- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
221-222

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rosengarten ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

221

Rosengarten—Rosenkrantz

222

varsia laaja ja huomattava. Paitsi osallisuuttaan
»Hengellisen kuukauslehden" y. m. aikakautisten
julkaisujen toimittamiseen hän on julkaissut
seuraavat itsenäiset teokset: »Kertomuksia
kirkkohistorian alalta" I &II (1887-90), »Silmäyksiä
ristintien salaisuuteen" (1 :nen pain. 1889,
2:nen pain. 1890), »Sureeko Suomi Jumalan
mielen mukaan?" (1891), »Sananen kiusatuille
sieluille" (1892), »Samuel Herran majassa"
(l:nen pain. 1894, 2:nen pain. 1897) sekä laaja
»Suomen herännäisyyden historia XIX:lIä
vuosisadalla" I-III (1902-1913). A. J. P-ä.

Rosengarten [rözangurtonj (= ruusutarha),
vuori ryhmä Etelä-Tirolin Dolomiiteissa, Bozenista
itään, korkeimmat huiput Kesselkogel 3,001 m,
Rosengartenspitze 2,981 m yi. merenp. —
Luonnonkaunis, auringon hohteessa heleästi punahohtoinen.

Rosenhane [rüsenhü-J. 1. Schering R.
(1609-63), ruots. valtaneuvos, tuli 1634
Tukholman alakäskynhaltiaksi, 1642 residentiksi
Münsteriin, ottaen osaa Westfalenin rauhanteon
neuvotteluihin, siirrettiin 1645 Ruotsin
lähettilääksi Pariisiin, nimitettiin 1650
valtaneuvok-seksi ja Tukholman ylikäskynhaltiaksi.
Korotettiin 1652 vapaaherraksi, saaden läänitykseksi
muutamia kyliä Kalajoella ja oli nimitettävä
»Ikalaborg"in vapaaherraksi. R. oli taitava
valtiomies, häntä käytettiin myöhemminkin
ulkomaisissa lähetystöissä ja osoitti viroissaan kykyä
ja toimeliaisuutta. Hän oli myös oppinut mies,
ja on jättänyt jälkeensä runsaan
käsikirjoitus-kokoelman, joka säilytetään Upsalan kirjastossa.
— 2. Gustaf R. ’ (1619-84), ruots. runoilija,
edellisen veli, tuli muissa viroissa palveltuaan
1661 Tarton hovioikeuden presidentiksi. R. on
salanimellä »Skogekier Bergbo" sepittänyt
teokset »Svenska språketz klagemål at thet som sigh
borde icke ährat blifver", »Venerid" (1680) ja
»Fyratijo små wijsor" (1682), jotka ovat
aikakautensa ruotsalaisen runouden parhaimpia
tuotteita. — 3. Schering R. nuorempi
(1754-1812), kabinetti- sitten valtiosihteeri, on
historiallisena kirjailijana julkaissut »Svea Rikes
konungalängd" (1789), »Afhandling om Svea
Rikes Råd" (1790) y. m. K. G.

Rosenius [rusë’-J, Karl Olof (1816-68),
ruots. maallikkosaarnaaja. Pohjois-Ruotsin
»lukijain" seurassa kasvaneena R. esiintyi jo
koulupoikana »seurojen" johtajana ja sielunhoitajana.
Päästyään 1837 ylioppilaaksi hän aloitti
Upsalassa jumaluusopilliset opinnot, jotka hän
kuitenkin keskeytti. Ankaroissa uskonnollisissa
epäilyksissä R. kääntyi Tukholmassa vaikuttavan engl.
metodistisaarnaajan Yrjö Scottin puoleen ja
kiintyi hänen käytännölliseen evankelioimistyöhönsä.
Vuosikymmeniä jatkuvan saarnatoiminnan,
paljon levinneen »Pietisten" nimisen aikakauskirjan
sekä muiden kirjoitustensa kautta R. vaikutti
laajalti maassa, tullen Ruotsin n. s.
uusevanke-lisen liikkeen perustajaksi. Hänen
kristillisyyden-käsityksensä oli voimakkaasti evankelinen.
Julistuksen ytimenä oli oppi Jeesuksen sovitukseen
perustuvasta ansaitsemattomasta armosta. »Usko,
sellaisena kuin olet!" oli pysyväisenä
kehoituk-sena. Vanhurskaus käsitettiin aivan
ulkokohtai-sesti Kristuksen vanhurskaudeksi, ja
pyhitys-elämä muodostui etupäässä syventymiseksi oman
siveellisen kykenemättömyyden tuntemiseen.
Vaikka »lain orjia" vastaan paljon kiivailtiin.

