Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rosengarten ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
223
Rosenlew & C:o—Rosette
224
kirjoittaman »Geschichte der Kanfsclien
Pliilo-sophie"). A. Gr.
Rosenlew & C:o [rü-J, porilainen
puutavaraliike, syntyi siten että Fredrik Wilhelm
Rosen-lewin (1831-92) 1853 perustama, v:sta 1857
W. Rosenlew & C:o nimellä (toisena
yhtiömiehenä oli perustajan veli Carl Petter Rosenlew,
k. 1899) harjoitettu siirtomaatavarakauppa ja
lankkujenvientiliike 1870 erään lontoolaisen
pankkihuoneen keralla osti Vanhan sahan Porissa,
jonka Carl Borg y. m. 1S62 olivat perustaneet.
Salialiikettä harjoitettiin aluksi Porin
höyry-sahayhtiö nimisenä; 1872 rakennettiin lisäksi
Seikun saha (aluksi 3-sitten 6-raaminen). V. 1877
R. & C:o osti Porin konepajan; samoihin
aikoihin myötiin siirtomaatavarakauppa ja
lunastettiin lontoolaisen pankkiliikkeen osuus
sahayhtiössä. Sahaliikettä yhä laajennettiin;
metsien oston valvomiseksi perustettiin
haarakonttori Tampereelle ja tukkien kuljetusta varten
Näsijärvestä Pyhäjärveen rakennettiin rullarata
Pispalaan Pirkkalassa (ks. kuvaa kirjoituksessa
Puunkuljetus). Konepaja sensijaan 1904
erotettiin eri yritykseksi ja yhtiön harjoittama
laivaliikenne lopetettiin ja höyrylaivat
(luvultaan 4) myytiin. Liikkeen johta jiksi Fredrik
Wilhelm ja Carl Petter Rosenlewin kuoltua tulivat
edellisen pojat Hugo (k. 1915) ja Georg
Rosenlew ja jälkimäisen kuoltua 1906 edellisen
rinnalla 1907 tohtori Carl Wilhelm Rosenlew.
Sam. v. liike muutettiin o.-y :ksi (osakepääoma
4,840,000 mk.). V. 1912 rakennettiin Seikun sahan
vieressä olevalle Pappilanluodolle suuri
laatikko-lautasalia, 1913 sälikökeskusasema (jota
sittemmin on suuresti laajennettu, niin että siitä
saadaan käyttövoimaa paljon yli oman tarpeen) ja
1914 Seikun saha laajennettiin 10-raamiseksi
(ensimäinen laatuaan Suomessa). Vienti, joka
1870-luvulla vuosittain oli n. 7,000 standerttia,
oli 1907 21,400 std. lankkuja, lautoja ja
bat-tensia sekä 3,600 std. muita puutavaroita, 1913
28,800 ja 4,700 std.; valmistusarvo kaikkiaan
n. 6.3 milj. mk. — Työväestö 1913 1,250 henkeä.
Vanhan ja Seikun sahan työväestöllä on kullakin
sairaus- ja hautausapukassat; lisäksi on liikkeen
lahjoittama 30,000 mk:n suuruinen
avustusrahasto vanhoja työmiehiä varten. E. E. K.
Rosen metalli [rö-], lejeerinki, jossa on 2 osaa
vismuttia, 1 osa tinaa ja 1 osa lyijyä. Sulaa
94°: n C lämmössä. ’ S. S.
Rosenmüller [rözan-], Johann (1620-84),
saks. säveltäjä, soitinmusiikin alalla aikansa
merkittävimpiä (tanssisarjoja y. m.). Toimi 1651-54
urkurina Leipzigissä, v:sta 1674
hovikapellimes-tarina Wolfenbüttelissä. I. K.
Rosenplänter [rözanplentar], Johann
Heinrich (1782-1846),
itämerenmaakuntalai-nen pappi ja kirjailija, syntyi Wolmarin
kaupungissa, lättiläisessä osassa Liivinmaata, tuli
monien vastoinkäymisten perästä 1803
ylioppilaaksi Tarton yliopistoon, jossa 1806 suoritti
pap-pistutkinnon. Oli v:sta 1809 kuolemaansa asti
Pärnun (Pernaun) kaupungissa vir. seurakunnan
pappina. R. on kirjoittanut viroksi ja lätiksi
muutamia pikku kirjasia. Hänen huomattavin
kirjallinen ansionsa on kuitenkin aikakautinen
julkaisu »Beiträge zur genauern Ivenntniss der
ehstnischen Sprache" (yht. 20 vlik. 1813-22), jonka
tarkoituksena oli viron kielen tuntemisen edis-
täminen. Se tahtoi ensi sijassa kehittää viroa
kirjakielenä; oli turvattava puhtaaseen
kansankieleen, lainattava sopivia sanoja suomesta j.n.e.
