Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rosebery ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
219
Rosenau—Rosendal
220
(ven., 1872), „Albekrin ynnä muiden kirjailijain
tiedot Rusista ja slaavilaisista" (ven., 1878,
yhdessä Kunikin kanssa), „Keisari Basilius
Bulgaroktonos’’ (arab. ja ven., 1883), „Les
manuscrits arabes de 1’Institut des langues
orientales" (1877), „Notices sommaires des
manuscrits arabes du Musée Asiatique" (1881), „Les
manuscrits persans de 1’Institut des langues
orientales’’ .(1886), ,,Catalogus librorum
Monaste-rii S. Catherinæ in Monte Sinai" (Salemannin
kanssa, 1891), y. m. K. T-t.
Rosenau ks. R o z s n y 6.
Rosenberg [rüsenberj], Carl Frederik
Vilhelm Mathildus (1829-85), tansk.
hist. kirjailija. Paitsi useita tieteellisiä ja
kaunokirjallisia teoksia (..Rolandskvadet" 1861;
..Andvares Ring" 1862; „Danmark i 1848", 1873;
„Gustav Adolf’’ 1879) R. on julkaissut laajan,
keskeneräiseksi jääneen tutkimuksen
,,Nord-boernes Aandsliv" (3 nid. 1878-85), jossa hän
esittää pohjoismaiden sivistys- ja
kirjallisuushistoriaa. 77. Kr-n.
Rosenberg /rüsenbärj], Petter Herman
(1798-1874), kamarineuvos; toimi 1818-58
kruununvoutina Korsholman eteläisessä
kihlakunnassa; hänestä ovat saaneet nimensä hänen
poikansa II. F. Antellin lahjoitusten kautta
syntyneet „Kamarineuvos Herman Rosenbergin
rahastot". ks. Anteli, Herman Frithiof.
Rosenblad [rüseribläd], Mathias
(1758-1847), ruots. valtiomies, tuli 1783
revisionisili-teeriksi, 1792 valtiosihteeriksi, jona sekä
hol-hoojahallituksen että Kustaa IV Aadolfin aikana
oli sisäasiainministerin asemassa. 1809
valtioneuvokseksi ja viimein 1829
oikeus-valtioministeriksi, ollen siinä virassa v:een 1840, jolloin
jo 82-vuotisena otti siitä eron. R. oli
tavattoman taitava ja uuttera virkamies ja vaikutti
pitkällä virkamiesajallaan syvästi monen tärkeän
asian ratkaisemiseen. Häntä pidettiin vain liian
taipuvaisena korkeimman vallan toivomuksiin, ja
tämä ominaisuus kai osaksi selittää hänen
pysymisensä asiain johdossa niin monen erilaisen
hal-litussuunnan aikana. Varsinkin hänen
käytöksensä Kaarle XIV Juhanan aikana, jolloin hän
viivytti ja vastusti nostettua ehdotusta
edus-kuntamuutoksesta, synnytti paljon
tyytymättömyyttä. R. korotettiin 1805 vapaaherraksi, 1810
yhdeksi „valtakunnan herroista", 1815 kreiviksi.
Tv. G.
Rosenbliit 1. Rosenpliit [rözan-], Hans,
saks. runoilija, lisänimeltään ,,der Schnepperer"
(melkein = ilvehtijä), eli 1450:n paikoilla
Ntirn-bergissä. Hänen sepittämiään ovat vanhimmat
alkuperäiset saks. „laskiaisnäytelmät". R.
kirjoitti myös kertomuksia ja ilveilyjä („Schwänke").
Parhaat hänen runoistansa ovat n. s.
„Wein-segen" ja „Weingrüsse". 77. Kr-n.
Rosenborg ks. Kööpenhamina.
Rosenborg [rüsenborj], Johan Wilhelm
(1823-71), oikeusoppinut; yliopp. 1840,
lakitieteen lisensiaatti 1857; tuli kameraali- ja
politia-lainopin sekä valtio-oikeuden professoriksi 1860;
jäsenenä m. m. v:n 1865 perustuslakikomiteassa:
pankkivaltuusmiehenä 1868-71. R:n teoksista on
huomattavin ,.Om riksdagar" (1863), joka
ilmestyi sam. v. kuin Suomen valtiopäivät pitkän
väliajan jälkeen uudelleen kutsuttiin kokoon;
s»n ansioksi on luettava, että valtiopäiväin toi-
mintaa voitiin alun pitäen johtaa Ruotsin
valtio-laitoksen vanhojen periaatteiden mukaan, samalla
kuin siitä oli suuri hyöty uutta
valtiopäiväjärjestystä valmistettaessa, johon työhön R.
myöskin otti osaa perustuslakivaliokunnan sihteerinä
v:n 1867 valtiopäivillä; muita julkaisuja: ,,Om
inskränkningar uti dispositionsrätten öfver
liem-man" (1856), „Om fattigdomen och allmänna
fattigvården i Finland" (1858), „Bidrag tili
jord-beskattningens historia i Finland under medlet
af sextonde seklet" (1860). J. F.
