Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rosin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
225
Rosin—Rosmini-Serbati
226
koistava kauppa (R. oli Intiaan maitse menevän
kaupan pääsatamia) on lakannut sen jälkeen,
kun Mehemed Ali antoi kanavoida väylän
Niilistä Aleksandriaan. — Rautatie Aleksandriaan.
- R:u kivestä ks. Egyptiläinen
kirjoitus, palsta 551.
Rosin [rö?-], Heinrich (s. 1855), saks.
oikeusoppinut, tuli vak. professoriksi Freiburgin
yliopistoon (Badenissa) 1888; julkaissut m. m.
.,Das Polizeiverordnungsrecht in Preussen" (1882,
2:iien pain. 1895), ,,Das Recht der öffentlichen
Genossenschaft" (1886), „Das Recht der
Arbeiter-versicherung" (I os. 1890-93, II os. 1905).
R. E.
Rosinante [-a’-] (esp. Rocinante), Don Quijoten
(ks. t.) ratsun nimi; hevoskaakki.
Roskakirjallisuus. Tähän kirjallisuuslajiin
kuuluu kaksi eri ryhmää: kirjallisesti
ala-arvoiset, joskin siveellisesti vaarattomat kirjat sekä
kirjallisesti heikot, mutta samalla siveellisesti
turmelevat teokset. Nämä viimeksimainitut,
jotka kuvaavat räikeitä rikoksia, siveellisiä
hairahduksia tai sairaalloisia ja luonnottomia
taipumuksia, eivät turmele vain lukijan aistia,
vaan hämmentävät samalla hänen siveellistä
arvostelukykyänsä. Alkujaan oli ensinmainittu laji
melkein yksin vallalla, myöhemmin on
jälkimäinen päässyt yhä enemmän voitolle, vieläpä viime
aikoina saavuttanut varsin suurta tyylin ja
muodon taituruutta, joskin samalla sisällys on
kehittynyt yhä kiihottavammaksi, verisemmäksi ja
luonnottomammaksi. — Uudenaikainen r. on
kehittynyt edellisten vuosisatojen tuotteista; niinpä
18:nnella vuosis. ritari- ja rosvoromaanit sekä
kummitusjutut olivat suuresti suositut ja
19:nnellä vuosis. saivat alkunsa n. s.
takapiha-tai kolportööriromaanit, jotka tunkeutuivat
jokaiseen keittiöön ja työväenasuntoon. Ne
ilmestyivät kymmeninä, jopa satoina eri vihkoina, joista
ensimäiset jaettiin ilmaiseksi ostohalun
yllyttämiseksi. Sisällykseltään ne olivat kiihottavia ja
jännittäviä, usein rakennetut jonkun todellisen
tärisyttävän tapauksen, murhan tai muun
sellaisen pohjalle. Näiden teosten rinnalla on20:nnella
vuosis. syntynyt vielä uusi ryhmä, joka käsittelee
salapol:isijuttuja. Tunnetuimpia ja laajimmalle
levinneitä ovat n. s. Nick Carter-sarjat.
27. Kr-n.
Roskilde [roskille], kaupunki Tanskassa,
Sjællandin saarella, 30 km Kööpenhaminasta
länteen, lälulerikkaalla rinteellä R:n-vuonon
(haarautuu Isefjordista itään ja etelään päin,
kuljettava korkeintaan 3,8 m syvässä kulkevilla
aluksilla) perukassa ratojen risteyksessä; 9,696
as. (1911). — Keskiaikaisesta kukoistuksesta,
jolloin R:ssa oli 20 kirkkoa ja 6 luostaria, on
säilynyt merkillinen tuomiokirkko (valmis 1084,
uudestaan rak. 1215, esikuvana Tournai’n kirkko;
suipot tornit 74 m korkeat), Tanskan hallitsijain
hautauspaikka v:sta 1536 (aikaisemmista
hallitsijoista siihen on haudattu m. m. kuningatar
Marga-reeta, Kristoffer Baierilainen, Kristian I; lisäksi
useita Tanskan suurmiehiä, m. m. Saxo
Grammaticus). Upeat sarkofagit koristavat sen
hauta-kappeleita; Kristian IV :n kappelissa on
historiallisia ja allegorisia maalauksia.
Tuomiokirkon lisäksi on vielä huomattava Vor
FrueKirke-kirkko, St. Laurentii Taarn-torni (yhdistetty
uuteen raatihuoneeseen). V. 1913 ruvettiin
raken-8. VIII. Painettu al/1215.
tamaan katolista kirkkoa. — Vanha
katedraalikoulu, laitos aatelisneitoja varten (perust. 1699).