R. harrasti viron samoinkuin lätinkin viljelyä
etupäässä kansansivistyksen kohottamista
silmällä pitäen. Hänestä oli myös luonnollista, että
papit sekä muut virkamiehet osasivat
virolais-alueella kunnollisesti viroa, lättiläisalueella lättiä;
näitä kieliä olisi sentäliden jo kymnaaseissa
opiskeltava. R:n alkuunpanosta on myös esitetty
en-simäiset vironkieliset näytelmät Pärnussa 1816,
1824, 1829: Kansansivistystä hän on edistänyt
m. m. kyläkouluja perustamalla. —
Suomalaisuuden harrastukset Turussa 1820-luvulla ovat
ainakin osittain saaneet virikettä R :n
,.Bei-träge"issä esitetyistä mielipiteistä. H. O.
Rosenqvist [rüsenkvist], Georg Gustaf
Alexander (s. 1855), suom.
jumaluusoppinut, yliopp. 1873, f il. kand. 1879, teologian kand.
1886, tuli jumaluusopillisten esikäsitteiden
apulaiseksi yliopistoon 1890, vihittiin papiksi 1891,
teologian lis. 1893, dogmatiikan ja siveysopin
prof. 1894. Julkaisuja: ,.Lotzes religionsfilosofi,
framstäld och bedömd" (1889), „Guds förhållande
tili verlden med särskild liänsyn tili det
skapa-des själfständighet och lagbundna ordning"
(1 :nen pain. 1893, 2:nen pain. 1900), ,.Den
filo-sofiska grundvalen för Albrecht Ritschls teologi"
(1902), „Nattvardstvånget, historiskt och kritiskt
belyst" (1903), ..Moderna sträfvanden för etisk
kultur" (1904), ..Tili frågorna om religionsfriliet
och religionsundervisning" (1906),
»Civiläkten-skapsfrågan" (1907), ,,Kristendomens sociala
värde" (1908), »Politik och människovärde" (1910),
,,I tidens religiösa frågor. Uppsatser I-IV"
(1899-1912), »Religionsf rihetskomittens
betän-kande" (1912) y. m. Toimittanut kaksikielistä
»Teologista aikakauskirjaa" v:sta 1896 alkaen.
Edustajana valtiopäivillä v:sta 1904.
Rosenstein [rüs-], oik. Rosé n von R.
1. Nils R. v. R. (1706-73), ruots. lääkäri, tuli
ulkomailla harjoitettujen perusteellisten
opintojen jälkeen 1740 kasvitieteen professoriksi, minkä
viran hän vaihtoi Linnén kanssa 1742, jolloin
hänestä tuli käytännöllisen lääkeopin
professori. R. on lääketieteellisen opetuksen uudistaja
Ruotsissa. Hän otti käytäntöön kiinankuoren ja
toimeenpani rokotuksen ja kirjoitti yleistajuisia
lääkeopillisia kirjasia.
2. Nils R. v. R., ruots.’ virkamies, kirjailija,
edellisen poika; tiili 1771 virkamieheksi
kanslia-kollegiin, 1782 lähetystönsiliteeriksi Pariisiin,
missä tutustui ransk. valistuskirjailijoihin; oli
1784-95 kruununprinssi Kustaa Aadolfin
opettajana; toimi sittemmin valtakunnan asiain yleisen
valmistelukunnan jäsenenä. v:sta 1809
kirkollisasiain valtiosihteerinä; valittiin 1786 sam. v.
perustetun Ruotsin akatemian pysyväiseksi
sihteeriksi. mikä toimi saattoi hänet läheisiin
kosketuksiin tämän ajan kirjallisten piirien kanssa;
julkaisuja: ..Försök til en afhandling om
uplys-ningen. til dess beskaffenhet, nytta och
nödvän-(lighet för samhället" (1793), joukko oivallisia
muistopuheita, elämäkertoja, esipuheita useiden
kirjailijain teoksiin, y. m.; v. 1838 julkaistiin
R:n »Samlade skrifter". J. F.
Rosette (Rosetta, arab. Rasid), kaupunki
Ala-Egyptissä, Niilin läntisen suuliaaran varrella 13
km Välimerestä; 16.810 as. (1907). — Ennen ku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