Rosenbusch [rözaribus], Harry (1836-1914),
saks. geologi, nykyisen mikroskooppisen
vuorilaji-tieteen perustajia, v:sta 1873 prof. Strassburgissa.
v:sta 1877 Heidelbergissa sekä v:sta 1889 samalla
Badenin geologisen toimiston johtaja. Hän on
enemmän kuin kukaan muu kehittänyt
vuorilaji-mineraalien mikroskooppisten ja optillisten
ominaisuuksien tuntemista ja laatinut nykyään
eniten käytetyn vuorilajien systematiikan. R.
muodosti tieteellisen koulun; hänen luokseen tulvi
oppilaita kaikista maista. M. m. useimmat suom.
geologit ovat Heidelbergissa opiskelleet. Hänen
tärkeimmät teoksensa ovat: „Die Steiger Schiefer
und ihre Kontaktzone an den Granititen von
Barr Andlau" (1875), ,.Elemente der
Gesteins-lehre" (3 :s pain. 1910), „Mikroskopische
Physio-graphie der Mineralien und Gesteine" (2 os.,
4 nid., 1 :nen pain. 1873-77, 4:s pain. 1905-08).
Viimemain. teoksen molemmat osat ,,Mikr.
Physio-graphie der petrographisch wichtigen Mineralien"
ja ,,Mikr. Physiographie der massigen Gesteine"
ovat tätä nykyä petrografian välttämättömimmät
käsikirjat. P. E.
Rosendal früsendälj. Maunu (s. 1848),
koulumies ja kirjailija. Yliopp. 1868, fil. kand.
1873, nimitettiin 1877 uskonnon ja ruotsin
kielen lehtoriksi Oulun ruots. lyseoon, siirtyi 1888
samanlaiseen virkaan sikäläiseen suom. lyseoon
ja nimitettiin 1890 viimemainitun oppilaitoksen
rehtoriksi. Rehtorinvirasta R. erosi 1902. V. 1903
hänet erotettiin valtiollisista syistä hallinnollista
tietä lehtorinvirastaan ja karkoitettiin maasta
(oleskeli Ruotsissa 1903-05). V. 1907 R. sai
virkansa takaisin ja hoiti sitä v :een 1911, jolloin
täysinpalvelleena erosi. R. on ollut
maallikkoedustajana kirkolliskokouksissa 1893 ia 1898
(valittu myös 1903. mutta ei saanut valtakirjaa).
Valtiopäivämielienä hän on ollut 1905. 1906.
1908 ja 1909. Paljon huomattavampi on
kuitenkin hänen vaikutuksensa uskonnollisena
kirjailijana. puhujana ja johtomiehenä. Lukeuduttuaan
aikaisemmin evankelisen suunnan kannattajiin
hän liittyi 1886 heränneisiin ja on sittemmin
yhdessä Wilhelm Malmivaaran kanssa johtanut
tätä liikettä sekä siinä asemassaan tehokkaalla
tavalla vaikuttanut liikkeen keskuudessa viime
vuosikymmeninä havaittavana olleeseen nousuun
ja levenemiseen. Viime aikoina R. on innolla
edistänyt heränneessä kansassa syntynyttä
pyrkimystä isänmaallisen ja sivistyksellisen
harrastuksen herättämiseksi. Tavoitettuaan
aikaisemmilla hartauskirjoillaan ja tutkimuksillaan
varsinaisesti ainoastaan niitä kansankerroksia, joilla
on jo ennestään ollut uskonnollista harrastusta,
R. julkaisi 1914 voimakkaan uskonnollisen hengen
kannattaman romaanin „Herran tuli" voidakseen
kerran sanoa sanan niillekin, jotka ovat vieraita
tälle harrastukselle. R :n kirjallinen toiminta on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