ei R:ta oikeastaan voi syyttää lain
syrjäyttämisestä, sillä hän käsitti evankeliumin vaatimukset
vakavasti, vaati Jumalan lapsia jyrkästi
eroamaan maailmasta ja noudattamaan pietistien
tapaista varovaisuutta kaiken »maallisen"
suhteen, johon luettiin suuri määrä luonnolliseen,
yleisinhimilliseen elämään kuuluvia asioita.
Kirkosta R. ei suoranaisesti eronnut, vaikka hän
sai kokea sen taholta suuria vaikeuksia, mutta
täyttä arvoa hän ei sille myöskään antanut. —
R. oli »Evangeliska fosterlandsstiftelsen" nimisen
yhdistyksen perustajia (1856) ja otti kuolemaansa
asti tehokkaasti osaa sen toimintaan. A. J. P-ä.

Rosenkampff [rözdn-]. 1.Gustaf Adolf R.
(1762-1832), vapaah» virkamies, oli kotoisin
Liivinmaalta, palveli Venäjän lakikomissionin
sihteerinä, tutustuen tässä toimessa jonkun
verran Itä-Suomenkin oloihin. Kun Viipurin lääni
yhdistettiin muuhun Suomeen, määrättiin R.
tammikuussa 1812 tätä lääniä edustavaksi
jäseneksi Suomen asiain komiteaan. Armfeltin ajaessa
yhdistämisasiaa R. oli nähtävästi hänen
neuvonantajanaan ja auttajanaan. R. kannatti
lahjoitus-maatalonpoikien oikeuksia isäntiä vastaan.
Korotettiin 1817 suom. vapaaherran arvoon. —
2. Carl R. (1793-1846), edellisen veljenpoika,
vapaah» Suomen koskenperkauskunnan päällikkö.
Oltuaan ensin virkamiehenä Venäjän
lakikomis-sionissa R. siirtyi teknilliselle alalle ja palveli
v.-sta 1811 Venäjän tie- ja vesikulkulaitosten
insinöörikunnassa, Suomen
koskenperkausjohto-kunnan uudelleen asettamisen jälkeen 1816 R.
nimitettiin 1817 koskenperkaus- ja kanavatöitten
tarkastajaksi sekä 1827 koskenperkauskunnan
päälliköksi. Hän oli tunnettu innokkaaksi ja
taitavaksi virkamieheksi. Monilla matkoillaan R.
tutustui perinpohjin maahamme ja kansaamme,
ja kaikkialla häntä rakastettiin ja kunnioitettiiu
hänen ystävällisen käytöksensä vuoksi. Kansan
keskuudessa häntä nimitettiin »koski-parooniksi".
Paitsi lukuisia järvenlaskemisia ja kulkureittien
avaamisia R. johti monia kanavoimistöitä, joista
mainittakoon Kaivannon, Taipaleen ja Konnuksen
kanavien valmistaminen. Myös Saimaan kanavan
rakentamisesta hän sai laatia ehdotuksen ja
valmistaa kustannusarvion, ja kun
kanavoimis-työ 1845 aloitettiin, määrättiin R. yhdeksi sen
valvojista, mutta kuoli pian senjälkeen. Saimaan
kanavalla on hänestä kiveen hakattu
muistokirjoitus. K. W. I’.

Rosenkrantz [rözankrants], Johann Karl
Friedrich (1805-79), saks. filosofi, tuli
nuorena Haliessa dosentiksi ja ylim. professoriksi,
oli v:sta 1833 filosofian professorina
Königs-bergissä, toimi 1848-49 Berliinissä
esittelijäneuvoksena kirkollisasiain ministeriössä, mutta
palasi pian opettajatoimeensa Königsbergiin.
R. liittyi pääasiassa Hegelin filosofiaan, kuitenkin
muodostellen sitä erinäisissä kohdissa. Julkaisi
hyvin lukuisia teoksia filosofian, filosofian
historian ja runouden historian alalla, m. m.:
»Psychologie od. Wissenschaft vom subjektiven
Geiste" (1837), »Meine Reform der Hegelschen
Philosophie" (1852), »Die Poesie und ihre
Ge-schichte. Entwicklung der poetischen Ideale der
Volker" (1855), »Wissenschaft der logischen
Idee" (1858-59); ks. myös Hegel. Julkaisi
F. W. Schubertin kanssa Kantin kootut teokset
(1838-40. 12 os., joista viimeinen sisältää R:n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0129.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free