla harrasti
m. m. Yhdysvaltain sotilaallisen voiman
kehittämistä ja Panaman kanavan rakentamista;
v. 1905 hän esiintyi rauhanvälittäjänä Venäjän
ja Japanin välillä, minkä johdosta hänelle 1906
annettiin Nobelin rauhanpalkinto: hän perusti
tällä rahasummalla laitoksen, jonka tuli edistää
työrauhaa teollisuuden alalla; toimi myöskin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0124.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free