Kööpenhaminan kaupungille kuuluva hulluin
-huone. — Teollisuus ja kauppa vähäiset. — R.,
joka on ikivanha, oli tavallisesti kuninkaiden hai
lituskaupunkina sekä jo 900-luvulla piispanistuin.
V. 1443 kuningas lopullisesti ja 1536 piispa muutti
Kööpenhaminaan. R:n rauhassa 26 p.
hel-mik. v. 1658 Tanska luovutti Ruotsille Skånen,
Ilallandin, Blekingen, Bohusläänin, Trondhjemin
läänin, Hvenin saaren ja Bornholmin.
(E. E. K.)
Roskilden rauha ks. Roskilde.
Roslagen [riisiä-], alue meren rannikolla
Keski-Ruotsissa, Uplannissa, suurimmaksi osaksi
nyk. Tukholman läänissä, ulottuu Tukholman
seuduilta (Värmdöstä) Geflen eteläpuolelle
(Elfkarle-bjdiyn). Saaristolaiset harjoittavat kalastusta
ja merenkulkua.
Roslavlj, piirikunnankaupunki Venäjällä,
Smo-lenskin kuvernementin eteläosassa, Ostra-joen
lähellä rautatien varrella; 27,546 as. (1911). —
Lähes kymmenkunta kirkkoa, muutamia
oppilaitoksia, sairaaloita. Pari öljymyllyä. — öljy-,
hamppu-, vilja-, tupakka- y. m. kauppaa. — R:n
perustajana pidetään Vladimir Monomahia.
Venäjä ja Liettua sekä Puola taistelivat kauan R:n
omistuksesta, kunnes se vihdoin 1686 joutui
Venäjälle.
Roslin [-V-], Alexander (1718-93), ruots.
taidemaalari. Opiskeltuaan G. E. Schröderin
johdolla Tukholmassa R. työskenteli m. m.
Bay-reuthin (1745-47) ja Parman hoveissa sekä tuli
1752 Pariisiin, jossa pian saavutti suuren
maineen ja pääsi taideakatemian jäseneksi.
Senjälkeen hän, lukuunottamatta lyhytaikaisia
oleskeluja Tukholmassa ja m. m. Venäjällä, jossa hän
maalasi useita Katariina II :n muotokuvia, asui
koko loppuikänsä Pariisissa. R. käytti sekä
öljv-että pastellivärejä ja oli rokokomaisen
siroluon-toinen, vaalean loistavia värejä rakastava
taito-niekka, 1700-luvun Ruotsin parhaimpia
muoto-kuvamaalareita, joka tuli tunnetuksi ja
arvossapidetyksi miltei koko Euroopassa. Erittäinkin
hän oli kuuluisa taidostaan maalata
pukukankaita (varsinkin silkkiä ja samettia). Ranskan
hovista ja ylimysmaailmasta R. on tehnyt
lukuisia kuvia (esim. „Maria Antoinette"). Hänen
maalauksiaan on Pariisin Louvressa, Tukholman
kansallismuseossa (esim. ,,Kustaa III veljineen",
1771), Gripsholman linnassa („Linné"),
Drott-ningholmissa y. m. Ateneumissa on meillä hänen
1758 maalaamansa presidentin ja ylimarsalkan,
vapaaherra Th. L. Klinckowströmin muotokuva.
[Levertin, „R." (1901).] E. R-r.
Rosmariini (Rosmarinus officinalis).
Välimerenmaissa kasvava, enintään 1 m korkuinen,
kanervamainen huulikukkaisheimon varpu, jolla
on vastakkaiset, tasasoukat, nahkeat, alapinnalta
valkeavanukkeiset lehdet ja valkeat t.
valkean-siniset kukat. Usein viljeltynä
Keski-Euroopas-sakin. Käytetään lääkkeiden, mutta varsinkin
voimakas- ja hyvätuoksuisen eetterisen öljyn vai
niistämiseen, koristeeksi juhlatilaisuuksissa y. m.
K. L.
Rosmarinus ks. Rosmariini.
Rosmini-Serbati /-mi’- -?>«’-/, Antonio
(1797-1855), it. filosofi, synt. Roveretossa
Etelä-Tyrolissa, harjoitti opintoja Trientissä ja Pado-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
